Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/1155

Vasemmistoliitto

Selkeä, tuloeroja pienentävä ja elvyttävä verotus


  • Puolue: Vasemmistoliitto
  • Otsikko: Selkeä, tuloeroja pienentävä ja elvyttävä verotus
  • Vuosi: 2015
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Vasemmiston veromalli 2015

Selkeä, tuloeroja pienentävä ja elvyttävä verotus

Vasemmiston veromalli pienentää tuloeroja. Suurten pääomatulojen saajien suosiminen erillisellä pääomatuloverolla lopetetaan ja kaikkia tuloja verotetaan yhdessä yhtenäisessä progressiivisessa verotaulukossa. Vasemmiston malli selkeyttää verotusta ja vähentää verojen välttelyä.

Vasemmiston mallissa alle 10 000 euron tulot ovat verottomia, jolloin monia etuisuuksia ei veroteta ja siirrellä näin rahaa edes takaisin. Verotuksen alarajan nostaminen hyödyttää pieni- ja keskituloisia ja tuo näin kotimarkkinoiden kulutuskysyntään voimakaan elvyttävän sykäyksen.

Tuloerojen pienentäminen on talouskasvulle parasta myös pitkällä ajanjaksolla. Vaikka verotus kokonaisuutena hieman kiristyy, on lopputulos elvyttävä, koska kiristyminen kohdennetaan sinne missä se aiheuttaa vähiten haittaa taloudelle ja keveneminen sinne missä siitä on isoin hyöty. Varallisuuden verottamisen palauttaminen ohjaa elvyttämään investoimalla.

Ostovoimaa parannetaan myös kohdennetusti alentamalla arvonlisäveroa veroluokista johon kuuluu mm. ruoka, ravintolat, lääkkeet, kirjat ja tilatut lehdet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, taide-esineiden ensimyynnit sekä erinäiset kulttuurikorvaukset. Näin saadaan kohdennettua kulutuskysyntää erityisesti kotimaiseen työhön sekä erityisesti ympäristön kannalta kestävämpään kulutukseen.

Vasemmiston veromalli on osa laajempaa elvytyspakettia. Samalla kun valtion ja kuntien verokertymästä huolehditaan, pitää valtion sijoittaa useita miljardeja työllistävään elvytykseen. Työllisyyden paraneminen maksaa itsensä takaisin - kun raha kiertää taloudessa syntyy myös yksityiselle sektorille kysyntää, sosiaalimenot pienenevät ja verotulot kasvavat. Tämä kerroinvaikutus on nyt poikkeuksellisen suuri, hyvin valittu elvytys maksaa itsensä takaisin ja siten jopa vähentää velkasuhdetta.

Suomen valtio menettää vuosittain miljardeja euroja verotuloja verovuotoon ja harmaaseen talouteen. Harmaan talouden valvontaa, sanktioita ja rangaistuksia pitää kiristää ja lainsäädäntöä uudistaa. Suomen pitää omalla ja EU:n yhteisellä lainsäädännöllä estää verovuotoa veroparatiiseihin. Jos verotulot saataisiin kerättyä täysimääräisesti, olisi valtion budjetti ylijäämäinen. Vasemmisto vaatii yhdeksi seuraavan hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi verovuodon ja harmaan talouden kitkemistä.

Laskelmat tuloverotuksen muutoksiin, arvonlisäveroon, yhteisöveroon ja lähdeveroon liittyen on tehty eduskunnan tietopalvelussa.

Tuloverotuksen kokonaisuudistus

  • Perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 10 000 euroon (pienenemisaste 30 prosenttiin)
  • Listaamattomien yritysten erillinen osinkoverojärjestelmä poistetaan
  • Ansiotulojen ja pääomatulojen eriytetty verotus poistetaan (pääomatulot ansiotuloverotukseen)
  • Poistetaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksujen verovähennysoikeus
  • Poistetaan kunnallisverotuksen ansiotulo-, valtionverotuksen eläketulo- ja opintorahavähennykset
  • Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen enimmäismääräksi 1500 €. Kun puhtaat ansiotulot ovat yli 11 000 euroa, pienenee eläketulovähennys 50 prosentin vähenemisasteella.

Pääomatuloista ei tässä laskelmassa makseta kirkollisveroa tai sosiaalivakuutusmaksuja. Ansiotuloverotuksen verovähennyksistä pääomatuloihin kohdistetaan perusvähennys, kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja työtulovähennys. Osinkoverotuksessa osinkojen jako verovapaiden osinkojen ja veronalaisten osinkojen (+osuuspääoman korkojen) suhteen säilytetään ennallaan, mutta kaikki veronalaiset osingot ja osuuspääoman korot muutetaan ansiotuloiksi.

Perusvähennyksen parametrit

  2015 Reformi
Enimmäismäärä 2 970 € 10 000 €
Vähenemisaste 18 % 30 %

Osinkoverotuksen parametrit

  2015 Osinkoreformi
Listaamattomat yhtiöt    
Tuottoasteraja 8 % -
Euromääräinen raja 150 000 € -
Alle molempien rajojen 25 % pääomatuloa 85 % pääomatuloa
Yli euromääräisen rajan 85 % pääomatuloa 85 % pääomatuloa
Yli tuottoasterajan 75 % ansiotuloa 85 % pääomatuloa
Julkisesti noteeratut yhtiöt    
Kaikki osingot 85 % pääomatuloa 85 % pääomatuloa

Uudistusten vaikutus veroihin ja veroluonteisiin maksuihin

  Verotulojen muutos (milj. €)
Perusvähennysreformi (itsenäisenä) -1 185
Osinkoveroreformi (itsenäisenä) +250
Verojärjestelmien yhdistäminen (itsenäisenä) +985
Eläkevakuutusmaksujen verovähennysoikeuden poisto (itsenäisenä) +115
Reformit yhteensä
(vaikutukset kertautuvat, joten muutos on suurempi kuin osat yksin)
+755

Reformien vaikutus toimeentulotukimenoihin

  Toimeentulotukimenojen muutos (milj. €)
Reformit yhteensä -115

Reformien yhteisvaikutus tuloeroihin

Gini-kerroin: -1,7 %-yks
Pienituloisuusaste*: -0,8 %-yks
*Pienituloisuusrajana 60 % kulutusyksikkökohtaisesta mediaanituloista

[Poistettu kuvio Käytettävissä olevien tulojen muutos, prosenttia]
[Poistettu kuvio Käytettävissä olevien tulojen muutos, miljoonaa €]
[Poistettu kuvio Nettotulojen muutos]
[Poistettu kuvio Marginaaliveroasteet]

Arvonlisäverouudistus

Muutokset verokannoissa

  2015 Reformi
Alennettu kanta 1 10 % 8 %
Alennettu kanta 2 14 % 12 %
Normaalikanta 24 % 24 %

Verotuotto -488

[Poistettu kuvio Vaikutus ostovoimaan eri tulokymmenyksissä]

Muut verouudistukset

  • Yhteisöverokantaa korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä 22 prosenttiin, +418 milj.
  • Nostetaan arvonlisäverollisen myynnin alarajaa 8500 eurosta 25 000 euroon ja huojennuksen ylärajaa 22 500 eurosta 39 000 euroon -168 milj.
  • Säädetään 30 % lähdevero hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoille +154 milj.
  • Säädetään varallisuusvero, +200 milj.
  • Säädetään Windfall-vero +50 milj.
  • Säädetään Ydinvoiman polttoainevero +100 milj.

Yhteensä verouudistusten tuotto nousee miljardiin euroon (1021 milj.) Välittömät positiiviset vaikutukset kuntien toimeentulotukimenojen vähentyessä ovat 115 miljoonaa euroa. Dynaamisia kerroinvaikutuksia ei ole voitu laskea, mutta ne ovat joka tapauksessa merkittäviä, toisin kuin esimerkiksi 2014 toteutetussa yhteisöveron alennuksessa, joka ei juuri lisännyt kysyntää ja investointeja, vaan osinkojen suuruutta.