Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/TPSL/379

Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen liitto

Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton Periaateohjelma


  • Puolue: Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen liitto
  • Otsikko: Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton Periaateohjelma
  • Vuosi: 1967
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto

PERIAATEOHJELMA

Hyväksytty III varsinaisessa puoluekokouksessa Kiljavalla 4.6.1967

SISÄLLYSLUETTELO:

Muuttuva maailma
Koko maailma siirtyy sosialismin aikakauteen
Tiede ja tekniikka kehittyvät nopeammin kuin ennen
Ihmiskunnan mittaamattomien tarpeiden tyydyttäminen edellyttää rauhaa
Kapitalistinen järjestelmä on epäoikeudenmukainen ja kahlitsee kehitystä
Rauhan ja ystävyyden ulkopolitiikka
Ydinaseet kiellettävä - aseriisunta toteutettava
Järkkymätön rauha kansojen kesken
Suomen tuettava Yhdistyneiden Kansakuntien työtä ja kehitysaputoimintaa
Ulkomaankauppaamme kehitettävä
Poliittinen demokratia
Puolueiden asema ja oikeudet turvattava
Sananvapautta laajennettava
Oikeusturva kaikille
Taloudellinen kansanvalta - tie kapitalismista sosialismiin
Kansanvalta ulotettava myös talouselämän alalle
Sosialisoimisohjelma
Sosiaalipolitiikka - turvallisuutta ja hyvinvointia
Turva työttömyyttä vastaan
Ilmainen terveydenhoito
Riittävä eläketurva
Lapsen hyvinvointi turvattava
Asunto jokaiselle kohtuullisin kustannuksin
Työaikaa lyhennettävä
Samapalkkaisuus
Sosiaalihuolto tarpeita vastaavaksi
Syrjintä lopetettava
Demokratia kulttuurielämän alalla
Kaikille samat mahdollisuudet
Koulutoimi yhteiskunnalle
Itseopiskelua tuettava
Kouluopetuksen luonne
Nuorisotoiminta
Uskonnonvapaus toteutettava
Taiteilijan asema
Elokuvataide
Kulttuurilaitosten tukeminen
Kirjallisuus
Radio ja televisio
Tiede
Veljeys ja tasa-arvoisuus

MUUTTUVA MAAILMA

Tämän päivän maailma on olennaisesti toinen kuin sata vuotta sitten. Kapitalistinen järjestelmä alkoi voimakkaasti kehittyä 1800-luvulla, kun tehdasteollisuuden ja sen mukana työväenluokan syntyminen oli luonut sille kehitysedellytykset. Kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä ja siinä vallitseva jyrkkä luokkajako, sovittamaton ristiriita työn ja pääoman välillä synnyttivät työväenliikkeen, joka ryhtyi taistelemaan oikeuksiensa ja sosialismin puolesta. Karl Marx ja muut työväenliikkeen suuret ajattelijat loivat perustan tieteelliselle sosialismille. Runsaan vuosisadan aikana on kapitalistisen järjestelmän asema ratkaisevasti muuttunut. Koko maailma on muuttunut. Sosialismi on aloittanut voittokulkunsa.

KOKO MAAILMA SIIRTYY SOSIALISMIN AIKAKAUTEEN

Vielä tämän vuosisadan alkupuolella taistelivat imperialistiset suurvallat keskenään maailman jakamisesta siirtomaa-alueisiin. Lähimpinä edessä olevina vuosina viimeisetkin alistetut kansat saavuttavat itsenäisyytensä ja kansallisen riippumattomuutensa. Tämä on kansainvälisen työväenliikkeen taistelun tulos. Lokakuun suuressa vallankumouksessa vuonna 1917 syntyi historian ensimmäinen sosialistinen valtio: Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto. Sen jälkeen ovat monet maat ryhtyneet rakentamaan sosialismia. Koko maailma on imperialismin ja kapitalismin kaudesta vähitellen siirtymässä sosialismin aikakauteen ja sosialistiseen järjestelmään.

TIEDE JA TEKNIIKKA KEHITTYVÄT NOPEAMMIN KUIN ENNEN

Maailma on toisessakin suhteessa ratkaisevasti muuttunut viime sadan vuoden kuluessa. Tiede ja tekniikka ovat kehittyneet nopeammin kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Lähivuosikymmeninä tulevat automaatio, elektroniikka ja atomienergia yhä mullistamaan maailmankuvaamme.

IHMISKUNNAN MITTAAMATTOMIEN TARPEIDEN TYYDYTTÄMINEN EDELLYTTÄÄ RAUHAA

Koko ihmiskunta elää yleismaailmallisen ydinasesodan uhan alaisena. Asevarusteluihin käytetään mielettömiä summia. Samanaikaisesti miljoonat ihmiset kärsivät aliravitsemuksesta ja sairastavat parannettavissa olevia tauteja. Köyhyys, tietämättömyys ja puute ovat yhä yleisiä maailmassa. On löydettävä keinot luonnonrikkauksien täysitehoiseen hyväksikäyttöön ja kansojen luoman varallisuuden suuntaamiseen oikealla tavalla oikeisiin kohteisiin. Se edellyttää pysyvää yleismaailmallista rauhaa.

KAPITALISTINEN JÄRJESTELMÄ ON EPÄOIKEUDENMUKAINEN JA KAHLITSEE KEHITYSTÄ

Kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä on osoittautunut aikansa eläneeksi, epäoikeudenmukaiseksi ja kykenemättömäksi turvaamaan ihmisten jokapäiväisten tarpeiden tyydyttämisen. Se kahlitsee nykyaikaisia tuotantovoimia, estää niiden järkiperäisen ja suunnitelmallisen kehittämisen, johtaa lamakausiin ja työttömyyteen sekä estää hyvinvoinnin tasaisesti jatkuvan lisääntymisen.

Osana yleismaailmallista kehitystä myös Suomessa siirrytään sosialistiseen järjestelmään. TPSL pyrkii demokraattisten periaatteiden ulottamiseen elämän kaikille aloille sekä sosialismin toteuttamiseen kansanvaltaisin keinoin. Tämän päivän toimintamme on johdonmukaista jatkoa sille taistelulle, jota Suomen työväenliike on vuosikymmenien aikana käynyt paremman ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta. TPSL on valmis yhteistyöhön kaikkien edistyksellisten voimien kanssa. TPSL:n päämäärä ja tulevaisuuden tavoite on rauha, sosialismi ja kansanvalta.

RAUHAN JA YSTÄVYYDEN ULKOPOLITIIKKA

Ydinaseiden aikakaudella päästään pysyvään turvallisuuteen vain lieventämällä kansainvälistä jännitystä, estämällä selkkaukset sekä luomalla edellytykset yleismaailmalliseen rauhaan. Tämä merkitsee ihmisoikeuksien takaamista jokaiselle yksilölle rotuun, ihonväriin, kansallisuuteen, kieleen, poliittisiin tai uskonnollisiin mielipiteisiin, syntyperään taikka sukupuoleen katsomatta. On luotava oikeudenmukainen maailma, poistettava erot rikkaiden teollisuusvaltioiden ja köyhien, entisten siirtomaiden väliltä sekä työskenneltävä yleismaailmallisen hyvinvoinnin puolesta. Pysyvän rauhan takaa sosialismin voitto kapitalismista kaikissa maailman maissa.

YDINASEET KIELLETTÄVÄ - ASERIISUNTA TOTEUTETTAVA

TPSL kannattaa yleistä ja täydellistä aseriisuntaa tiukan ja pysyvän kansainvälisen valvonnan alaisena. On saatava aikaan yleismaailmallinen, kaikkia valtioita sitova sopimus ydinkokeiden kieltämisestä maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja maan alla. On aikaansaatava sopimus, joka kieltää kaikkien ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden käytön. On estettävä ydinaseiden leviäminen yhä useampien valtioiden käyttöön. On pyrittävä ydinaseettomien vyöhykkeiden luomiseen. TPSL kannattaa erityisesti Pohjolan julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Kansainvälisten sopimusten mukaisesti Suomi ei saa hankkia ydinaseita. TPSL vaatii, että Suomi pysyvästi kieltäytyy kaikista ydinaseista ja ajankohtana, jolloin valtiollisen itsenäisyytemme ylläpitäminen tai maamme tekemät sitoumukset eivät edellytä sotalaitoksen olemassaoloa, on siitä viipymättä luovuttava.

Kansainvälisen jännityksen lieventäminen voi tapahtua parhaiten valtioiden välisen keskinäisen rauhanomaisen rinnakkaiselon periaatteita noudattaen näiden mahdollisesta erilaisesta yhteiskunnallisesta järjestelmästä riippumatta.

JÄRKKYMÄTÖN RAUHA KANSOJEN KESKEN

TPSL pyrkii jatkuvasti omalta osaltaan edistämään hyviä suhteita ja kansainvälistä yhteistyötä kaikkien rauhantahtoisten kansojen kanssa.

TPSL kannattaa Suomen ja Neuvostoliiton välisten hyvien ja luottamuksellisten suhteiden ylläpitämistä. On tehtävä jatkuvasti työtä kansojemme välisen ystävyyden lujittamiseksi ja sen puolesta, että kahden naapurimaan - Suomen ja Neuvostoliiton - välillä kaikkina aikoina vallitsisi järkkymätön rauha. Suomen ja Neuvostoliiton välistä valtiollista, taloudellista ja kulttuurivuorovaikutusta on lisättävä edistämällä vierailuja, kaupankäyntiä sekä tieteellistä, teknistä ja muuta kulttuuriyhteistyötä eri aloilla. Neuvostoliiton olojen tuntemusta on lisättävä maassamme ja venäjän kielen opetusta on tehostettava.

TPSL kannattaa hyvien ja kestävien siteiden luomista sosialistisiin valtioihin sekä uusien pysyvien yhteyksien ja ystävällisten suhteiden luomista erityisesti äskettäin itsenäistyneisiin liittoutumattomiin valtioihin eri puolilla maailmaa.

TPSL vaalii Suomen ja muiden pohjoismaiden välisiä perinteellisiä yhteyksiä. Pohjoismaista vuorovaikutusta talous-, sosiaali- ja kulttuuripolitiikan alalla on edelleen kehitettävä. TPSL antaa tukensa Pohjoismaiden Neuvoston piirissä ja muissa muodoissa tapahtuvalle pohjoismaiselle yhteistyölle.

SUOMEN TUETTAVA YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN TYÖTÄ JA KEHITYSAPUTOIMINTAA

TPSL kannattaa taistelua kaikenlaista syrjintää vastaan ja rodullisen tasa-arvoisuuden puolesta. Puolue kannattaa kaikkien kansojen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Se vastustaa sitä, että suurvallat kansainvälisen oikeuden periaatteita rikkoen sekaantuvat itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin sekä pyrkivät taloudellisesti ja poliittisesti alistamaan siirtomaavallasta vapautuneet maat holhoukseensa. On tehostettava kehitysavun antamista taloudellisessa, sosiaalisessa ja kulttuurikehityksessä apua tarvitseville valtioille.

Suomen on tuettava Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön toimintaa ja oltava mukana sen kehittämisessä yleismaailmalliseksi rauhanjärjestöksi, jonka käytettävissä on riittävät rauhanturvajoukot. YK:ta kehittämällä on luotava perusta maailmanhallitusjärjestelmälle. YK:sta on luotava yleismaailmallinen, kaikki valtiot käsittävä järjestö, jonka toiminnassa kaikilla kansakunnilla on oikeudenmukainen osuus.

ULKOMAANKAUPPAAMME KEHITETTÄVÄ

Ulkomaankauppaamme on pyrittävä lisäämään erityisesti sosialististen sekä liittoutumattomien maiden kanssa. Ulkomaankauppamme yleisestä tasapainottamisesta on huolehdittava varsinkin vientiä monipuolistamalla ja uusia markkinoita avaamalla. TPSL vastustaa Suomen sitomista sellaisiin kansainvälisiin talousyhteenliittymiin, jotka ovat luonteeltaan diskriminoivia, estävät itsenäisen taloudellisen ja sosiaalipoliittisen kehityksemme sekä heikentävät kansantaloutemme toimintaedellytyksiä ja aiheuttavat työttömyyttä.

POLIITTINEN DEMOKRATIA

Demokratiassa valta kuuluu kansalle. Uudistukset ja yhteiskuntajärjestelmän muuttaminen sosialistiseksi on toteutettava lainsäädäntötietä eduskunnan ja hallituksen päätöksillä sekä kunnallisen ja järjestöllisen demokratian keinoin. Poliittista demokratiaa on kehitettävä. TPSL pyrkii kansanvallan laajentamiseen siten, että kansan tahto nykyistä oikeudenmukaisemmin toteutuisi.

Vaalijärjestelmämme on uudistettava siten, että nykyistä paremmin ilmenee vaaleissa kansan tahto. Äänioikeusikärajaa valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa on alennettava myöntämällä 18 vuotta täyttäneille äänioikeus.

Valtiosääntöämme on niin kehitettävä, että kansan ja samalla eduskunnan pienelle vähemmistölle ei jäisi mahdollisuutta estää enemmistöä päättämästä tärkeistä lainsäädännöllisistä kysymyksistä.

PUOLUEIDEN ASEMA JA OIKEUDET TURVATTAVA

Poliittiset puolueet ovat yhteiskunnassa demokratian toteuttamisen edellytyksenä ja sen vuoksi niiden asema ja oikeudet on tunnustettava. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea ja muutenkin helpottaa puolueiden toimintaa. Kaikille puoluejärjestöille on samanarvoisina annettava oikeus vapaasti kokoontua kouluissa ja muissa julkisissa huoneistoissa ja kaikilla julkisilla paikoilla. Kansalaisten yleistä yhdistymis- ja kokoontumisoikeutta sekä mielenosoitusoikeutta ei saa mitenkään supistaa. Yhteiskunnan toimesta on rakennettava ja ylläpidettävä julkisia kokoontumistiloja kaikkien kansalais- ja nuorisojärjestöjen sekä harrastusryhmien vapaasti käytettäväksi. Poliittisten nuorisojärjestöjen toiminta on sallittava maan kaikissa oppilaitoksissa.

SANANVAPAUTTA LAAJENNETTAVA

Sananvapaus ei toteudu eivätkä mielipiteet pääse muodostumaan kansanvaltaisesti sanomalehtien ollessa suppeiden rahamiespiirien omistamia ja valvomia. Kaupalliset lehdet eivät tuo tasapuolisesti julki kaikkien poliittisten puolueiden mielipiteitä, vaan palvelevat yksipuolisesti suurpääoma- ja oikeistopiirien etuja. Sananvapauden väärinkäyttämisen ehkäisemiseksi on yhteiskunnan varoin tuettava rekisteröityjen kansalaisjärjestöjen kustantamia sanoma- ja aikakauslehtiä niiden taloudellinen kannattavuus huomioon ottaen.

Puolueille on turvattava tasavertainen asema julkisissa tiedotusvälineissä: radiossa, televisiossa sekä uutisten välitystoiminnassa.

OIKEUSTURVA KAIKILLE

Kansalaisten oikeusturvaa on tehostettava myös julkisten elinten aiheuttamia samoin kuin yksityisten taholta tulevia oikeudenloukkauksia vastaan. On helpotettava kansanedustajien ja kunnallisvaltuutettujen mahdollisuuksia ylläpitää yhteyksiä valitsijoihin epäkohtia ja oikeudenloukkauksia koskevissa kysymyksissä.

Oikeus-, poliisi- ja puolustuslaitos on kansanvaltaistettava sekä virkavaltaisuuden esiintyminen estettävä. Asianajajalaitosta on kehitettävä, asianajajan ammatista on tehtävä luonteeltaan julkinen virka ja ehkäistävä sen käyttö keinotteluun ja hyödyn tavoitteluun. On taattava kansalaisten turva rikoksia vastaan, mutta samalla estettävä poliisin käyttö poliittisena aseena.

TALOUDELLINEN KANSANVALTA - TIE KAPITALISMISTA SOSIALISMIIN

Vuosisadan vaihteessa sosialismi oli vain teoreettinen ajatusrakennelma, jonka työväenliike oli ottanut poliittisen taistelunsa lähtökohdaksi. Tänään on olemassa valtioita, jotka ovat rakentaneet yhteiskunta- ja talousjärjestelmänsä sosialistiselle perustalle. Eri maissa on saavutettu kokemuksia yhteiskunnallisesta tuotannosta ia sosialistisesta talouspolitiikasta.

Tuotantoelämän kapitalistinen yksityisomistus on eri maissa johtanut omaisuuden ja taloudellisen vallan keskittymiseen harvalukuisen pääomanomistajaryhmän käsiin. Tällä tavoin on taloudellisen vallan avulla estetty poliittisen demokratian toteutuminen.

Talouselämässä tapahtuu monopolisoitumista ja kartellisoitumista pankkien ja harvojen suuryritysten omistukseen ja valtaan. Työläiset, pienviljelijät, toimihenkilöt, tieteenharjoittajat ja henkisen työn tekijät eivät hyödy tästä talouselämän harvainvaltaisesta omistuksesta. Kapitalistiset omistussuhteet estävät yhteiskuntaa tehokkaasti ja suunnitelmallisesti kehittämästä tuotantokoneistoaan kansan enemmistön etujen mukaisesti. Yksityinen voitontavoittelu johtaa päinvastoin kansan eduista piittaamattomaan keinotteluun. Se on esteenä elintason määrätietoiselle nostamiselle, sosiaalipolitiikan järkiperäiselle kehittämiselle ja se estää yksilön turvallisuuden lisääntymisen. Se jarruttaa kaikkea luovaa toimintaa ja myös koko kulttuurielämän vapautumista.

TPSL:n pyrkimyksenä on, että maaseudun suurimpien väestöryhmien, työläisten ja pienviljelijäin, elintaso saadaan tasavertaiseksi maan muiden väestöryhmien elintason kanssa.

KANSANVALTA ULOTETTAVA MYÖS TALOUSELÄMÄN ALALLE

TPSL vaatii taloudellisen harvainvallan lopettamista. Demokratia on ulotettava koko talouselämään. Valtiovallan on saatava päättää talouselämän kokonaiskehityksestä. Vanhojen kapitalististen omistus- ja tuotantosuhteiden jatkamista sekä suuria varallisuus- ja tuloeroja merkitsevä niin sanottu hyvinvointivaltiopolitiikka ei tarjoa todellista vaihtoehtoa sosialistiselle hyvinvointipolitiikalle. Pysyvän hvvinvoinnin perusedellytys on tuotantoelämän sosialisoiminen ja yhteiskunnan johtama suunnitelmallinen talous.

Työntekijöille ja työntekijän asemassa oleville viranhaltijoille on turvattava mahdollisuus työtaistelun avulla puolustaa oikeuksiaan. Ammatillisten luottamusmiesten oikeudellinen asema ja yleinen irtisanomissuoja on lainsäädännöllä turvattava. Kaikille työntekijäjärjestöille on taattava oikeus vapaasti järjestää ammatillisia kokouksia työpaikoilla. Taloudellisen demokratian toteuttamisen yhteydessä on aikaansaatava myös yritysten sisäinen kansanvalta.

Sosialisoimisohjelma

TPSL vaatii, että kapitalistisessa omistuksessa oleva talouselämän osa siirretään kansanvaltaiseen omistukseen sosialisoimalla ensisijaisesti liikepankit ja muut rahalaitokset, vakuutuslaitokset, suurteollisuus, apteekit ja lääketeollisuus sekä malmivarat ja muut yleistä merkitystä omaavat luonnonrikkaudet.

Asutuskeskusten rakentamaton tonttimaa on otettava yhteiskunnan haltuun.

SOSIAALIPOLITIIKKA - TURVALLISUUTTA JA HYVINVOINTIA

Sosiaalipolitiikan keinoin on luotava yhteiskunnallista turvallisuutta ja laajenevaa hvvinvointia. Näiden keinojen käyttäminen on osittain mahdollista jo nykyisissä oloissa, mutta vasta talouselämän sosialistinen rakenne takaa sosiaalipolitiikan laajamittaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen. Yhteiskunnan sosialistisen sektorin laajentuessa löydetään sosiaalipolitiikan rahoitukselle kestävät perusteet, kun taas yksityiskapitalismi hallitessaan talouselämää jarruttaa sosiaalipolitiikan kehittämistä.

Sosiaalilainsäädännöllä on jokaiselle kansalaiselle taattava turva työttömyyden, sairauden, invaliditeetin, työkyvyttömyyden, vanhuuden, leskeyden ja orpouden tai muun huollontarpeen kohdatessa.

Sosiaaliturva on kaikilla sen aloilla käsitettävä kansalaisen oikeudeksi, jota on pyrittävä ennalta ehkäisevänä ja auttavana antamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

TURVA TYÖTTÖMYYTTÄ VASTAAN

Työttömyysturvajärjestelmää on siten kehitettävä, että jokainen kansalainen saa riittävän toimeentulon joutuessaan työttömäksi ja milloin hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä ei ole kotipaikkakunnalta osoitettavissa. Mikäli sopivaa työtä voidaan järjestää muulla paikkakunnalla on työntekijälle järjestettävä perhesuhteitaan vastaava kunnollinen asunto sekä korvattava muutosta aiheutuvat kustannukset. Mikäli työtä voidaan osoittaa vain muussa ammatissa kuin siinä, jonka työntekijä ennestään hallitsee, on yhteiskunnan kustannuksella annettava koulutus uuteen ammattiin.

ILMAINEN TERVEYDENHOITO

Sairausvakuutusjärjestelmää on siten kehitettävä, että jokainen saa vapaan lääkärihoidon, tarvittavat tutkimukset, sairaalahoidon, leikkaukset ja muut hoitotoimenpiteet sekä muun erikoishoidon, tukilaitteet, tekojäsenet ja kuntoutuksen. Riittävä päiväraha on maksettava koko työkyvyttömyysajalta. Raskauden aiheuttamat kustannukset on korvattava ja äitiysrahaa maksettava riittävän pitkältä äitiysloman ajalta ennen ja jälkeen synnytyksen. Hammashoito ja hammasproteesit on kokonaisuudessaan annettava ilmaiseksi. Sairaaloiden yhteyteen on perustettava hammashoitoklinikoita kaikkia kansalaisia varten. Koko terveydenhoitojärjestelmä sairaaloineen ja muine laitoksineen on otettava valtion hoitoon. Sairaanhoidon ja terveydenhoitoalan ammatit on tehtävä yksinomaan julkisiksi toimiksi.

RIITTÄVÄ ELÄKETURVA

Eläkejärjestelmää on kehitettävä siten, että jokaiselle kansalaiselle ammatista ja asuinpaikasta riippumatta taataan riittävä eläke työkyvyttömyyden, invaliditeetin ja vanhuuden kohdatessa. Sekä naisten että miesten yleistä eläkeikärajaa on ammatin kuluttavuuden mukaisesti porrastaen yleisesti alennettava. Samalla on toteutettava yleinen perhe-eläke. Työnhaluiselle eläkeläiselle on sallittava työtulojen hankintamahdollisuus ilman että se vähentää eläkettä.

LAPSEN HYVINVOINTI TURVATTAVA

Lapsilisäjärjestelmää on perhekustannusten tasaamiseksi kehitettävä siten, että lapsen toimeentulo kaikissa tapauksissa turvataan ja lapsiperheiden elintason lasku lasten syntymisen vuoksi estetään. Lapsilisää on maksettava kaikista lapsista ja erityistä huomiota on kiinnitettävä suurten perheiden lapsiin sekä niiden lasten tukemiseen, joista huolehtii vain toinen vanhemmista tai ei kumpikaan. Lastensuojelua on kaikin tavoin edistettävä. Lastentarhojen ja -seimien riittäyydestä on huolehdittava. Lasten päivähoitotoiminta sekä leikki- ja virkistystoimintaa on tehostettava. Äidinpalkkajärjestelmä on saatava aikaan. Kodinperustamislainajärjestelmää on kehitettävä nuoria kodinperustajia tehokkaasti tukevaksi.

ASUNTO JOKAISELLE KOHTUULLISIN KUSTANNUKSIN

Asuntopolitiikan päämääränä on pidettävä, että jokaisella niin yksinäisellä kuin perheellisellä on mahdollisuus vuokrata, ostaa tai itse rakentaa riittävän tilava ja muutenkin ajanmukainen asunto kohtuullisin kustannuksin. Jotta tähän päämäärään päästäisiin, on asuntotuotanto pääosiltaan otettava yhteiskunnan hoidettavaksi. Pääpaino on pantava kuntien omistamien vuokra-asuntojen tuotantoon ja tuen antamiseen omakotiasuntojen rakentajille. Myös osuuskunta- ja osakeasuntojen tuotannosta on huolehdittava. Tontti- ja asuntokeinottelu on estettävä. On perustettava valtion rakennusyhtiö. Asuntojen välitys on otettava yhteiskunnan tehtäväksi. Tällöin on myös kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiperheiden asumistarpeisiin ja samoin kotitalouden työtä helpottaviin laitteisiin.

TYÖAIKAA LYHENNETTÄVÄ

Päivittäistä ja viikoittaista työaikaa on jatkuvasti lyhennettävä siten, että kaikilla aloilla ensi tilassa toteutetaan 5-päiväinen ja 40-tuntinen työviikko. Vuosilomaa on pidennettävä siten, että ensi vaiheessa taataan kaikille kuukauden vuosiloma ammatista riippumatta ja vuorotyötä jatkuvasti tekeville kuuden viikon loma. Viimeistään kymmenen vuoden yhtäjaksoisen palvelun jälkeen on vuosiloman oltava kuusi viikkoa. Määrävuosia laskettaessa otetaan huomioon yhtäjaksoinen työskentely työnantajan vaihtumisesta riippumatta. Vuosiloman ajalta on työnantajan maksettava kaksinkertainen palkka. Vähintään joka kymmenennen palvelusvuoden jälkeen on työntekijän saatava kuukauden oleskelu lomaparantolassa tai vastaavassa hoitopaikassa työnantajan kustantaman lomakassajärestelmän puitteissa.

SAMAPALKKAISUUS

Samapalkkaisuus on toteutettava kaikilla aloilla siten, että samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka sukupuolesta ja iästä riippumatta. Naisten oikeus ryhtyä kaikkiin ammatteihin, joiden ei voida osoittaa olevan heille terveydellisesti vaarallisia, on laissa taattava ja käytännössä on luotava edellytykset ammatin vapaalle valinnalle. Nuorison ammattikasvatusta, palkkausta ja työoloja on erityisesti edistettävä ja valvottava.

SOSIAALIHUOLTO TARPEITA VASTAAVAKSI

Sosiaalihuollon tarpeeseen joutuvien asemaa on parannettava ja sosiaalihuoltoa on sen kaikilta osin kehitettävä nykyistä tehokkaammaksi ja yksilöllisemmäksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sairauksia poteviin yksilöihin ja näiden perheisiin. Myös epäsosiaaliset yksilöt ja heidän tarpeensa on otettava huoltotointa kehitettäessä ja hoidettaessa huomioon. Sosiaalihuollon ensisijaisena tavoitteena on pidettävä pyrkimyksiä sopeuttaa jokainen yksilö yhteiskuntaan, kunkin omia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen ja rajoittaen pakkotoimenpiteet vähimpään mahdolliseen.

SYRJINTÄ LOPETETTAVA

Kaikkinainen poliittinen, kielellinen, uskonnollinen, rodullinen, sukupuoleen kohdistuva tai muu syrjintä on lopetettava. Syrjinnästä on siihen syyllistyvälle määrättävä laissa rangaistus.

DEMOKRATIA KULTTUURIELÄMÄN ALALLA

Sosialistisen kulttuuripolitiikan päämääränä on ihmisten keskeisen veljeyden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen yhteiskunnassa ja henkisen sekä fyysisen kasvun edellytysten luominen jokaiselle yksilölle. Tässä tarkoituksessa on jokaiselle annettava samanlaiset mahdollisuudet kasvatukseen, koulutukseen, kulttuurisaavutusten omaksumiseen ja luovaan sivistykselliseen ja henkiseen toimintaan.

Suuri osa maapallon väestöstä kamppailee vielä tietämättömyyden ja taikauskojen luomien ongelmien kanssa. Sadat miljoonat ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Tämä on seurausta siirtomaajärjestelmästä, jonka jäänteiden poistaminen ja kansojen keskeinen veljeys auttavat toteuttamaan kehitysmaiden apuohjelman.

Tasa-arvoisuus kulttuurin alalla on toteutettava. Niiden, joilta toimeentulovaikeuksien vuoksi puuttuvat aineelliset edellytykset opiskeluun ja sivistysharrastuksiin, on päästävä osallisiksi niistä.

Vapaa-ajan lisääntyessä yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että vapaa-aika voidaan käyttää virkistykseen, kuntoutumiseen, tietojen ja taitojen lisäämiseen, kulttuurin omaksumiseen ja maailmankuvan avartamiseen. Kaupallinen viihdetoiminta on saatettava valvonnan alaiseksi.

KAIKILLE SAMAT MAHDOLLISUUDET

Peruskoulun uudistaminen on toteutettava kaikille oppivelvollisuusikäisille tarkoitetun ilmaisen yhtenäiskoulun muodossa. Peruskoulun käytännölliseen toteuttamiseen on viipymättä ryhdyttävä. Kaiken ammattikoulutuksen sekä lukioissa ja korkeakouluissa tapahtuvan opetuksen on oltava ilmaista. Yläasteilla on opiskelijoille kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa ja korkeakouluissa maksettava opiskelijanpalkkaa. Ennen kuin opiskelijanpalkkajärjestelmä voidaan täydessä laajuudessaan toteuttaa, on valtion autettava opinhaluisia nuoria myöntämällä riittävästi opintoavustuksia ja halpakorkoisia opintolainoja.

KOULUTOIMI YHTEISKUNNALLE

Koulutoimi kaikilla aloilla kuuluu yhteiskunnalle. Ainoastaan kansalaisjärjestöille voidaan myöntää oikeus erityisoppilaitosten ylläpitämiseen. Eri aloilla esiintyvä yksityinen keinottelunluonteinen opetustoiminta on lopetettava ja opetus siirrettävä valtion oppilaitoksille. Kieliopistot, konttoritekniset, kaupalliset ja muut vastaavat oppilaitokset sekä liikennevälineiden kuljettajakoulut on yhteiskunnallistettava, jolloin näiden alojen opetuksen tasoa voidaan nostaa ja opiskelukustannuksia vähentää.

ITSEOPISKELUA TUETTAVA

Erimuotoista aikuiskasvatustyötä, opintokerho- ja kirjeopistotoimintaa sekä muuta itseopiskelua ja työpaikkaopiskelua on voimakkaasti tuettava. Kirjeopistotoiminnan harjoittaminen kuuluu yksinomaan valtion oppilaitoksille, työväen kansansivistysjärjestöille sekä niitä vastaaville kasvatusjärjestöille. Ansiotyön ohessa opiskelevien mahdollisuuksia opiskeluun on parannettava. Kirjeopiston kautta suoritetuille tutkinnoille on saatava sama pätevyys kuin muille tutkinnoille. Eri oppilaitosten ja korkeakoulujen ovet on avattava myös muille kuin ylioppilastutkinnon suorittaneille, t.s. sellaisille, jotka omassa ansiotyössään tai muutoin ovat osoittaneet soveltuvuutensa korkeammanasteiseen opiskeluun. Yksilön opiskelunhalua ja edistymispyrkimyksiä ei saa kahlehtia muodollisin, opiskelun päämäärän kannalta epäolennaisin estein.

KOULUOPETUKSEN LUONNE

Ammattikouluja, eri alojen oppilaitoksia ja korkeakouluja on rakennettava yhteiskunnan kasvavien tarpeiden mukaan. Erityistä huomiota on kohdistettava kaupallisen, teknisen sekä terveydenhoitoalan henkilökunnan koulutukseen. Kouluopetuksessa on pantava ensisijaisesti paino matemaattisluonnontieteelliseen opetukseen ja tieteellisen maailmankatsomuksen luomiseen. Koulujen yhteiskuntatietouden opetusta on lisättävä ja työväenliikkeen yhteiskunnallisesta panoksesta ja sosialismin aatemaailmasta on annettava oikea kuva. Kansalaisopistojen ja korkeakoulujen palvelukseen on otettava sosialismin teoriaan perehtyneitä opettajia ja professoreja, jotta sosialismin opetusta ja tutkimusta niiden opetusohjelmissa voitaisiin lisätä.

NUORISOTOIMINTA

Nuoriso- ja varhaisnuorisotoimintaa on edistettävä tukemalla nuoriso- ja nuorison hyväksi toimivien järjestöjen toimintaa valtion varoin. Tukea on annettava myös poliittisille nuorisojärjestöille.

Nuorisolle on varattava kokoontumistiloja vapaa-aikatoimintaan ja järjestettävä liikunnan ja erilaisen harrastustoiminnan ohjausta.

USKONNONVAPAUS TOTEUTETTAVA

Ajatuksen vapaus yhteiskunnassa on turvattava. Samoin on turvattava uskonnon harjoittamisen vapaus. Tämä edellyttää uskonnollisten yhdyskuntien vapaan toiminnan turvaamista sekä samanlaisten toimintamahdollisuuksien takaamista myös ateistisille ja vapaa-ajattelijain järjestöille. Uskontorikoksia koskevat säännökset on ajatuksen vapauden vastaisina kumottava. Uskonnonopetus maailmankatsomuksellisena oppiaineena on poistettava koulujen opetusohjelmasta. Samoin on osallistuminen uskonnollisiin tilaisuuksiin tehtävä vapaaehtoiseksi kaikissa valtion laitoksissa. Siviilirekisteriin kuuluvan väestönosan asema ja oikeudet on turvattava tasapuolisesti muun väestön kanssa. Väestörekisterin pito on siirrettävä valtion viranomaisille. Valtionkirkkojärjestelmästä johtuvat uskonnollisten yhdyskuntien erioikeudet on lopetettava. Kirkollisveron perimisoikeus on lakkautettava.

TAITEILIJAN ASEMA

Taiteen vapaus yhteiskunnassa on turvattava. Parhaiten tämä tapahtuu takaamalla taiteenharjoittajien ja -harrastajien toiminnalle aineelliset edellytykset. Valtion on kaikin tavoin tuettava luovia taiteita ja niiden harjoittajia ja siten vapautettava heidät sidonnaisuudesta yksityisiin pääomapiireihin. Taiteilijan toimeentuloa ja eläketurvaa on parannettava. Taidekasvatusta on lisättävä kouluissa, järjestöissä ja julkisissa tiedotusvälineissä.

ELOKUVATAIDE

Elokuvataidetta on tuettava perustamalla valtion elokuvayhtiö sekä tukemalla palkinnoin taiteellisesti korkeatasoisia elokuvia. Elokuvateatterit on kunnallistettava ja kuntien on rakennettava kulttuurikeskuksia, joissa on myös mahdollisuus näyttää elokuvia. Elokuvien maahantuonti ja vuokraus on otettava valtion tehtäväksi, jotta estettäisiin ala-arvoisten, vain kaupallisessa mielessä valmistettujen filmien maahantuonti.

KULTTUURILAITOSTEN TUKEMINEN

TPSL vaatii, että yhteiskunnan on nykyistä tehokkaammin tuettava kirjastojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toimintaa. Näihin on varattava tilaisuus maksuttomiin käynteihin. Erityisesti on tuettava teatteria, kuoroja, yhtyeitä ja orkestereita sekä kuvaamataiteita.

KIRJALLISUUS

Kirjallisuutta on tuettava riittävin valtion palkinnoin ja apurahoin, jotka tekevät kirjailijalle mahdolliseksi omistautua työlleen. Myös kirjallisuuden kääntäjien ja tiedotusvälineiden palveluksessa olevien kulttuurityöntekijäin asemaa on parannettava. On perustettava valtion kustannusyhtiö julkaisemaan erityisesti oppikirjoja ja tieteellistä kirjallisuutta, esikoisteoksia sekä suuria ja halpoja kansanpainoksia kauno- ja tietokirjallisuuden alalta.

RADIO JA TELEVISIO

Radio- ja televisiotoiminta on järjestettävä valtiollisen yleisradioyhtiön puitteissa. Televisiomainonta ja muu kaupallinen yleisradiotoiminta on lopetettava. Työväen poliittisen, ammatillisen ja urheiluliikkeen yhteiskunnallisen panoksen tulee oikeudenmukaisesti näkyä yleisradion välittämässä ohjelmistossa.

TIEDE

Tieteellistä työtä on tuettava. On päästävä siihen, että tieteellinen työ keskitetään valtion tutkimuslaitoksiin. Tämä voi tapahtua samalla kun talouselämän eri yritykset siirtyvät yhteiskunnan omistukseen. On perustettava yhteiskunnan omistamia tutkimuslaitoksia aloille, joilla sellaisia ei vielä toimi. Korkeakoulujen opettajien ja tiedemiesten on voitava omistautua tehtäviinsä sitomatta itseään samanaikaisesti erilaisiin yksityiskapitalismin tarjoamiin taloudellisiin yrityksiin. Korkeakoululaitoksen ylläpito kuuluu yhteiskunnalle eikä yksityisille säätiöille. Korkeakoulut on saatava palvelemaan koko yhteiskuntaa eikä joitakin erityisetuja.

Nuorten tieteenharjoittajien taloudellista asemaa on tuettava riittävällä palkkauksella, joka tekee myös vähävaraisille nuorille mahdolliseksi antautumisen tieteelliselle uralle.

VELJEYS JA TASA-ARVOISUUS

Sosialismin aineellinen perusta, joka saavutetaan tuotantoelämän yhteiskunnallistamisella ja suunnitelmallisella taloudella, luo edellytykset ihmisen ajattelun kasvavalle vapautumiselle ja ihmisten keskeiselle veljeydelle. Yksilö, joka kapitalistisessa yhteiskunnassa kamppailee alituisten toimeentulovaikeuksien kanssa vailla turvallisuutta, saavuttaa sosialistisessa yhteiskunnassa inhimillisen turvallisuuden. Nämä sosialismin ulkonaiset puitteet muuttavat ihmisen asenteet ja ajatustottumukset. Hänestä tulee tietoinen vapaa yksilö, joka toteuttaa itseään suorittamalla oman tehtävänsä yhteiskunnan rakennustyössä ja omaa edellytykset tasa-arvoiseen ja veljelliseen elämään yhteiskunnan muiden jäsenten kanssa.