Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/781

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton sata tapaa arvostaa ihmistä ja säästää luontoa


  • Puolue: Vasemmistoliitto
  • Otsikko: Vasemmistoliiton sata tapaa arvostaa ihmistä ja säästää luontoa
  • Vuosi: 1990
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Vasemmistoliiton sata tapaa arvostaa ihmistä ja säästää luontoa

SATA TAPAA ARVOSTAA IHMISTÄ JA SÄÄSTÄÄ LUONTOA

SISÄLLYS

JOHDANTO

  1. YMPÄRISTÖ
  2. TYÖELÄMÄ
  3. NAISPOLITIIKKA
  4. PERUSTURVA, SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
  5. ASUMINEN
  6. SIVISTYS, VIESTINTÄ JA KULTTUURI
  7. TALOUS
  8. MAASEUTU- JA ALUEPOLITIIKKA
  9. DEMOKRATIA
  10. ULKOPOLITIIKKA

JOHDANTO

VAIHTOEHTONA KESTÄVÄ KEHITYS

Olemme kansakuntana valinnan edessä. Aika on jo ylikypsä. Ilma, jota hengitämme, vesi, jota juomme, maaperä, jonka antimista tuotamme hyvinvointimme, eivät enää kestä lisää ihmisen aiheuttamaa rasitusta.

Meidän on jokaisen - kaikki yhdessä - tehtävä valinta luonnon säilymisen ja tulevien sukupolvien, omien lapsiemme ja lastenlapsiemme hyväksi. Vaihtoehtona on joko käänne kestävän kehityksen talouteen tai koko ihmiskunnan tuhoutuminen luonnon mukana.

Suomi on maailman rikkaimpia maita. Mutta talouskasvun varjossa kasvaa myös toinen todellisuus. Hyvinvointimme ei koskekaan kaikkia.

Työttömien, pienituloisten eläkeläisten ja opiskelijoiden toimeentulo ei tahdo millään riittää. Kunnon asunto on tuhansille lapsiperheille pelkkä haave tässä vuokra-asuntopulan, korkeiden korkojen ja maailman kalleimpien elintarvikkeiden luvatussa maassa.

Tuloerot kasvavat ja ne kasvavat myös naisten ja miesten välillä. Samoin lisääntyy kaiken yltäkylläisyyden keskellä henkinen pahoinvointi.

Nyt Suomea ollaan ajamassa taantumaan ja kenties lamaan. Edessä on kamppailu elintasosta. Siinä kamppailussa Vasemmistoliitto on pienten ihmisten eikä suuren rahan puolella.

Luonnon säästämiseen tähtäävien vihreiden arvojen rinnalla tarvitaankin ihmistä arvostavaa ja oikeudenmukaisuutta korostavaa punaista poltiikkaa. Luonnon hyväksi tehtävät ratkaisut voidaan tehdä niin, etteivät vähävaraiset ihmiset joudu niistä kärsimään.

Vasemmistoliiton tavoitteena on ihmisen arvostaminen ja luonnon säästäminen. Politiikkamme on sekä punaista että vihreää. Jatkamme Suomen työväenliikkeen suurten ihanteiden linjalla.

Vastuumme on yhteinen. Haluamme avointa ihmisten Eurooppaa ja maailmaa, jossa ei ole sotia eikä kenenkään tarvitse nähdä nälkää tai paeta sortoa. Olemme myös Suomen armeijan supistamisen kannalla.

Demokraattisena, totalitarismiin kielteisesti suhtautuvana vasemmistopuolueena Vasemmistoliitto on osa laajempaa eurooppalaista ja maailmanlaajuista vasemmistolaista liikettä. Emme halua rakentaa Euroopan ympärille tai sisään muureja ja siksi Suomen ei tule hakea nykyisenkaltaisen EY:n jäsenyyttä.

Tässä ohjelmassa kerromme mihin pyrimme. Olemme valmiita I rakentavaan yhteistyöhön ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman politiikan puolesta.

Toivomme erityisesti, että suomalainen vasemmisto ja vihreät löytävät yhteisen toimintalinjan edessä oleviin suuriin haasteisiin.

Vasemmistoliiton valtuusto 17.-18.11.1990

I YMPÄRISTÖ

1. KASVUN IHANNOINNISTA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN

Kansantalouden perusmittari bruttokansantuote (BKT-luku) on väärä lähestymistapa kansalaistemme todellisen hyvinvoinnin mittaamiseen. Korkeat kasvuluvut ovat pettäviä, sillä syömme tosiasiassa tulevien sukupolvien kädestä.

Hyvinvoinnin todelliset ulottuvuudet, kuten henkinen tyytyväisyys tai sen puute, joka purkautuu ahdistuksena, yksinäisyytenä ja elämän tyhjyytenä, eivät ole luettavissa valtiovarainministeriön julkaisemista BKT-luvuista.

Kovien taloudellisten arvojen vastapainoksi tarvitsemme uudenlaista lähestysmistapaa, jossa otetaan huomioon ihmisen henkinen kasvu sekä luontoäidin voimavarojen kuluminen. Tarvitaan käänne sokeasta kasvun ja markkinavoimien ihailusta inhimillisyyttä korostavaan ja luontoa säästävään suuntaan. Ekologisesti
kestävä talous on tärkeämpi kuin taloudellinen kasvu.

Yhtenä askeleena laajempaan näkökulmaan Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomessa

- aletaan BKT-luvun ohella mitata taloudellisen toiminnan vaikutuksia myös sellaisella mittarilla, joka ottaa huomioon talouskasvun ekologiset ja sosiaaliset kokonaisvaikutukset.

2. ENERGIAN TUHLAUKSESTA SÄÄSTÖLINJALLE

Energian tuotanto ja käyttö ovat suurimpia ympäristön pilaajia. Eniten päästöjä aiheuttavat öljy, hiili ja turve. Suomen rikkidioksidipäästöistä energian tuotannon ja käytön osuus on noin 80 prosenttia.

Suomessa käytetystä energiasta 70 prosenttia on tuontienergiaa. Maamme energiahuolto nojaa pääosin uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Öljyä, hiiltä tai uraania ei riitä loputtomiin.

Ydinvoiman onnettomuusriskejä ei ole pystytty täydellisesti ratkaisemaan. Ydinjäte ja uraanin louhinnan haitat ovat yhä ongelmia, eikä ydinvoima ole pelastus niin sanottuun kasvihuoneilmiöön.

Maan hallitus puhuu energian säästöstä, mutta käytännössä valmistellaan uutta suurvoimalaa, viidennen ydinvoimalan tilaamista.

90-luvun energiaratkaisut vaikuttavat oleellisesti siihen, minkälaista hyvinvointia ja ympäristön laatua haluamme rakentaa.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomi

- jäädyttää energian kulutuksensa vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä ja vähentää sitä edelleen 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

- siirtyy parhaan mahdollisen tekniikan hyväksikäyttöön. Uusin teknologia alentaa tuntuvasti energian kulutusta.

- tukee energian tehokkaampaa käyttöä ja säästöä avustuksilla, lainoilla ja korkotuella sekä neuvonnalla ja koulutuksella.

- muuttaa tariffirakennetta energian säästöä suosivaksi ja hintarakennetta oikaisevaksi. On löydettävä keinoja tasata huippukulutusta.

- nostaa teollisuuden käyttämän energian hintaa.

- lisää maakaasun käyttöä ja osallistuu Barentsinmeren ja Norjan kaasukenttien ekologisesti kestävään hyödyntämiseen.

- suuntaa tutkimusvaroja ydinvoiman lisärakentamisesta uusiutuvien, kotimaisten energialähteiden kuten tuuli- ja aurinkovoiman sekä bioenergian tutkimiseen.

- luopuu viidennen ydinvoimalan ja uusien suurten kivihiili- ja turvevoimaloiden rakentamisesta. Maamme energiatulevaisuudesta päätetään kansanäänestyksellä.

3. KERTAKÄYTTÖKULUTUKSESTA KESTOTALOUTEEN

Mainonnan vauhdittama elämänmuotomme kuluttaa suuren määrän turhakkeita, tuottaa ylenmäärin jätettä ja syö uusiutumattomia luonnonvaroja. Me emme voi jatkaa nykyisenkaltaista elämäntapaa, jossa tavaran määrä ja palvonta koko ajan lisääntyvät, mutta ihmisten onnellisuus vähenee ja luonto voi yhä huonommin.

Tarvitaan käänne kertakäyttökulutuksesta kestävään kehitykseen. Tuotteista on tehtävä mahdollisimman kestäviä ja kierrätys, samoin kuin jätteiden hyötykäyttö, on oltava itsestäänselvyys.

Kun teollisuus ja kauppa upottavat mainontaan yli 8 miljardia vuodessa ja ympäristönsuojeluun kaikkiaan ainoastaan reilun miljardin, on tärkeysjärjestys ilmiselvästi päälaellaan.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomessa

- otetaan käyttöön mainosvero, jonka tuotto käytetään kuluttajavalistukseen ja ekotuotteiden liikevaihtoveron alennuksiin.

- lisätään kompostointia, kierrätystä sekä raaka-aineiden ja tavaroiden uusiokäyttöä sekä teollisuudessa että kotitalouksissa.

- otetaan käyttöön pakkausvero, jolla vähennetään ylipakkaamista ja kertakäyttötuotteita sekä niiden aiheuttamaa jäteongelmaa ja luonnonvarojen ja energian kulutusta. Kaupat on velvoitettava vastaanottamaan käytetty pakkausmateriaali.

- liikevaihtovero porrastetaan siten, että ekologisesti haitallisille tavaroille asetetaan raskas vero, kun taas luontoa säästävää toimintaa edistetään verohuojennuksin.

4. LIIKENNE RAITEILLE

Vaikka rikkipäästöt onkin saatu viime vuosina alenemaan, ei happamoitumista ole saatu pysäytettyä liikenteen kasvun aiheuttaman typen oksidipäästöjen lisääntymisen takia.

Lisääntyvä yksityisautoilu sekä raskaiden kuljetusten siirtyminen yhä enemmän maanteille tuottavat enemmän hiilivetyjä, häkää, melua, pölyä ja liikennekuolemia sekä vammautumisia. Teiden suolaus uhkaa lisäksi pilata pohjavetemme.

Nopeuksien alentamisella on huomattava vaikutus typpipäästöjen määrään. Ajettaessa 120 kilometrin tuntinopeudella henkilöauto saastuttaa kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin 80 kilometrin vauhdissa.

Liikennepolitiikan suunta on käännettävä uusille raiteille. Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomessa

- aletaan määrätietoisesti suosia raideliikennettä sekä henkilö- että tavarakuljetuksissa. Nopeat junat otetaan käyttöön meilläkin sekä lisätään investointeja rautateihin muun muassa oikaisemalla Savonrata, rakentamalla Helsingistä itään -rata ja länsirannikon rantarata.

- uusia moottoritiehankkeita ei enää aloiteta. Liikenneinvestointien painopiste siirretään raiteille.

- nopeutetaan katalysaattorien asentamista henkilöautoihin ja henkilöautoille asetetaan päästörajat, joita valvotaan katsastuksen tapaan. Verotuksessa painopistettä siirretään auton käytön raskaampaan verottamiseen säätämällä liikennepolttoaineille lisää haittaveroja, joiden tuotot käytetään raideliikenteen kehittämiseen. Haja-asutusalueilla korvataan hinnankorotus verovähennyksin työmatkaliikenteen osalta.

-junamatkat on saatava halvemmiksi ja perhe- ja ryhmämatkoja suosiviksi.

- kattonopeuksia alennetaan typpipäästöjen ja liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Suurimmissa kaupungeissa ydinkeskustat rauhoitetaan yksityisautoilulta.

- kotimaan lentoliikenteessä luovutaan alle 300 kilometrin lennoista kokonaan ja muutoinkin rajoitetaan lentoliikennettä. Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannesta kiitotiestä luovutaan. Mikäli Suomessa tarvitaan kansainvälisen lentoliikenteen lisäystä, jokin muu Suomen lentokenttä laajennetaan kansainväliseksi.

5. SUOMEN METSÄT ON PELASTETTAVA

Hapan sade uhkaa Suomeakin. Laskeuma ylittää metsien ja vesien niin sanotun kriittisen kuormituksen lähes koko maan alueella. Pahimmin saastuneilla alueilla ovat metsäkuoleman oireet jo nähtävissä.

Suomen rikkilaskeumatasoon vaikuttavat eniten kotimaiset lähteet ja Kuolan niemimaan metallisulatot. Suurin alueellinen laskeuma kohdistuu Etelä-Suomeen ja Itä-Lappiin.

Hyvinvointimme perusta, Suomen metsät, on pelastettava happamalta sateelta sekä tehometsätalouden vaurioilta. Suomen on kannettava vastuu myös lähialueiden metsistä, niin että Suomen päästöt alittavat naapurimaista tänne leviävät päästöt.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomi

- vähentää rikkipäästöjä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2000 mennessä vuoden 1980 tasoon verrattuna.

- vähentää typen oksidien päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2000 mennessä vuosien 1980 - 86 tasoon verrattuna.

- lopettaa luontoa raiskaavat avohakkuut ja metsän aurauksen siirtyen etupäässä luontaiseen metsänhoitoon.

- suojelee nopeasti vähintään 10 prosenttia maamme metsäpinta-alasta turvaten erityisesti ainutlaatuiset erämaametsät ja harvinaisten eliö- ja lintulajien elinmahdollisuudet.

- nostaa metsäteollisuuden jalostusastetta ja muuttaa sen tuotantorakennetta. Nykyisen tuotantorakenteen laajentamisen sijasta on siirryttävä puun erikoistuotantoon ja paperin jatkojalostukseen.

- antaa taloudellista ja teknistä apua sekä halpakorkoisia lainoja Kuolan nikkelisulattojen päästöjen puhdistamiseen sekä muutoinkin aktiivisesti osallistuu ympäristönsuojeluinvestointeihin lähialueillamme Venäjällä ja Virossa.

6. EI VETTÄ RANTAA RAKKAAMPAA

Sekä Suomen sisäjärvet, joet että Itämeri ovat paikoin jo pahoin saastuneita. Sinileväkukinnot, kalojen joukkokuolemat ja uintikiellot osoittavat, ettei vesinsuojelussakaan kaikki ole kunnossa tuhansien järvien Suomessa. Rantarakentaminen on tarvittavan lainsäädännön puuttuessa myös ryöstäytynyt paikoin käsistä.

Maatalouden sekä puunjalostusteollisuuden fosforin käyttö on pääsyynä vesiemme ja ennen muuta Suomenlahden rehevöitymiseen, mihin vaikuttavat myös Leningradin ja Nevan puhdistamattomat jätevedet.

Puhdas vesi on jokaisen suomalaisen perusoikeus. Siksi Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomi

- luopuu pehmopaperien ja pakkauspahvien valkaisemisesta ja rajoittaa muutoinkin kloorin käyttöä puunjalostusteollisuuden valkaisuaineena, jotta myrkyllisen kloorin kulkeutuminen jätevesien mukana pinta- ja pohjavesiin estetään.

- vähentää tuntuvasti fosforilannoitteiden käyttöä vesien rehevöitymisen estämiseksi haittaverottamalla fosforia ja suosimalla luonnonmukaisia viljelymenetelmiä tehomaatalouden sijaan.

- käyttää lannoitteiden haittaveron tuoton luonnonmukaisen viljelyn ja maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tukemiseen.

- edistää suljettujen kiertojärjestelmien ja biologisten puhdistusmenetelmien käyttöönottoa erityisesti puunjalostusteollisuudessa sekä lupamääräyksiä kiristämällä että verohuojennuksin.

- suojelee vielä rakentamattomia rantoja niin, ettei ympäristöministeriön valmistelemaa jo sinänsä varsin vaatimatonta rantojen
suojeluohjelmaa enää vesitetä vaan kaikki alkuperäisluonnon kannalta arvokkaat rannat rauhoitetaan kokonaan.

- tukee sellaista toimintaa, joka edistää kuntien mahdollisuutta nopeaan ja järkevään rantayleiskaavoitukseen.

- osallistuu lähialueidemme jätevesien puhdistukseen sekä rahoittajana että toteuttajana erityisesti Suomenlahden suunnalla Leningradissa, Koillis-Virossa, Viipurissa ja Laatokalla.

7. KASVIHUONEILMIÖTÄ TORJUMAAN

Kasvihuoneilmiö, ilmakehän lämpeneminen johtaa ennen pitkää laajaan ekologiseen katastrofiin. Meriveden pinta nousee, aavikoituminen etenee ja maapalloa suojaava otsonikerros ohenee.

Kasvihuoneilmiön pääasiallinen aiheuttaja on hiilidioksidi, jota syntyy kaikkien hiiltä sisältävien aineiden palamisessa. Muita kasvihuonekaasuja ovat muun muassa metaani ja freonit.

Kasvihuoneilmiön torjuminen edellyttää energiankulutuksen vähentämistä, sademetsien tuhoamisen lopettamista sekä meillä Suomessa soiden ojituksen ja turpeen sekä kivihiilen käytön vähentämistä. Otsonikerrosta tuhoavat freonit on kiellettävä mahdollisimman pian.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomi

- ottaa tavoitteekseen kotimaisten hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä ja niiden vähentämisen siitä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

- kieltää CFC-yhdisteiden valmistuksen, käytön ja maahantuonnin vuodesta 1993 alkaen. Freonit vaarattomaksi tekeviä purkukeskuksia on tuettava ja kannustettava teollisuutta kehittämään nopeasti vaihtoehtoisia ratkaisuja.

8. KEMIKALISOITUMINEN PYSÄYTETTÄVÄ

Käytössä olevien kemikaalien määrä kasvaa koko ajan, vaikka niiden aiheuttamia riskejä ei ole aina etukäteen tarkoin kartoitettu. Uusista kemikaaleista saatava hyöty on usein varsin kyseenalainen.

Metsiä ja peltoja lannoitetaan jatkuvasti kemikaaleilla, joiden pitkäaikaisvaikutukset ravintoketjussa ovat vähemmän toivottavia.

Yhteiskuntamme kemikalisoituminen on pysäytettävä.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomessa

- uusien aineiden käyttöönotolle ja kemikaalien ympäristöön levittämiselle asetetaan tiukat normit, joiden noudattamista myös kunnolla valvotaan.

- kokonaan uusi kemikaali voidaan ottaa käyttöön vasta kun on osoitettu, että se on vähemmän haitallinen kuin vastaavaan tarkoitukseen aiemmin käytetty aine.

- vaarallisten kemikaalien kuljetuksia valvotaan tarkasti ja niiden varastointi asutuskeskuksissa transito-kuljetusten yhteydessä estetään.

9. SUOMALAINEN KULTTUURIMAISEMA SÄILYTETTÄVÄ

Yhdyskuntasuunnittelu on avainasemassa sekä ihmisen hyvinvoinnin että luonnon kestokyvyn huomioonottamisessa. Eri toimintojen sijoittelu joko vähentää tai lisää esimerkiksi liikkumisen tarvetta. Suunnittelussa painopiste voi olla joko joukkoliikenteen tai yksityisautoilun suosimisessa. Arvokkaita kulttuurimaisemia voidaan joko repiä alas tai säilyttää.

Kunnallinen kaavoitusmonopoli on tehokas väline sekä hyvässä että pahassa myös ympäristönsuojelun kannalta. Arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden sekä kunnallispoliitikkojemme vastuu ulottuu kauas vuosisatojen päähän tänään tehtävistä päätöksistä.

Suomessa on vielä ainutlaatuisen paljon koskematonta luontoa ja myös kauniita maalais- ja kaupunkimaisemia. Tätä kulttuurimaisemaa haluamme suojella.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- kaikessa yhdyskuntasuunnittelussa läpikäyvänä periaatteena on oltava lyhytnäköisen taloudellisen hyödyn sijasta kestävän kehityksen näkökulma. Suomalainen kulttuurimaisema ja luonto on säilytettävä myös tuleville sukupolville.

- ihmisen henkisen hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tulee kaupunkien ja kuntien puistorakentamista lisätä. Maaseudun autioituessa viljelemättä jääneet pellot tulee joko metsittää tai saattaa puistomaiseen asuun.

- kiinnitetään huomiota ylimitoitetun lomarakentamisen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Kunnille on luotava resurssit yleiskaavoitukselle.

10. DEMOKRATIA JA JOKAMIEHEN OIKEUDET

Vaikka tiede ja tekniikka ovat paljolti olleet synnyttämässä nykyisiä ympäristöongelmia, tarvitaan niitä myös ekologisten kriisien ratkaisemisessa. Mutta entistä kehittyneempi, puhtaampi teknologia sinänsä ei riitä käsillä olevien mittavien ja kiireellisten ongelmien ratkaisemiseen.

Ennen muuta tarvitaan täydellistä avoimmuutta yhtä hyvin teollisuuden kuin julkisenkin hallinnon puolella. Myrkkyjen valumiset, erilaiset onnettomuudet ja riskitilanteet on tiedotettava ilman mitään salailua kansalaisille.

Oikeus oikeisiin tietoihin ympäristömme tilasta on muutettava jokamiehen oikeudeksi. Silloin kun on kyse yhteisestä ilmasta, vedestä tai maaperästä ei yksityinen omistusoikeus tai liikesalaisuus voi mennä niin sanotun yleisen edun edelle.

Yhtä tärkeää on, että jokainen suomalainen varallisuudesta riippumatta voi virkistäytyä suomalaisessa luonnossa ja käyttää niin sanottua jokamiehen ja -naisen oikeuksia kalastukseen, marjojen ja sienten keräilyyn, retkeilyyn jne. Järkevää virkistyskäyttöä ei ole muskeliveneily eikä tarpeeton moottorikelkkailu.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että demokratian laajentamiseksi ympäristönsuojelussa

- työpaikoilla työsuojeluvaltuutetuille annetaan oikeus keskeyttää ympäristölle vaarallinen työ samoin kuin oikeus puuttua ympäristölle ja työntekijöille vaarallisten aineiden käsittelyyn, varastointiin, kuljetukseen ja jätehuoltoon.

- työsuojeluvaltuutetut saavat käyttöönsä työpaikan ilmansuojeluilmoitukset, jätehuoltosuunnitelmat ja jätevesilupa-asiakirjat samoin kuin valvontailmoitukset.

-kansalaistoimintaa ympäristön puolesta ei vaikeuteta vaan rohkaistaan sekä julkisessa sanassa että viranomaisten suunnalla.

II TYÖELÄMÄ

11. KANSAINVÄLISTYMINEN TYÖNTEKIJÖIDEN HALLINTAAN

Tulevaisuudessa pääomat, tuotanto ja myös työvoima tulevat liikkumaan yhä enenevässä määrin yli kansallisten rajojen. Talouden kansainvälistyminen edellyttää, että myös työntekijöiden eli koko henkilöstön edunvalvonta kansainvälistyy.

Tähän asti kehitys on tapahtunut lähes yksinomaan pääomien ja yritysten omistajien rationalisoinnin ehdoin. Nyt on jo korkea aika kiinnittää huomio ihmiseen, joka työllään pääomat luo. Tähän pakottavat myös tuotannolliset syyt.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- työntekijöille luodaan lakiin ja sopimuksiin perustuva oikeus osallistua työpaikkojen investointi- ja tuotannon kehittämissuunnitelmien laadintaan ja päätöksentekoon.

- ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuuksia lisätään ensimmäisessä vaiheessa konsernitason yhteistyöhön velvoittavalla lainsäädännöllä ja sopimuksilla.

- ay-liikkeen kansainvälisten järjestöjen yhteistyötä ja vaikutus- . mahdollisuuksia integraatioasioissa samoin kuin ylikansallisten yhtiöiden toimintaa koskevissa asioissa vahvistetaan.

- Suomi tukee jatkossakin aktiivisesti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) toimintaa erityisesti kehitysmaiden työntekijöiden aseman parantamisessa.

- Suomeen tulevalle ulkomaalaiselle työvoimalle turvataan samat oikeudet kuin suomalaisillekin työntekijöille, mikä estää ulkomaisen työvoiman käyttämisen halpana työvoimareservinä. Tässä suhteessa ei erotella pakolaisina tai omasta tahdostaan muuttaneita.

12. RAKENNEMUUTOS HALLITUKSI - TYÖSUHDETURVA KUNTOON

Suomalaisessa tuotantoelämässä on totuttu siihen, että työnantajien ja talouspoliitikkojen virheet maksatetaan palkansaajilla. Huonosti hoidetun yrityksen tai talouspolitiikassa epäonnistuneen hallituksen johtajat eivät yleensä joudu vastuuseen.

On luotava kokonaan uusi yrityskulttuuri ja normisto kriisi- ja rakennemuutostilanteiden hoitamiseen. On löydettävä uusi tasapaino tuotannollisten ja inhimillisten tekijöiden kesken niin, että myös yritysten johto ja omistajat kantavat todellisen vastuunsa kriisitilanteissa.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- kehitetään rakennemuutos- ja irtisanomistilanteisiin liittyvää lainsäädäntöä, joka turvaa siirtymäajaksi työntekijöiden oikeudet uudelleenkoulutuksen, eläkejärjestelyjen ja uudelleensijoitusten kautta.

- työntekijöiden irtisanomissuojaa edelleen parannetaan ja työvoimaviranomaisille annetaan riittävästi varoja konkurssi- ja tuotannonsupistustilanteiden hallintaan.

13. TYOPAIKKAKULTTUURIIN TASAVERTAISUUTTA, LUOVUUS ESIIN JA HENKILÖSTÖLLE VALTAA

Terve työyhteisö edellyttää monia muutoksia. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus mielekkääseen ja tyydytystä tuovaan, ihmistä yksilönä kehittävään luovaan työhön. Henkinen pääoma on taloutemme suurin voimavara, joka vahvistuu vain sitä kautta, että kaikkia työntekijöitä arvostetaan heidän asemastaan riippumatta.

Työntekijöiden alistettu asema ja kansalaisoikeuksien puute leimaavat voimakkaasti työelämää ja ovat järkevän kehityksen esteenä niin yksityisillä kuin julkisillakin aloilla. Tutkimusten mukaan 48 % suomalaisista kokee työnsä vain välttämättömäksi, rahan takia tehtäväksi pakoksi.

Vasemmistoliiton mielestä ihmisten on oltava ihmisinä tasavertaisia myös työpaikoilla. Tätä estävät hierarkiset rakenteet on purettava ja työ organisoitava kaikkien työntekijöiden - harjoittelijasta pääjohtajaan - näkökohdat huomioon ottaen.

Uuden yrityskulttuurin ituja löytyy kaikkein nykyaikaisimmista yrityksistä ja myös joistakin ennakkoluulottomista kokeiluista julkisella sektorilla. Mutta kokonaiskuva on edelleen pahasti vanhakantainen.

Työelämän tuloksellinen ja oikeudenmukaisuuttaa lisäävä uudistaminen edellyttää, että kaikille työyhteisöön kuuluville annetaan todellinen vaikutusmahdollisuus häntä itseään ja työpaikkaa koskeviin ratkaisuihin.

Työntekijöillä, jotka ovat työyhteisöjen tärkein voimavara, on oltava oikeus ja mahdollisuus työpaikan kaikkien kysymysten käsittelyyn ja niihin vaikuttamiseen, mikä edellyttää suomalaisen, lapsenkengissä olevan, niin sanotun yritysdemokratialainsäädännön ennakkoluulotonta uudistamista.

Omistaminen ei enää voi olla ainoa perusta vallankäytölle yrityksissä. Työ on nostettava pääoman rinnalle tekijäksi, joka oikeuttaa päätöksentekoon.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- pysähdystilassa oleva työelämän uudistaminen käynnistetään tosimielessä uudestaan.

- turvataan työntekijöille oikeus nimetä edustajansa yritysten hallintoelimiin kaikilla tarpeelliseksi katsomillaan tasoilla aina taloudentarkastamista myöten.

- työehtosopimusten tulkinnassa työntekijäpuolelle annetaan tasavertainen asema.

- luottamushenkilöiden asemaa ja oikeuksia edelleen vahvistetaan.

- työntekijöiden kokoontumis-, koulutuksen ja tietojen saanti-oikeuksia sekä asiantuntijoiden käyttömahdollisuuksia lisätään niin paljon kuin tehtävien hoito edellyttää.

14. TYÖAIKA TEKIJÖIDEN HALLINTAAN

Työaikaa on edelleen lyhennettävä ja keskimääräisen työajan puitteissa on lisättävä oikeutta yksilölliseen työaikaan. On otettava huomioon perheen tarpeet ja muut yksilön omat toiveet, samalla on torjuttava työn kuormituksen kasvu.

Oikein suunnatulla työajan suunnittelulla voidaan parantaa työn tuottavuutta ja hyödyntää paremmin tuotantovälineitä. Joustavuuden tuloksena on tällöin myös työaikaansa tyytyväinen työntekijä.

Yksilölliseen työaikaan siirtymistä puoltaa myös ihmisen elämänkaareen kuuluvien asioiden suurempi huomioiminen työelämässä. Etenkin pienten lasten vanhemmat tarvitsevat lyhyempiä työaikoja. Muistakin syistä työntekijän on oman valintansa mukaan voitava siirtyä lyhyempään työaikaan.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- työaikaa lyhennetään edelleen ansiotasoa alentamatta ja työn kuormitusta lisäämättä - lyhennysmuotoina muun muassa lyhempi työpäivä, vuosilomien pidentäminen ja sapattivapaa.

- keskimääräisen työajan puitteissa on työntekijöille annettava lisää oikeutta valita työaikansa ja sen lyhentämismuoto omien tarpeidensa mukaan.

15. KOULUTUKSELLA ENEMMÄN VALINNAN MAHDOLLISUUKSIA

Vain riittävän laaja yleissivistävä pohjakoulutus tarjoaa hyvän pohjan kansalaisen toiminnalle yhteiskunta- ja tuotantoelämässä. Sen on luotava kielelliset ja tiedolliset valmiudet ammattiin tähtäävään koulutukseen, jopa useampaan ammattiin elämän aikana.

Ammattiin valmistavaa koulutusta on kehitettävä siten, että tehtäväkeskeisestä, kapea-alaisesta ammatillisesta koulutuksesta j siirrytään monipuolisia valmiuksia antavaan koulutukseen.

Työssä olevien jatkuva kouluttaminen on tie tuotantoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Vain korkea osaamisen taso takaa suomalaisen työn ja tuotteiden menestyksen myös yhdentyvässä Euroopassa. Varsinkin naisten aseman ja urakehityksen turvaaminen edellyttää koulutuksen lisäämistä ja asenteiden muuttamista työelämässä.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomessa

- siirrytään kulutusyhteiskunnasta koulutusyhteiskuntaan, jossa korkea yleissivistyksen ja ammattitaidon taso on jokaisen ulottuvilla, mikä edellyttää niin sanotun jatkuvan koulutuksen periaatteen soveltamista sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

16. OIKEUDENMUKAISUUTTA TYÖN TULOSTEN JAKOON

Suomessa vallitsee varsin suuret tuloerot myös palkkauksessa. Naisten palkat ovat yleisesti noin 75 prosenttia miesten palkoista.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- työn vaativuuden arviointiperusteet ja menetelmät uudistetaan perusteellisesti ja kehitetään järjestelmä, jolla miesten ja naisten töitä arvioidaan ja arvostetaan oikeudenmukaisten, samanarvoisten ja sukupuolesta riippumattomien kriteerien avulla. Lainsäädännöllä velvoitetaan kaikilla työpaikoilla kehittämään työnarviointimenetelmiä siten, että sukupuolten väliset palkkauserot poistetaan.

- palkan maksussa on otettava huomioon työn vaativuus, koulutus ja kokemus. Työn pirstomista ja yksitoikkoisuutta ylläpitävistä palkkaustavoista on luovuttava, samoin kuin kuluttavista urakkapalkkamuodoista.

- voittopalkkiojärjestelmiä on kehitettävä taloudellisen hyödyn jakamiseksi myös työntekijöille hyvin tehdyn työn vastineeksi.

- valtion pitää tasoittaa tulonjakoa jatkossakin pieni- ja keskituloisten hyväksi verotuksen ja muiden tulonsiirtojen avulla.

17. TERVEENÄ TYÖSSÄ - TERVEENÄ ELÄKKEELLE

Työsuojelu ei ole pelkästään nykyistä turvallisempaa työskentelyä, vaan - ja erityisesti - ihmisen kokonaisvaltaista mahdollisuutta toimia oman työnsä kehittämisessä. Henkisen työsuojelun lähtökohtana tulee olla ihmisen perusolemuksen vaatimukset ja kokonaisuutena terveen työyhteisön rakentaminen niin työsuojelun, työterveydenhoidon kuin muidenkin työyhteisöissä vaikuttavien tekijöiden avulla.

Edelleen työelämä kuluttaa monin tavoin työntekijöiden henkisiä ja ruumiillisia voimavaroja. Perinteisen mittarin mukaisia raskaita ja kuluttavia töitä on vielä runsaasti. Työelämän rasitustekijät näkyvät lisääntyneinä sairauspoissaoloina, työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärien kasvuna ja lisääntyvinä sairauseläkehakemuksina. Samalla henkiset kuormitustekijät ovat lisääntyneet muun muassa kasvaneiden suoritusvaatimusten ja työn nopean muuttumisen muodossa. Myös epävarmuus työpaikan pysyvyydestä on kasvanut. Kuormitustekijät korostuvat naisvaltaisilla palvelualoilla.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- kaikessa päätöksenteossa työyhteisöissä on otettava mukaan työsuojelu ja "terveen työyhteisön" kehittämisvaatimukset.

- työsuojelun roolia on vahvistettava keskeisenä osana työpaikan jokapäiväistä ja normaalia toimintaa ja päätöksentekoa.

- työterveyshuoltoa kehitetään edelleen, jotta työolot saadaan terveellisiksi ja turvallisiksi jokaiselle työntekijälle.

- jokaiselle työntekijälle taataan oikeus haluamaansa ja riittävään kuntoutukseen ja kuntoutusjärjestelmässä olevat toimeentuloturva- ym. puutteet korjataan.

- iäkkäille, terveytensä tai työnsä jo menettäneille on annettava, heidän itsensä niin halutessa, oikeus esimerkiksi varhaiseläkkeeseen, jonka alaikäraja on säilytettävä 55 vuotena.

- kaikilla työelämän sektoreilla on täyden työeläkkeen kartuttava kolmessakymmenessä vuodessa.

18. AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN UUDISTUMISEEN VAUHTIA

Suomalainen ay-liike on vakavien uusien haasteiden edessä. Sen on uudelleen lunastettava paikkansa jäsenilleen tarpeellisena ja yhteiskuntaa uudistavana liikkeenä. Suurimmat edessä olevat muutokset ovat nopea kansainvälistyminen, sopimustoiminnan siirtyminen entistä enemmän työpaikka- ja henkilötasolle sekä yleisen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja kulttuurin muutos etenkin nuorten työntekijöiden parissa. Sukupuolten väliset palkkaus-erot on poistettava ja matalapalkkaisen asemaa korjattava.

Elleivät keskusjärjestöt ja liitot kykene uudistamaan tuntuvasti toimintatapojaan ja osoittamaan tarpeellisuuttaan, uhkaa ay-liikettä sen vahvan aseman oleellinen heikentyminen jo 1990-lu-vulla.

Vasemmistoliitto tukee vahvaa, valtiovallasta, työnantajista sekä poliittisista puolueista riippumatonta ay-liikettä ja sen tavoitteita.

Ay-liikkeen perustehtävänä pysyy edunvalvonta, mutta liikkeen tulee aikaisempaa enemmän ottaa huomioon toiminnassaan ympäristönäkökulma sekä puolustaa tarmokkaammin naisten ja matalapalkkaisten asiaa.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- vasemmistopuolueet osaltaan tukevat ay-liikkeen uudistumista muun muassa sääntöuudistuksin, joilla mahdollistetaan jäsendemokratian laajentaminen sekä kielteiseksi koetun ryhmätoiminnan lopettaminen edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä.

- vasemmistopuolueet omalta osaltaan takaavat ay-liikkeen puoluepoliittisen riippumattomuuden.

19. TYÖN JA YMPÄRISTÖN SUHDE PERUSARVOKSI

Tuotantoprosessien, tuotettavien tavaroiden ja koko tuotantoelämän keskeisimmäksi arvotekijäksi on nostettava ympäristönäkökulma.

Vasta kun kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan automaattisesti ja luonnollisesti huomioon ratkaisujen vaikutus ympäristöön, on edellytyksiä siihen, että tuotantokin muuttuu kestävän kehityksen turvaavaan suuntaan.

Vasemmistoliitto esittää, että

- työntekijöillä tulee olla velvollisuus ja oikeus kieltäytyä ympäristöä pilaavasta työstä.

- työntekijöille annetaan kaikki tarvittavat vaikutusmahdollisuudet osallistua työpaikkojen ympäristöasioiden hoitoon ja valvontaan.

20. JULKISET PALVELUT TURVATTAVA JA NIITÄ KEHITETTÄVÄ

Kaikille kansalaisille on taattava oikeus joustaviin, laadukkaisiin ja turvallisiin peruspalveluihin.

Julkisten palvelujen karsimisen ja yksityistämisen sijaan on lähdettävä purkamaan esteitä palvelujen kehittämisen tieltä.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- julkisten palvelujen tuottamista on kehitettävä antamalla niiden parissa työskenteleville entistä enemmän vaikutusmahdollisuuksia työnsä kehittämiseen. Palvelujen tuottamisen tärkeimpänä lähtökohtana tulee olla niiden käyttäjien yksilölliset toiveet ja tarpeet.

- kustannuksia aiheuttavaa ja työilmapiiriä rasittavaa byrokratiaa ja hierarkiaa on vähennettävä töiden uudelleenjärjestelyllä.

- julkisten palvelujen tuottaminen on turvattava lisäämällä alan arvostusta myös palkkauksellisin keinoin.

III NAISPOLITllKKA

Vasemmistoliitto tunnustaa yhteiskunnassamme vallitsevan miehisen hegemonian, jonka muuttaminen on tarpeellista ja täysin oikeutettua.

Vasemmistoliiton mielestä kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on pyrittävä vaikuttamaan sukupuolten välisen epätasa-arvon poistamiseksi.

21. SAMANARVOISESTA TYÖSTÄ SAMA PALKKA

Naisten palkat ovat vain noin 75 prosenttia miesten palkoista. Vaikkakin suhteelliset palkkaerot ovat hienokseltaan supistuneet, ovat markkamääräiset palkkaerot 1980-luvun jälkipuoliskolla kasvaneet noin viidenneksen.

Ammatit ja työtehtävät ovat Suomessa jakautuneet jyrkästi sukupuolen mukaan. Naiset tekevät "naisten töitä", miehet ovat "miesten töissä". Työn vaativuuden arvioinnissa noudatetaan miesten töille ominaisia arviointi- ja arvostusperusteita. Naisten työtehtäviin liittyviä vaativuustekijöitä aliarvostetaan järjestelmällisesti.

Sukupuolen mukaan kahtia jakaantuneet työmarkkinat on asteittain purettava. Vuodesta 1988 lähtien naiset ovat muodostaneet jo palkansaajien enemmistön. Alle 40-vuotiaista naiset ovat paremmin koulutettuja kuin miehet. Nykyinen eriarvoisuus työelämässä, jota täydentää vielä kotitöiden epäoikeudenmukainen jako, ei enää voi jatkua. On naisten aika.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- miesten ja naisten palkkaerot poistetaan vuoteen 1995 mennessä velvoittamalla, tarvittaessa lain voimalla, työmarkkinaosapuolet toteuttamaan tavoitteen "samanarvoisesta työstä sama palkka". Sopimuksiin on otettava vuosittain tuntuvat tasa-arvoerät ja liukumattomien alojen ansiokehitys on turvattava erityisesti naisille suunnatulla ansiokehitystakuulla.

- säädetään laki, joka velvoittaa kehittämään työnarviointimenetelmiä siten, että sukupuolten väliset palkkaerot poistuvat. Tavoitteena on sellainen järjestelmä, jolla miesten ja naisten töitä arvioidaan ja arvostetaan oikeudenmukaisten, samanarvoisten ja sukupuolesta riippumattomien kriteerien avulla.

- työpaikoilla on laadittava tasa-arvosuunnitelmat.

22. NAISTEN SOSIAALITURVA KUNTOON

Suomessa toteutetut sosiaaliturva- ja eläkeratkaisut ovat merkinneet eriarvoisuutta kaikissa elämänvaiheissa; pienipalkkainen nainen on saanut vähän turvaa sairauden saattaessa ja pienen eläkkeen vanhuuden varalle.

Sosiaaliturvan ansiosidonnaisuus ja työeläkejärjestelmä ovat jättäneet monet - etenkin lastenhoito- ja kotityötä tehneet naiset - vaille riittävää sosiaali- ja eläketurvaa. Verouudistuksen myötä vähennysjärjestelmässä on toteutettu muutoksia, jotka ovat merkinneet perheen sisäistä tulonsiirtoa naiselta miehelle. Erityisen huonosti verouudistus on kohdellut yksinhuoltajanaisia.

Vasemmistoliitto ehdottaa naisten sosiaaliturvan ja verotuksellisen aseman parantamiseksi, että

- lastenhoito ja muu kotona tehtävä työ luokitellaan yhteiskunnalliseksi työksi. Siitä maksettava kotihoidon tuki on muutettava sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin oikeuttavaksi tuloksi.

- verotettavan tulon alaraja nostetaan 60 000 markkaan, verovähennyksiä korvataan suoralla tuella kuten lapsilisiä ja asumistukea nostamalla. Säilytettävät vähennykset tulee kunnallisverotuksessa osoittaa perheessä ensisijaisesti vähemmän ansaitsevalle puolisolle.

23. TURVALLISET JULKISET PALVELUT

Hyvin toimivat yhteiskunnalliset peruspalvelut ovat tärkeitä ennen kaikkea naisille. Vasta kun kunnallisia päivähoitopaikkoja on riittävästi tarjolla, on naisilla aito mahdollisuus valita esimerkiksi eri päivähoitomuotojen kesken ja toisaalta vasta silloin toteutuu myös jokaisen lapsen oikeus turvalliseen ja hänen ja perheen tarpeita vastaavaan päivähoitoon.

Julkisella sektorilla työskentelevistä yli 60 prosenttia on naisia. Hoito- ja hoivatyössä prosenttiluku on lähes sata. Palkan maksaminen tehdyn työn ja koulutus-, vastuu- ja vaatimustason mukaisesti on julkisen sektorin työntekijöiden oikeutettu vaatimus ja palvelujen kehittämisen ensimmäinen edellytys.

Hoivatyö ja yhteiskunnalliset peruspalvelut on nostettava niille kuuluvaan arvoonsa ja siksi Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- julkiset peruspalvelut kuten päivähoito, kodinhoitopalvelut ja kunnalliset terveyskeskukset sekä neuvolapalvelut taataan korkeatasoisina ja aukottomasti koko maassa.

- hoiva-alojen palkkausta ja työsuhde-etuja jatkuvasti kehitetään niin, että alalle saadaan riittävästi työvoimaa ja hierarkioita purkamalla myös lisätään henkilökunnan viihtyvyyttä hoivatehtävissä.

24. JÄRKEÄ ARKEEN

Naisten toinen työpäivä muodostuu kotitöistä. Perhevastuun tulee jakaantua tasaisemmin miehen ja naisen ja laajemmin myös koko perheen kesken.

Riippumatta kotitöiden suorittajasta tulee asuntojen olla sellaisia, että niissä on vähintään yksi oma huone jokaiselle perheenjäsenelle ja että niistä löytyvät käytännölliset ja hyvin suunnitellut työpisteet kotitöille.

Asuinalueiden suunnittelussa on luotava mahdollisuudet myös yhteisölliseen asumiseen: arjen vastuiden jakamiseen usean perheen kesken.

Asuntojen suunnittelun lisäksi kotitöiden tekemistä tulee helpottaa tarvittavilla, kohtuullisen hintaisilla palveluilla. Olennaisen tärkeää on kuitenkin se, että miehet osallistuvat tasavertaisesti lasten hoitoon ja kaikkiin kotitöihin.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- yhteiskunta tukee kotitöitä helpottavien, kohtuuhintaisia siivous-, pesula- ja ruokailupalveluita tarjoavien osuuskuntien ja pienyritysten syntymistä ja toimintaa.

- yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon arjen sujuvuus muun muassa sijoittamalla lasten hoito- ja leikkipaikat mahdollisimman lähelle koteja.

25. TASA-ARVOLAKI KÄYTÄNTÖÖN

Muutaman vuoden ikäistä tasa-arvolakiamme ei ole saatu elämään käytännössä. Lähinnä asennetasolla vaikuttava lainsäädäntö ei ole itsestään estänyt syrjintää eikä edistänyt tasa-arvoa. Tarvitaan käytännönläheistä toimintaa tasa-arvolain soveltamisessa, tarvitaan tasa-arvosuunnitelmia ja työmarkkinaosa-puolten sopimuksia tasa-arvon edistämiseksi työelämässä.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- tasa-arvosuunnitelmat otetaan osaksi yhteistoimintamenettelyä ja työnantajat velvoitetaan, tarvittaessa taloudellisten pakotteiden avulla, noudattamaan tasa-arvolain säännöksiä.

- tasa-arvolakia täydennetään koskemaan myös mainontaa, joka on nykyisin erittäin tärkeä asennemuokkaaja. Naista ja miestä halventavista ja perinteisiä sukupuolirooleja ruokkivista mainoksista on päästävä eroon.

- vuonna 1991 valittava eduskunta uudistaa tasa-arvolain tavalla, joka jättää historiaan sukupuoleen perustuvan syrjinnän kaikilla yhteiskunnan alueilla. Tähän tavoitteeseen edetään muun muassa siten, että kaikkiin julkisen hallinnon muilla kuin vaaleilla valittaviin toimielimiin valitaan jäsenet niin, että sukupuolten osuus on 40 - 60 prosenttia.

26. "EI!" NAISIIN KOHDISTUVALLE VÄKIVALLALLE

Naista käsitellään yhteiskunnassamme jatkuvasti elävänä esineenä. Hän on usein pelkkä lasten synnyttäjä ja hoitaja, video- tai mainontateollisuuden tavallisin seksiobjekti.

Naisella on kuitenkin oltava oikeus itse päättää siitä, mitä hän tekee omalla elämällään. Hänen on voitava elää rikasta naisen elämää niin tyttönä, nuorena naisena, työssä tai opiskellessaan, äitinä ja isoäitinä, parisuhteessa miehen tai naisen kanssa tai yksin asuvana.

Päivittäin monet naiset joutuvat fyysisen tai henkisen väkivallan kohteeksi niin kodeissaan, työpaikoillaan kuin niiden ulkopuolellakin. Sekä lainsäädännöllä että asennemuutoksella on taattava se, että kaikkeen naisiin ja miehiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan ja uhreja autetaan.

Raiskaus on rikos naista ja hänen koskemattomuuttaan kohtaan - myös avioliitossa ja parisuhteessa. Raiskauksen uhrien asemaa on parannettava niin oikeudellisesti kuin asenteissa. On kohtuutonta, että rikoksen uhrin on nostettava juttu raiskaajaa vastaan niin sanottuna asianomistajajuttuna ja että uhrin itsensä on todistettava, että rikos on tapahtunut.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- perheväkivallasta puhuttaisiin avoimemmin ja että läheiset ja viranomaiset puuttuisivat siihen herkemmin ja että perheväkivallan kohteeksi joutunutta autettaisiin tarjoamalla sekä turvakoti- että lääkäripalveluja kaikkina vuorokauden aikoina.

- työpaikka-ahdisteluun on myös voitava puuttua osana henkistä työsuojelua, sillä jokaisella ihmisellä on oikeus määrätä ruumiistaan ja ihmissuhteistaan myös työpaikoilla.

- raiskaus saatetaan yleisen syytteen alaiseksi ja uhreille annetaan tukea asian selvittelyssä ja oikeudenkäynnissä sekä hänen itsensä että hänen elämänsä saattamisessa tasapainoon tapahtuneen jälkeen.

27. ÄITIYDESTÄ VANHEMMUUTEEN

Äitiys on tärkeä naiseuteen kuuluva mahdollisuus. Naisella on oikeus yksin tai yhdessä kumppaninsa kanssa päättää raskaudesta ja sen ajankohdasta. Kaikille naisille ja miehille tulisikin taata ilmainen ehkäisy ja tasokas yhteiskunnan tukema ja edullinen gynekologinen hoito. Jokaisella naisella tulee olla lainsäädännössä kiistatta turvattu oikeus aborttiin.

Naisilla tulee olla oikeus äitiyteen erilaisissa olosuhteissa. Mikäli hän valitsee äitiyden ilman perheyhteisöä, sekä yhteiskunnan että kanssaihmisten on tuettava häntä.

Synnytys on tärkeä tapahtuma. Vaihtoehtoisesta, naisen itsensä valitsemasta synnytystavasta on tehtävä varteenotettava vaihtoehto nykyiselle synnytystavalle.

Äitiyskäsitteen tulee muuttua vanhemmuuden käsitteeksi. Lapselle tärkeitä henkilöitä ovat kaikki hänelle läheiset ihmiset. Isän mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon tulee lisätä. Siksi Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- isille otetaan käyttöön pakollinen vanhempainloma ja miesten valmiuksia käyttää hoitovapaata lisätään.

- äitiysneuvolat muutetaan vanhempainneuvoloiksi, joissa isienkin osa on tärkeä.

28. KASVATUS JA KOULU SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄJÄNÄ

Päiväkodit ja koulu ovat yhteiskunnassamme kulttuurin luojia ja välittäjiä. Koulun rooli on merkittävä siinä, millainen mies- ja naiskuva oppilaille välittyy. Suomen koululainsäädännössä sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi kasvatustavoitteista, valitettavasti koulun käytänteet ovat usein kovin kaukana tästä tavoitteesta. Usein tasa-arvon koulutuksessa katsotaan toteutuneen, koska koulutusmahdollisuudet ovat molemmille sukupuolille samat. Kuitenkin koululaitosta tulisi arvioida myös sukupuolten välisen työn- ja vallanjaon kannalta.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen päiväkodeissa ja kouluissa merkitsee sekä rakenteellisten kehysten, oppisisältöjen että opetus- ja kasvatustilanteiden uudelleenarviointia. Jotta tämä tulisi mahdolliseksi, on sekä opettajien perus- että jatkokoulutuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota tasa-arvokasvatukseen. Tämä koskee myös koulun muuta henkilökuntaa.

Vasemmistoliiton mielestä

- kasvatustavoitteissa tulee tasa-arvokasvatuksen peruslähtökohtana olla tyttöjen ja poikien mahdollisuuksien laajentaminen ja kunkin oppilaan persoonallisten taipumusten tukeminen.

- tytöille ja pojille on annettava valmiuksia toimia samoin oikeuksin ja velvollisuuksin työelämässä, yhteiskuntaelämässä ja yksityiselämässä.

- sukupuolten välisen tasa-arvokasvatuksen on kuljettava läpäisyperiaatteella kaikissa opetustilanteissa mukana. Tämän lisäksi annetaan vielä erillistä "tasa-arvokasvatusta", jossa lisätään tietoisuutta naisten ja miesten tämänhetkisen elämismaailman tosiasioista, niiden historiallisista syistä ja vaikutuksista yhteiskunnan kehitykseen.

- opettajien perus- ja jatkokoulutuksessa korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvokasvatusta.

29. NAISKULTTUURI JA -TUTKIMUS KUNNIAAN

Yhteiskuntamme sukupuolenmukainen jakautuminen näkyy selvästi myös kulttuurin alueella. Naisten omaehtoisia ja heidän arkeensa tiiviisti liittyviä kulttuurin ilmenemismuotoja ei arvosteta. Käsityön halveksunta ja vähättely on tästä yksi esimerkki.

Naisten heikko osa näkyy erityisen selvästi korkeakulttuurin ja tutkimuksen alueilla. Jotta naisten asema taiteessa, kulttuurissa ja tutkimuksessa vastaisi heidän kykyjään, taitojaan ja kutsui mustaan, pitää naisille osoittaa rahaa ja virkoja heidän osuuttaan vastaavasti.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- naistutkimuksen resursseja oleellisesti lisätään. Naistutkimuksen opintokokonaisuus otetaan jokaiseen korkeakoulun ohjelmaan.

- yhteiskunnan tukea on myös suunnattava monimuotoiselle naisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle.

- taiteilija- ja kirjailija-apurahoja jaetaan naisille suunnilleen siinä suhteessa, kuin heitä on taiteilijakunnassa.

30. NAISNÄKÖKULMA KEHITYSYHTEISTYÖHÖN

Naiset ovat eri tavoin syrjittyjä eri puolilla maailmaa. Nälänhätä ja aliravitsemus, sairaudet ja köyhyys, työttömyys sekä prostituutio ja lukutaidottomuus lisääntyvät maapallon eri puolilla. Kehitysmaiden naisista suurin osa elää edelleen maataloudessa.

Kehitysyhteistyössä on naisten oma panos kestävintä kehitystä. Naistyön hyväksikäyttö on hyvin kärjistynyttä monissa niin sanotuissa halpatuotantomaissa, joiden kanssa myös suomalaiset tekstiilialan työntekijät joutuvat kilpailemaan.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomen kehitysyhteistyössä

- naisten aseman huomioon ottaminen on läpikäyvänä periaatteena kaikkia projekteja arvioitaessa.

- kehitysyhteistyön painospistettä siirretään kylätason avustushankkeisiin sekä väestöohjelmiin, jotta kehitys koituisi erityisesti kehitysmaiden naisten hyväksi.

IV PERUSTURVA, SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

31. SIVISTYNYT HYVINVOINTIYHTEISKUNTA TAKAA KAIKILLE KANSALAISILLEEN PERUSTURVALLISUUDEN

Hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen periaate on kansalaisten toimeentulosta huolehtiminen silloin, kun palkkatyö, yrittäminen tai muu toimeentuloperuste ei turvaa kohtuullisia elämisen edellytyksiä. Hyvinvointiyhteiskunnalle ominaisia ovat myös kehittyneet, ilmaiset tai hyvin halvat ja kaikkien saatavilla olevat julkiset palvelut. Hyvinvointiyhteiskunta takaa kansalaisilleen ihmis- ja kansalaisoikeuksien lisäksi taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet kuten oikeuden työhön ja toimeentuloon, asumiseen, terveyteen ja viihtyisään ympäristöön, koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin.

Suomi on kehittänyt sosiaalipolitiikkaansa tältä perustalta koko sotien jälkeisen ajan. Työväenliikkeen ja kansanrintamahallituksen yhteistyöllä on maastamme tehty pohjoismainen hyvinvointivaltio, vaikkakin työ perusoikeuksien osalta on vielä paljolti kesken.

Perusturvan kehittäminen on nähtävä laajemmassa yhteydessä. Se on askel kohti kansalaistulon toteuttamista. Kansalaistulon tarkoituksena on taata jokaiselle suomalaiselle vähimmäistoimeentulo elämäntilanteesta riippumatta ilman tarveharkintaa.

Perusturvan kehittämisen lähtökohtana on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisen elämän kokonaisuus, jolloin lapsuus, naiseus, opiskeleminen ja eläkeläisyys eivät ole riski tai poikkeus vaan osa ihmisen elämää. Hyvinvointipalvelut ovat osittain uhattuna. Niitä uhkaa oikeistolainen politiikka, jolle sosiaalinen vastuu ja tasa-arvo ovat vieraita ja joka nojaa markkinavoimiin.

Vasemmistoliitto haluaa

- kehittää Suomea hyvinvointiyhteiskuntana, joka takaa kaikille jäsenille perusoikeudet ja perusturvallisuuden. Se merkitsee kansallisvarallisuuden ja kansantulon uudelleenjakoa vähävaraisten ja pienituloisten ihmisten hyväksi.

- asetettavaksi komitean selvittämään kansalaistulon toteuttamista Suomessa.

32. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT - HYVINVOINTIVALTION PERUSTA

Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja ollaan romuttamassa, niitä kaupallistetaan ja tehdään maksullisiksi.

Palvelut ovat erikoisaloittan hajaantuneita, organisaation näkökulmasta järjestettyjä eikä asiakkaan tilanteesta ja tarpeista lähteviä.

Työn raskaus ja huono palkkaus aiheuttavat työvoimapulaa.

Vasemmistoliiton mielestä yhteiskunnan on turvattava ihmisten arkielämän tarpeisiin perustuvat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään väestövastuuperiaatteella, jotta asiakkaiden tarpeet ja elämän tilanne tulisivat nykyistä paremmin huomioon otetuksi.

- annetaan asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa palvelujen järjestämiseen kehittämällä niin sanottua käyttäjädemokratiaa.

- työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä sisältöön ja sen järjestämiseen lisätään.

- on lisättävä palveluista ja etuisuuksista tiedottamista.

- päivähoitolain velvoitteet toteutetaan koko maassa. Vanhemmille on tarjottava todellisia vaihtoehtoja lastenhoidon järjestämiseksi. Myös 3 - 6-vuotiaille lapsille on turvattava lailla oikeus päivähoitopaikkaan.

- taataan turvallinen vanhuus kaikille järjestämällä vanhusten-huolto portaattomasti. Vanhuksilla tulee olla mahdollisuus valita tarpeidensa ja toiveidensa mukaiset palvelut.

- psykiatrisia ja muita laitospaikkoja vähennettäessä tulee turvata riittävät avohoitopalvelut.

- hyvinvointipalveluita rakentaneiden puolueiden "kriisikokouksen" järjestämistä pohtimaan yhdessä keinoja pysäyttää julkisten palveluiden romuttaminen ja etsimään keinoja niiden kehittämiseksi.

33. PALVELUJEN HINTA JULKISEKSI - VEROVARAT YHTEISKUNNALLISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEEN

Yksityisten palvelujen yksityisyys on harhaa. Yksityisetkin palvelut rahoitetaan pääasiassa sairausvakuutus- ja muiden vakuutusjärjestelmien kautta sekä kuntien ostopalveluina. Lisäksi yksityisiksi palveluiksi muutetaan helppohoitoisimmat tehtävät ja vaikemmat hoidot jäävät kuntien tehtäviksi.

Suunniteltu uusi valtionosuusjärjestelmä (Hiltunen - Ojala) liian rahoituspainotteisena merkitsee uhkaa nykyisen palvelutuotannon laatutasolle. Rahoituspainotteisuus näkyy myös keskusteluissa palvelujen kilpailuttamisesta ja yhtiöittämisestä.

Kuntien nopeasti kiristyvä talous on vienyt siihen, etteivät kunnat voi enää ottaa vastaan valtakunnallisen suunnitelman ja lääninhallitusten tarjoamia tarpeellisia virkoja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen pysähtyy.

Vasemmistoliitto vaatii, että

- veroina kerättyjä varoja ei käytetä yksityisten palvelujen rahoittamiseen.

- sosiaali- ja terveydenhoidon epäoikeudenmukainen alipalkkaus tulee tarvittaessa ratkaista lainsäädännön keinoin.

- palvelujen järjestämisvaihtoehtojen kokonaiskustannukset tutkitaan avoimesti ja perusteellisesti vertailevalla selvityksellä ja tulokset saatetaan laajaan kansalaiskeskusteluun.

34. YHTENÄISESTÄ TASOLTAAN RIITTÄVÄSTÄ PERUSTURVASTA KANSALAISTULOON

Suomalainen perusturvajärjestelmä on merkittävä hyvinvointiyhteiskunnan saavutus. Se on kuitenkin monimutkainen ja epäyhtenäinen sekä tasoltaan liian alhainen. Viimeisten 10 - 15 vuoden aikana useiden perusetuuksien reaaliarvo muun ansiotason kehitykseen verrattuna on alentunut.

80-luvun ansiosidonnaiset sosiaalipoliittiset uudistukset ovat lisäksi kasvattaneet tuloeroja sosiaaliturvan sisällä: enemmän on huolehdittu pitkään ja vakiintuneessa työsuhteessa olleiden toimeentuloturvasta. Sen sijaan vähimmäisetuuksia on korotettu vain niukasti. Kaikkein heikoin on valmiiksi uloslyötyjen ja eri tavoin syrjäytyneiden asema.

Vähimmäisturvan muodot ovat tasoltaan riittämättömiä: Vuoden 1991 budjetin mukaan sairauspäiväraha 1300 markkaa, työttömän peruspäiväraha 2 045 markkaa ja yksinäisen kansaneläke 2 240 markkaa. Ensisijaisen sosiaaliturvan jälkeenjääneisyys pakottaa hakemaan lisukkeeksi toimeentulotukea. Näin elämiseen välttämätön raha joudutaan keräämään monelta taholta; näin syntyy nöyryyttävä luukutustilanne.

Perusturvassa on myös aukkoja. Järjestelmien väliin putoamista tapahtuu edelleen. Hakemusten käsittelyajat saattavat muodostua liian pitkiksi, etuuksien saamiselle on sekä säädetty että käytännössä asetettu monenlaisia esteitä. Osa etuisuuksista jää hakematta järjestelmien monimutkaisuuden vuoksi.

Yhteiskunnallisesti välttämätöntä ja hyödyllistä työtä on yllin kyllin. On tarpeen laajentaa työn käsitettä perinteisen palkkatyön ulkopuolelle koti- ja hoivatyöhön sekä erilaiseen vapaaehtoistyöhön ja kansalaistoimintaan.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- ensimmäisenä asekeleena edettäessä kansalaistuloon on nykyisten vähimmäisetuuksien tason yhtenäistäminen 3 000 markkaan kuukaudessa.

- samalla järjestelmiä yhtenäistetään, niin että perusturva on saatavissa yhdestä toimipisteestä ilman nöyryytystä ja turhaa kontrollia.

- kansalaistuloa kohti voidaan edetä myös luomalla järjestelmä, jonka puitteissa maksetaan vähintään yhtenäisen perusturvantasoista (3 000 mk/kk) kansalaispalkkaa yhteisötyöstä vanhusten, lasten tai vammaisten huollossa, ympäristönsuojelussa, kehitysyhteistyötehtävissä, nuoriso-, raittius-, urheilu- tai kulttuuritoiminnassa ym. yhteiskunnallisesti hyödyllisessä kansalaistoiminnassa.

- kansalaistuloa ja verotusjärjestelmää tulee yhdessä kehittää niin, että ne kannustavat myös palkkatyön tekemistä.

35. ELÄKEUUDISTUKSEN NELJÄS VAIHE TOTEUTETTAVA

Suomessa on 1,1 miljoonaa eläkeläistä. Vastoin yleistä kuvaa eläkeläisten asema Suomessa ei ole hyvä. Monet eläkeläiset eivät kykene kunnolla tyydyttämään edes aineellisia perustarpeitaan. Jatkuva huoli toimeentulosta varjostaa satojentuhansien ihmisten eläkepäiviä.

Yli 400 000 eläkeläistä joutuu tulemaan toimeen alle 2 500 markan eläkkeellä, alle 3 000 markan eläketuloilla elää yli 600 000 eläkeläistä ja noin 850 000 eläkeläistä jää alle 4 000 markan kuukausitulojen. Valtaosa pienimpiä eläkkeitä saavista on naisia.

Kansaneläkkeen lisäosan korottamisella on suuri merkitys paitsi pelkkää kansaneläkettä myös pieniä työeläkkeitä saaville. Pienimpien eläkkeiden saajista suurin osa on naisia.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- täysi kansaneläke on korotettava 3 000 markkaan kuukaudessa ja samalla kansaneläkeuudistuksen IV vaihe on toteutettava en eläkeläispuolisoiden rankaisemisesta on luovuttava.

- kansaneläkkeet on sidottava ansiotasoindeksiin ja eläkkeiden indeksitarkistus on tehtävä aikaisemman käytännön mukaisesti kahdesti vuodessa nykyisen kerran vuodessa tapahtuvan tarkistuksen sijaan.

- vähäisten työtulojen vaikutusta ennenaikaisiin eläkkeisiin on lievennettävä.

- eläkeläisten asumistuen määräämisperusteita on väljennettävä.

36. OPINTORAHA 1500 MARKKAAN

Opiskelijoiden taloudellinen asema on yhä Suomessa turvaton. Opintotuki ei ole läheskään yleisellä pohjoismaisella tasolla. Yhä useampi opiskelija joutuu menemään palkkatyöhön opiskeluvuoden aikana tai turvautuu toimeentulotukeen.

Opiskelijoiden sosiaalinen asema on viime vuosina entuudestaan heikentynyt muun muassa asuntotilanteen, asumiskustannusten nousun sekä pankkien lainapolitiikan johdosta. Tämän seurauksena yhä suurempi joukko nuoria opiskelijoita ja opiskelijaperheitä asuu yhä vanhempiensa kotona tai turvautuu erilaisiin jatkuvasti väliaikaisiin asumisratkaisuihin. Nuorten itsenäistyminen omaan elämään viivästyy.

Opiskelijoiden taloudellisen aseman heikkeneminen on johtanut vaikeuksiin opintojen loppuunsaattamisessa, valmistumisaikojen pidentymiseen ja sosiaalisten - muun muassa mielenterveysongelmien - lisääntymiseen.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- opintotuen enimmäismäärää lisätään 3 000 markkaan ja opin-torahan osuus opintotuesta kasvatetaan puoleen, eli enimmillään 1 500 markkaan kuukaudessa. Vastaava taso tulee turvata myös lapsilisäjärjestelmän piiriin kuuluvalle opiskelijalle.

- opintorahan osuus nostetaan asteittain yhtenäisen perusturvan tasoon.

- opintolainoitus irroitetaan pankeista. Opintotuki sidotaan ansiotasoindeksiin ja valtio vastaa sen järjestämisestä esimerkiksi rahastojärjestelmän avulla.

- opiskelijoiden - kuten muidenkin kansalaisten kohdalla - asumistuki sidotaan asumiseen ja vuokraan eikä opiskeluun. Kaikki opiskelijat on saatava yleisen, kunnallisen asumistuen piiriin.

37. TYÖTTÖMYYSTURVAN PUUTTEET KORJATTAVA

Harjoitettu talouspolitiikka on johtamassa taloudelliseen lamaan ja työttömyyden nopeaan kasvuun. Jo nyt - syksyllä 1990 - lomautukset ja joukkoirtisanomiset ovat päivittäisiä uutisia.

Työttömyysturvalain tulkinta on johtanut karenssien kovenemiseen. Työllisyyslain mukainen velvoitetyö saattaa heikentää eläketurvaa. Riittäviä korjauksia ei ole luvassa.

Hallituksen budjettiesityksen mukaan peruspäivärahan varassa olevat työttömät saisivat 1.7.1991 alkaen 2 473 markkaa kuukaudessa miinus verot, mikä tekee 2 045 markkaa kuukaudessa. Peruspäiväraha on siis edelleen tasoltaan riittämätön.

Jyrkkä porrastus merkitsee, että hyvin suuri joukko ansiosidonnaiseenkin työttömyysturvaan oikeutetuista pienipalkkaisista -joita työttömyys juuri uhkaa - joutuu työttömänä ollessaan tulemaan toimeen alle 3 000 markan kuukausituloilla.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- työttömien peruspäiväraha korotetaan 175 markkaan (5 päivänä viikossa), mikä vastaa noin 3 000 markan nettokuukausituloa. Peruspäivärahan korotuksen ansiosta myös ansioon sidottu työttömyysturva paranee.

- peruspäivärahan maksamiseen liittyvä tarveharkinta puretaan. Myös karenssisäädöksiä puretaan - perusturva ei ole kurinpitoa.

- epäoikeudenmukaiset karenssit on poistettava.

- työttömyysturvan kehitys turvataan myös ansioturvan osalta sitomalla sen perusteena oleva palkka palkkaindeksiin.

38. SAIRAUS- JA ÄITIYSAJAN TURVA 3 000 MARKKAAN

Kuten muidenkin vähimmäisetuuksien, myös sairaus- ja äitiys-päivärahan vähimmäistaso on jäänyt jälkeen yleisestä toimeentulokehityksestä. Minimipäiväraha olisi vuonna 1991 nettokuukausituloksi muutettuna noin 1 300 markkaa.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- sairaus- ja äitiyspäivärahan vähimmäistaso korotetaan 150 markkaan (6 päivänä viikossa), mikä merkitsisi noin 3 000 markan nettokuukausituloa.

39. LAPSILISÄ 1 000 MARKKAAN

Lapsiperheiden asema ei ole viime vuosina parantunut riittävästi siitäkään huolimatta, että päivähoitopaikkoja on lisätty ja lapsilisiä korotettu. Erityisesti asumiskustannusten ja korkotason nousu vaikeuttavat nuorten lapsiperheiden asemaa. Verovähennyksin lapsiperheille annettavaa tukea voidaan siirtää suoraksi tueksi lapsilisäjärjestelmän kautta.

Lapsilisäjärjestelmää kehittämällä voidaan luoda lasten oma kansalaistulo.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- lapsilisät korotetaan jokaiselta lapselta 1 000 markkaan kuukaudessa.

- jokaisen lapsen oikeus päivähoitopaikkaan turvataan.

- kotihoidon tuesta kehitetään "yhteisötyösopimus", josta maksettava yhtenäisen perusturvan tasoa (3 000 mk/kk) oleva korvaus kartuttaa täysimääräisesti eläkettä ja oikeuttaa muuhun sosiaaliturvaan siinä missä tavallinen palkkatyökin.

40. EUROOPAN YHDENTYMINEN JA PERUSTURVA

Euroopan yhdentyminen edesauttaa markkinavoimien vapauttamista sekä kansainvälisesti että valtioiden sisällä. Entistä ahtaammalle ovat vaarassa joutua ne ihmiset, joilla ei talouden julmien lakien mukaan ole markkina-arvoa.

Suomen perusturvajärjestelmä poikkeaa länsieurooppalaisesta sosiaaliturvasta. Euroopan Yhteisö vaatii, että etuudet maksetaan pääsääntöisesti kansalaisuudesta ja asuinmaasta riippumatta. Sen sijaan Suomen perusturvajärjestelmä taas nojautuu juuri asumisperiaatteelle.

ETA:n perustaminen ei luo ehdotonta oikeudellista tai tosiasiallista pakkoa perusturvan heikentämiseen.

Vaara piilee siinä, että poliittisessa päätöksenteossa sosiaaliturvan vastustajat saavat uutta pontta vaatimuksilleen ja mahdollisuuden uudelleenjärjestelyjen yhteydessä heikentää perusturvaa. Yhdentymisen myötä kiristyvä taloudellinen kilpailu lisää talouspoliittisia paineita perusturvajärjestelmää vastaan. Samanaikaisesti yhdentymiskehitys kiihdyttää rakennemuutosta, ja sosiaalisen perusturvallisuuden säilyttäminen ja kehittäminen käy entistäkin tarpeellisemmaksi.

Vasemmistoliitto edellyttää, että

- EFTA:n ja Euroopan Yhteisön suhteita järjestettäessä varmistetaan suomalaisen perusturvajärjestelmän säilyminen ja kehittäminen.

V ASUMINEN

41. YHTEISKUNNAN PANOS ASUMISEEN KAKSINKERTAISTETTAVA

Suomen asuntopulaa ja -kurjuutta ei ole mahdollista ratkaista ilman nykyistä paljon määrätietoisempaa asuntopolitiikkaa ja voimakkaampaa taloudellista panostusta asumiseen. Yhteiskunnan kokonaisuutenaan asumisen tukemiseen osoittamat varat (asuntolainoitus, asumistuki ym.) on kaksinkertaistettava.

Asumisen rahoitusta varten on saatava lainaa, jonka korko on kohtuullinen ja ennen muuta vakaa. Ihmisten hätä ei saa olla pankkien ja muiden korkokeinottelijoiden rikastumisen lähde.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- yhteiskunnan panos asumiseen lisätään kaksinkertaiseksi.

- valtion asuntorahasto kehitetään asuntopankiksi - otetaan käyttöön kiinteäkorkoiset, pitkäaikaiset (25 - 40 vuotta) asuntolainat.

- yksityiset rahalaitokset ja työeläkelaitokset on velvoitettava hankkimaan asuntopankin asunto-obligaatioita.

42. VUOKRA-ASUNTOJA ON SAATAVA LISÄÄ

Asuntopula on tällä hetkellä ennen kaikkea pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Vuokra-asuntoja on maassamme enää viidennes koko asuntokannasta, kun niitä vuonna 1974 oli vielä kolmannes.

Vuokra-asuntojen puute on pakottanut ihmiset tekemään suuria velkoja korkeilla koroilla ja siten ajanut heidät sietämättömään taloudelliseen ahdinkoon. Vain riittävä vuokra-asuntotarjonta antaisi ihmisille todellisen valinnanvapauden asumismuotonsa suhteen ja laskisi siten myös omistusasunnoista perittyjä ylihintoja.

Jokaisella tarvitsijalla pitää olla mahdollisuus saada vuokra-asunto. Nykyiset aravavuokra-asuntojen tulorajat karsivat niiden ulkopuolelle varsin pienituloisiakin asunnontarvitsijoita. Kun aravavuokra-asuntoihin pääsevät vain kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat, vuokra-asuminen leimautuu meillä "köyhäinavuksi", vaikka se muualla Euroopassa on yleinen kaupunkilainen asumismuoto.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- aravarakentamista lisätään ja aravavuokra-asuntojen tuotantoa nostetaan.

- rakentamista pitää ohjata alueille, joilla on pahin vuokra-asuntopula.

- aravavuokra-asuntojen asukasvalinnassa otetaan käyttöön asunnon tarpeeseen perustuva joustava pisteytysjärjestelmä: tulorajoista luovutaan ja tulot ovat vain yksi pisteytysperuste.

- helpotetaan kuntien mahdollisuuksia hankkia valtion tuella omistusasuntoja siinä tarkoituksessa, että ne muutetaan kunnallisiksi vuokra-asunnoiksi.

- kunnallista asunnonvälitystä kehitetään ja edistetään kuntien harjoittamaa asuntojen välivuokrausta.

43. NUORILLE OMAT KIINTIÖT

Asuntokurjuus kärjistyy nuorten kohdalla. Kotona asumisen pakko vinouttaa yhteiskuntarakennetta, koska nuorten itsenäistyminen ja perheiden perustaminen viivästyy. (Pelkästään Helsingissä 20 - 29-vuotiaista nuorista 20 000 asuu vanhempiensa kodissa, koska muita vaihtoehtoja ei ole.) Perheettömät nuoret karsiutuvat armotta aravavuokra-asuntojonojen hännille eikä nuoren palkalla kyetä säästämään omistusasuntojen mielettömiä neliöhintoja.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- nuorten vuokra-asuntotilanteen helpottamiseksi otetaan aravavuokra-asuntoja jaettaessa alle 25-vuotiaille omat kiintiöt käyttöön.

- pidennetään opiskelija-asunnoissa asuvien asumisaikaa valmistumisen jälkeen kahdeksi vuodeksi ja lisätään vastaavasti opiskelija-asuntokiintiötä.

44. MAATA ASUNTOJEN RAKENTAMISEEN

Tonttipula on etenkin pääkaupunkiseudulla yksi asuntorakentamisen suurimpia esteitä. Kuntien velvollisuus on huolehtia siitä, että asuntojen rakentamiseen saadaan riittävästi maata.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- kuntien maanhankintaa aktivoidaan muun muassa valtion lainoituksella.

- rakennuskelpoiset maat on rakentamiskehotuksin tai pakkolunastuksella otettava rakennuskäyttöön.

45. ASUNNOT EIVÄT SAA OLLA KEINOTTELUN KOHTEENA

Asuminen on ihmisen perustarve. Sen kustannuksella keinottelu on estettävä.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- asuntojen tyhjänä pitäminen ja vuokrakiskonta saatetaan rangaistavaksi teoksi.

- yhteiskunnan tukemat ja rahoittamat asunnot on myös pidettävä yhteiskunnan valvonnassa, jotta keinottelu edullisilla asunnoilla estetään.

- niin sanotun elinkeinon harjoittamisen nimissä tapahtuva verojenkierto kakkosasunnoilla on estettävä.

- vuokrasääntelyä ei pureta.

46. GRYNDEREIDEN TILALLE YLEISHYÖDYLLISET RAKENNUTTAJAT

Jotta rakennuskustannukset saataisiin kuriin, tarvitaan rakennusalalle todellista kilpailua. Tarvitaan vahvoja rakennuttajia, jotka kilpailuttavat rakennusyhtiöitä. Suomesta puuttuu lähes kokonaan yleishyödyllinen asukasjohtoinen rakennuttaminen, jolla esimerkiksi Ruotsissa on pitkät perinteet.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- tuetaan yleishyödyllisten rakennuttajien toimintaa sekä asukasjohtoista rakennuttamista gryndauksen sijaan.

47. ASUMISTUKEA KOROTETTAVA

Asumisen tuki kohdistuu tällä hetkellä hyvin epäsosiaalisesti. Omistusasumisen tuki on kuusinkertainen verrattuna vuokra-asumisen tukeen, vaikka omistusasunnoissa asuvien tulotaso on korkeampi kuin vuokralla asuvien. Vuokra-asunnon tuki asuntoa kohden oli 4 600 ja omistusasuntoa kohden 8 400 markkaa.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- asumistuen tulorajoja nostetaan ja asumistukea lisätään niin, etteivät kenenkään asumismenot ylitä kohtuullisen kokoisen asunnon osalta 20 prosenttia tuloista.

- asumisen tuki kohdistetaan uudelleen ja suunnataan eniten tuen tarpeessa oleville: korkotukivähennyksiä supistetaan ja suoraa asumistukea lisätään.

48. ASUNNOT ASUNNOTTOMILLE

On kansallinen häpeä, että hyvinvointivaltio Suomessa vielä on asunnottomia ihmisiä. Heidän tilanteensa ratkaiseminen on kaikkein kiireellisin asuntopoliittinen tehtävä. Erityisryhmät kuten avohoidossa olevat alkoholistit ja mielenterveyspotilaat tarvitsevat tukiasuntoja, joissa he voivat saada tarvitsemiaan palveluja.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- valtion budjettiin varataan riittävät määrärahat asunnottomien tarvitsemiin asuntoihin kuntien asunto-ohjelmien mukaisesti.

- kunnat jatkavat pienasuntojen sekä myös muiden tukiasuntojen hankkimista vanhasta asuntokannasta vuokrattaviksi asunnottomille.

49. LAATUA JA VAIHTOEHTOJA ASUMISEEN

Asunto-ongelmia ei pidä ratkaista pelkästään asuntojen määrää lisäämällä. Meillä on jo riittävästi esimerkkejä kiireellä ja halvasti rakennetuista kehnoista taloista ja epäviihtyisistä lähiöistä.

Asumisen laatuun kuuluvat myös hyvä ympäristö, toimivat palvelut ja mahdollisuus yhteistoimintaan naapurien kanssa. Ihmisillä tulee olla myös mahdollisuus valita itselleen kussakin elämänvaiheessa parhaiten soveltuva asumismuoto.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- asuntosuunnittelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota asuinympäristöjen suunnitteluun.

- suunnittelussa otetaan huomioon myös lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet. Asunnon tulee soveltua ihmiselle kehdosta hautaan.

- asuinalueet suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat ihmisten yhteistoiminnan ja rohkaisevat siihen.

- kehitetään myös vaihtoehtoisia asumismuotoja vuokra- ja omistusasumisen oheen: asumisoikeus- ja osuuskunta-asuntoja sekä yhteisöasumista.

50. VAROJA PERUSKORJAUKSEN

Suomessa asuntotuotanto on painottunut uudisrakentamiseen, perusparannus- ja korjausrakentamista on laiminlyöty. Perusparantamisen ja korjauksen osuus rakennustuotannosta on Suomessa vajaa neljännes, kun se Tanskassa on yli puolet ja Ruotsissa lähes 70 prosenttia.

On kansantaloudellista tuhlausta antaa arvokkaan kansallisomaisuutemme, asuntojen, rapistua hoidon puutteessa. Perusparannuksella voidaan myös kohottaa ihmisten asumistasoa ja muun muassa säästää energiakustannuksia. Vanhoja teollisuus- ja laitoskiinteistöjä voidaan peruskorjauksella muuttaa asuntokäyttöön.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- edistetään peruskorjaustoimintaa lisäämällä valtion lainoitusta sekä kehittämällä korjaussuunnittelua, peruskorjausneuvontaa ja peruskorjausrahastointia.

VI SIVISTYS, VIESTINTÄ JA KULTTUURI

KOULUTUS

51. TOIMINNAN KOULU - TOIMIVA KOULU

Koulun on oltava etsivä ja tutkiva - ei valistava. Opetuksen tulee tarjota lapsille ja nuorille monipuoliset persoonallisuuden kehittymisen mahdollisuudet ja edistää omatoimisuutta, rohkeutta ja mahdollisuutta hahmottaa maailman kokonaisuus. Koulun jokaisella tasolla on siihen osallistuvien saatava suunnitella ja kehittää opetusta.

Punaisena lankana opetuksessa on oltava läpäisevänä kestävän kehityksen periaate, ympäristönsuojelu ja kansainvälistyminen sekä humanistiset arvot.

Peruskoulun opettajille on annettava eväät ja mahdollisuudet ennakkoluulottomasti kehittää vaihtoehtoisia oppimis- ja omaksumismuotoja.

Nykyinen koulutusjärjestelmä muokkaa meistä sirpaletietoa omaavia. Koulun arvostelu- ja kilpailumentaliteetti tukahduttaa lasten ja nuorten persoonallisuuden kehitystä.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- sirpaletiedon jakamisen sijaan opetuksessa keskitytään kokonaisvaltaisuuteen, mikä edellyttää muun muassa ympäristöasioiden, kansainvälisyyden ja tasa-arvon huomioon ottamista kaikessa opetuksessa.

- elämänkatsomustieto on saatava todelliseksi vaihtoehdoksi pakolliselle, tunnustukselliselle uskonnonopetukselle.

- kehitetään uusia arviointimenetelmiä numeroarvostelun tilalle.

- valinnaisuutta ja taideaineita lisätään ja ryhmäkokoja pienennetään.

- resursseja suunnataan erityisesti peruskoulun ala-asteen kehittämiseen.

- opettajille taataan mahdollisuus alansa koulutuksen kehittämiseen, jatkokoulutukseen ja sapattivapaaseen.

52. NUORISOKOULU

Peruskoulun jälkeisestä, eriarvoistavasta rinnakkaiskoulutuksesta on päästävä. Työelämässä selviytyminen vaatii yhä enemmän luovuutta, laaja-alaisia tietoja sekä yleissivistystä.

Nuorisokoulussa yhdistetään lukio ja ammattikoulu kurssirakenteiseksi koulutusmuodoksi, jossa täytyy voida yhdistää teoreettinen ja käytännöllinen osaaminen yhtä aikaa.

Nuorisokoulussa toteutuisi sekä valinnanvapaus että mielekäs ja sosiaalisesti edistävä koulutusmuoto.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- yleissivistys ja koulutuksellinen tasa-arvo turvataan peruskoulun jälkeenkin kaikille.

- opiskelijoiden osuutta kaikissa suunnittelu- ja hallintoelimissä lisätään ja heille annetaan mahdollisuus tehdä itselleen henkilökohtainen opintosuunnitelma.

- päästötutkintoja kehitetään monimuotoisia opinnäytteitä sisältäviksi.

53. YLIOPISTOJEN SIVISTYSTEHTÄVÄÄ EI PIDÄ HÄMÄRTÄÄ

Yliopistoihin kohdistuu muutospaineita. Tutkimukselta ja opetukselta vaaditaan tulosvastuuta: lyhyempiä valmistumisaikoja ja nopeammin hyödynnettäviä tutkimustuloksia

Tulosvastuu ei saa hämärtää yliopistojen sivistystehtävää eikä heikentää humanististen aineiden tai perustutkimuksen asemaa. Samalla yliopistojen ja korkeakoulujen on itse kyettävä uusimaan työskentelyään, jotta niiden autonomia säilyy muuttuvissa olosuhteissa.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- yliopistoissa ja korkeakouluissa tulosvastuulla on ymmärrettävä ennen kaikkea korkeatasoisempaa opetusta.

- opettajille on taattava mahdollisuus myös tutkimuksen tekemiseen ja opetuksen kehittämiseen.

- ammattikorkeakoulujen luomisen tulee merkitä tieteellisen tiedon ja tutkimuksen laajempaa hyväksikäyttöä ammattikoulutuksessa eikä ammatillisesti suunnatun korkeakoulutuksen tauon madaltamista.

- opiskelijoiden ja tutkijoiden vaikutusta yliopistojen ja korkea-koulujen hallinnossa on vahvistettava.

- yliopistojen autonomiaa on vaalittava.

VIESTINTÄ

54. SANANVAPAUS TURVATTAVA

Suomessa sanomalehdistöllä on vankka asema. Suomalaiset lukevat paljon ja maassa ilmestyy useita varsin korkeatasoisia sanomalehtiä. Lehdistö kattaa toistaiseksi hyvin yhteiskunnallisten mielipiteiden kirjon. Paikalliset ja maakunnalliset lehdet ovat tärkeä osa suomalaista sananvapautta.

Lehdistön keskittymisen vuoksi muun muassa vasemmistolaiset lehdet ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- mielipidelehtitukea kasvatetaan.

- niin sanottujen kakkoslehtien asema turvataan lisäämällä kuljetustukea ja parlamentaarista lehdistötukea.

55. KANSALLINEN YLEISRADIOTOIMINTA TURVATTAVA

Yleisradion on toimittava riippumattomana kansakunnan äänenä, siksi se ei saa olla markkinavoimien, hallitusten tai puolueiden äänitorvi.

Yleisradio, kaupalliset paikallisradiot, satelliittikanavat, paikalliset televisiot ja muu viestinnän kehitys parantavat ihmisten mahdollisuuksia seurata mitä ajassa tapahtuu.

Kaupallinen ja ylikansallinen viestintä vahvistavat koko ajan otettaan. Suurimmat lehtitalot ja puolueet ovat myös hankkineet omistukseensa paikallisradioita, jolloin uhkana on sananvapauden keskittyminen yhä harvempiin käsiin.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Yleisradion asema turvataan ja sille annetaan taloudelliset resurssit kehittää edelleen sekä laadullista että määrällistä toimintaansa.

- Yleisradion ei pidä ohjelmapolitiikassaan lähteä kilpailemaan kaupallisten viestimien kanssa lisäämällä pintatietoa ja populaariviihdettä. Ohjelmapolitiikassa on säilytettävä luotettava uutisvälitys, syventävät taustatiedot, kulttuuritarjonta, opetusohjelmat, luovuus ja kokeilevuus ja pienten kuulija- ja katsojakuntien palvelu.

- radio- ja tv-toiminnan keskittyminen suurille lehtitaloille estetään lailla.

- ei-kaupallisille paikallisradioille ja lähi- ja paikallistelevisioille on luotava tukijärjestelmä.

KULTTUURI

56. ARKI ON KULTTUURIA JA KULTTUURI ON ARKEA

Kulttuuri tulee ymmärtää laajasti; siihen kuuluvat muun muassa viihde, sarjakuva, kirjallisuus, teatteri, musiikki, urheilu, kuvataide, videot. Kansalaisille pitää luoda mahdollisuudet tutustua kulttuurin eri muotoihin kriittisesti ja monipuolisesti.

Vasemmistoliitto haluaa pitää yllä suoria yhteyksiä taiteilijoihin.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- ihmisten omaehtoista kulttuuria tuetaan.

- kulttuurimäärärahoista olisi ohjattava osa suoraan omaehtoiseen lasten ja nuorten kulttuuriin.

- kulttuurikasvatuksessa kiinnitetään tekstin lisäksi huomiota myös audiovisuaaliseen lukutaitoon.

- taiteilija-apurahajärjestelmää kehitetään ja laajennetaan.

- taiteilijoiden ja muiden kulttuurintekijöiden riippumattomuus ja oikeus kriittisyyteen turvataan.

57. KUNNALLISET KULTTUURIPALVELUT

Kulttuuripalvelujen pitää olla lähellä ihmistä. Niiden luominen ja tuottaminen yhdessä kuntalaisten kanssa on kuntien velvollisuus ja ilo.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- kongressitalojen ja kulttuuripalatsien lisäksi kuntiin luodaan myös studioita, paikkoja ihmisille.

- valtionosuusjärjestelmän uudistus ei saa heikentää kansalaisopiston, kirjaston ja muiden kulttuuripalvelujen asemaa kunnissa.

- kirjastojen maksuttomuus säilytetään ja kirjastoja kehitetään eri tallenteiden (kirjat, videot, äänilevyt, tietokoneohjelmat, lehdet jne.) maksuttomina jakelukanavina.

- kuntiin luodaan edellytykset perustaa ei-kaupallisia videopajoja, paikallisradioita ja lähi- ja paikallistelevisioita sekä muita kansalaisten omaehtoisia kulttuuri- ja viestintäkanavia.

- lasten ja nuorten taidekasvatusta tulisi edistää palkkaamalla kuntiin taideohjaajia.

58. KIRJAT JOKAISEN OIKEUDEKSI

Kirjat ovat Suomessa tolkuttoman kalliita. Halvat kirjat kuuluvat koulutus- ja tietoyhteiskuntaan.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- kirjoilta poistetaan liikevaihtovero.

59. (KOTIMAINEN) ELOKUVA

Kotimaisen elokuvan tekemistä ja levittämistä on tuettava. Elokuvalevityksen vaihtoehtoisuutta ja monipuolisuutta on laajennettava. Lasten elokuvakasvatusta on kehitettävä ja tuettava.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- perustetaan kunnallisia elokuvateattereita sekä tuetaan elokuvakerhotoimintaa ja filmifestivaaleja.

- Suomen Elokuvasäätiön ja Yleisradion kautta ohjataan apurahoja nimenomaan nuorille elokuvantekijöille.

- valtio tukisi voimakkaasti kotimaisten elokuvien videolevitystä, jotta kokoelmien muodostaminen kaikkiin kunnallisiin kirjastoihin olisi mahdollista.

60. TIETOVERKOT KULTTUURIELÄMÄN JA KANSALAISJÄRJESTÖJEN PALVELUKSEEN

Liikenneministeriön vetämä yleinen tietoverkkohanke on toistaiseksi keskittynyt yksipuolisesti Rike-elämän ja hallinnon palvelujen kehittämiseen. Jatkossa tietoverkkoa olisi rakennettava myös kulttuuripalvelut huomioiden.

Tietoverkossa voisivat kokoontua eri alojen opintopiirit. Samalla tavoin on mahdollista erilaisten kurssien suorittaminen etäopiskeluna.

Tietoverkot mahdollistavat uudenlaisen vuorovaikutuksen ruohonjuuritason kulttuuritoiminnassa.

"Tietokonelukutaitoa" olisi edistettävä 90-luvun peruskansalaistaitona. Tietoverkot voivat oikein toteutettuna edistää kansalaisyhteiskunnan rakentamista ja sillä voisi olla myös aluepoliittista merkitystä, koska palveluja voitaisiin tuoda joustavasti myös haja-asutusalueille.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- opetusministeriö käynnistää ja tukee tietoverkkoihin perustuvien kulttuuripalvelujen kokeilun.

- laitteita sijoitetaan yleisön käyttöön erilaisiin julkisiin tiloihin, jotta kansalaiset voivat käyttää tietoverkkopalveluja riippumatta siitä, onko heillä siihen tarvittavia laitteita vai ei.

- kulttuuri- ja taidekasvatuksessa opetetaan tietokoneen luovaa hyväksikäyttöä.

VII TALOUS

61.A SUOMEN YLIVELKAANTUMINEN PYSÄYTETTÄVÄ JA PANKKIEN MIELIVALLASTA ON PÄÄSTÄVÄ

Holkerin hallitus korosti ohjelmassaan vaihtotaseen tasapainottamisen tärkeyttä. Alijäämä oli vuonna 1987 noin 4 miljardia. Nyt alijäämä hipoo 25 miljardia. Velkaa ulkomaille on jo 20 000 mk jokaista suomalaista kohti.

Suomen Pankin vapautettua pääoman maastaviennin ja yritysten ulkomaisen lainanoton v. 1986 tilanne rahamarkkinoilla ryöstäytyi käsistä. Ulkomainen velkaraha vauhditti kasinotaloutta, nosti asuntojen ja kiinteistöjen hinnat pilviin ja joudutti rikkaiden kulutusjuhlintaa ennennäkemättömällä tavalla.

Samalla suomalaisyritykset ovat sijoittaneet miljardeja ulkomaille. Näistä sijoituksista ei kuitenkaan ole palautunut voittoina takaisin juuri mitään.

Nyt kasinotalouden ja velkaantumisen lasku erääntyy. Korkea korko syventää taantumaa, joka voi muuttua lamaksi. Työttömyys on jo nousussa ja irtisanomisista ilmoitetaan päivittäin.

Vaikka velkaantumisesta päävastuun kantavatkin suuryhtiöt ja pankit, ei hallitus voi väistää vastuutaan. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vaihtotaseen alijäämä on Suomessa OECD-maiden korkeimpia. Näin ei voi jatkua.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- valtion finanssipolitiikkaa kiristetään muun muassa luopumalla suurituloisten tuloveroasteikkojen alentamisesta.

- valtio karsii vähemmän tarpeellisia menojaan (kuten puolustusmenoja) puuttumatta kuitenkaan hyvinvointipalveluihin tai pienituloisten sosiaalietuuksiin.

- peruskoron nousu estetään. Pankkien on korkojen noston ja palvelumaksujen sijasta alennettava mainonta-, edustus- ja toimintakulujaan ja myös myytävä omaisuuttaan.

- asunto- ja opintolainoitus otetaan pankeilta pois yhteiskunnan hoidettaviksi.

- Suomen viennin edellytyksiä parannetaan ja monipuolistetaan muun muassa idänkaupan luototuksella ja suhtaudutaan myönteisesti myös työpaikkoja luoviin tai niitä turvaaviin ulkomaisiin investointeihin.

61.B KUNTIEN TALOUS ON TURVATTAVA

Kuntien tehtäväksi on annettu kuntalaisten peruspalvelujen tuottaminen. Valtiovallan päätöksillä kunnille on lisätty uusia tehtäviä samanaikaisesti, kun valtio on vetäytynyt kustannusvastuustaan.

Viimeisen neljän vuoden aikana noin 80 prosenttia kunnista on joutunut korottamaan veroäyrinsä hintaa. Seurauksena on ollut kuntien välisten erojen kasvu.

Vireillä oleva valtionosuusuudistus lisää kuntien välisiä taloudellisia eroja entisestään ja vaarantaa monissa kunnissa nykyisen palvelutason ylläpidon.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- valtio turvaa kuntien valtionosuusuudistuksen yhteydessä peruspalvelujen rahoituksen.

- kuntien sosiaaliturvamaksut alennetaan vastaamaan yksityisen sektorin maksamaa tasoa.

62. MONOPOLIEN JA KARTELLIEN VALTA MURRETTAVA

Suomen talouteen on pesiytynyt useita epäterveitä rakenteita. Pankit, tukkuliikkeet, elintarviketeollisuus, vakuutusyhtiöt, grynderit, rakennusainetuotanto. Siinä muutamia aloja, jotka ovat muutaman tai jopa yhden yhtiön hallussa. Suomi on monopolien ja kartellien luvattu maa.

Tuloksena on aidon kilpailun puuttuminen, joka varmuudella johtaa ylihinnoitteluun. Kilpailuvirasto on rekisteröinyt yli 600 erilaista kilpailunrajoitussopimusta tai suoranaista kartellia. Ne ulottuvat aina autokorjaamo- ja parturimaksuihin sekä lääkärin-palkkioihin asti.

Niin sanottu vapaa markkinatalous on Suomessa useimmiten keskittynyttä monopolikapitalismia, jossa valta on harvoilla ja jossa kuluttajaa kohdellaan pelkkänä alamaisena ja maksumiehenä.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- suomalaista hampaatonta kilpailulainsäädäntöä olennaisesti tehostetaan ja olemmassaolevia kartelleja sekä monopoleja ryhdytään purkamaan muun muassa poistamalla kilpailua rajoittavia tuontilisenssejä ja vahvistamalla kilpailuviraston toimintaedellytyksiä.

- maahan luodaan todellinen kuluttajaliike, joka pystyy ajamaan paitsi halvempia ja laadukkaampia tuotteita niin edustaa myös ekologisesti vastuullista kuluttamisen näkökulmaa.

63. VEROTUKSESSA KAIKKI TULOT SAMALLE VIIVALLE

Hallituksen verouudistuksen yksi mainoslause oli, että kaikki tulot - siis yhtä hyvin pääoma- kuin palkkatulotkin - pannaan verotuksessa samalle viivalle eli niitä aletaan verottaa yhtäläisin perustein.

Edelleen kuitenkin suuria myyntivoittoja verotetaan paljon lievemmin kuin työtuloja. Ero on jopa kuusinkertainen myyntivoittomiljonäärien hyväksi. Edelleen suurten omaisuuksien perintö- ja lahjaverot ovat Suomessa alhaisempia kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin.

Korkotulojen lähdeveroprosentti (lähdevero = pankkien vuosittain verollisilta tileiltä perimä korko, joka suoritetaan valtiolle) on niin alhainen ( 10% ), että sekin suosii rikkaita. Tuloverotuksen niin sanottua kattosääntöä on myös Holkerin hallituksen aikana muutettu miljonäärien eduksi, joille myönnettiin myös varallisuusveroale, kun varallisuusveroprosentti lähes puolitettiin 1,7 prosentista 0,9 prosenttiin.

Oikeudenmukaisuuden kannalta on myös väärin, että samaan aikaan kun hallitus on laskenut suurituloisten tuloveroja, se on korottanut ja aikoo edelleenkin korottaa liikevaihtoveroa ja laajentaa sitä myös palvelujen puolelle.

Verojen laajentaminen ei ole onnistunut suunnitellulla tavalla.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että huono verouudistus korvataan hyvällä verouudistuksella siten, että

- kaikki tulolajit pannaan verotuksessa todellakin samalle viivalle eli verot peritään oikeudenmukaisesti panemalla ne maksuun veronmaksukyvyn mukaan.

- verotuksen painopisteen siirtyminen progressiivisesta tuloverosta välillisen verotuksen (tavaroiden hinnoissa maksettava liikevaihtovero) suuntaan estetään.

- progression lieventämisen sijasta on suurten tulojen ja omaisuuksien verotusta kiristettävä.

64. VEROTUS YMPÄRISTÖMIELISEKSI

Verotuksen tarkoitus ei voi olla neutraali. Sillä on ajettava hyviä asioita ja vastustettava pahoja. Verotuksen pitää edistää oikeudenmukaisuutta ihmisten kesken. Sillä voidaan myös ohjata sekä yritysten että ihmisten käyttäytymistä ja kulutustottumuksia.

Ympäristöverojen käyttöönotto on yksi hyvä keino edistää ympäristönsuojelua, vaikka myös suoranaisia likaamiskieltoja ja päästörajoituksiakin tarvitaan.

Hallinnollisten keinojen lisäksi Suomessa on käytössä polttoainevero, virvoitusjuomien kertapakkausten vero, lannoitteiden fosforivero ja öljyjätemaksu, joiden tarkoituksena on vähentää ympäristön kannalta haitallista toimintaa.

Ympäristövero ohjaa tuottajaa etsimään vähemmän haitallisia valmistustapoja tai tuotteita. Haittaverojen ja erilaisten maksujen tuotto on myös kohdennettava ympäristön hyväksi, eikä niitä pidä käyttää vain uutena tulonhankintakeinona valtiolle.

Vasemmistoliitto on valmis lisäämään haitta- ja muita ympäristöveroja ja ehdottaa siksi, että

- teollisuuslaitokselta ryhdytään perimään sakkoja silloin kun se ylittää lupaehdoissa määritellyt päästörajat ja palkitaan, kun rajat alitetaan. Rajoja on kuitenkin tiukennettava teknisen kehityksen myötä. Rajojen on alitettava kansainväliset normit.

- klooripäästöjen vähentämiseksi paperimassan valkaisussa käytettävää klooria aletaan verottaa ja myös PVC-muovit otetaan haittaveron piiriin.

- otetaan käyttöön hiilidioksidivero, rikkivero ja typenoksidivero sekä ydinvoimamaksu energiantuotannon suuntaamiseksi puhtaammille ja turvallisemmille linjoille.

- säädetään elinkeinovesivero, jolloin esimerkiksi sellutehtaiden ilmainen vedenotto järvistämme tulisi maksulliseksi ja ne pohtisivat vakavasti niin sanotun suljetun kierron käyttöönottoa, jolloin myös jätevesipäästöt vähenisivät.

65. LIIKEVAIHTOVERO PORRASTETTAVA

Välillisillä veroilla eli tavaroiden hinnoissa peritään jo suurin osa valtion verotuloista. Liikevaihtoveroprosentti on kaikille sama maksukyvystä tai tuotteen hyödyllisyydestä riippumatta. Liikevaihtovero rokottaa erityisesti pienituloisia ja lapsiperheitä ja lisää siten eriarvoisuutta.

Myös liikevaihtoveroa ja muita välillisiä veroja voidaan ja pitää käyttää ohjauksen välineenä.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- liikevaihtovero porrastetaan tavaroiden tarpeellisuuden mukaan siten, että esimerkiksi elintarvikkeilta se poistetaan kokonaan, mutta erilaisia haitakkeita ja turhakkeita verotetaan nykyistä raskaammin.

- liikevaihtovero poistetaan peruselintarvikkeilta ja kirjoilta.

- suunniteltu liikevaihtoveron laajentaminen palveluihin ja rakentamiseen estetään.

66. VÄHENNYKSIÄ MYÖS TARVITAAN - NE ON TEHTÄVÄ VEROSTA EIKÄ TULOSTA

Sinänsä on oikein pyrkiä tekemään verotuksesta mahdollisimman yksinkertaista, jolloin vähennysviidakkoa voidaan karsia edellyttäen kuitenkin, että suorilla tulonsiirroilla huolehditaan siitä, että lopputulos ei vähennä oikeudenmukaisuutta vaan lisää sitä.

Lapsiperheet, yksinhuoltajat ja elatusvelvolliset tarvitsevat vähennyksiä verotukseensa. Myöskään asuntolainojen verovähennysoikeuteen ei voida puuttua, ellei samalla tarveharkintainen asumistuki olennaisesti kasva ja koko asuntopolitiikan riippuvuutta vähennetä pankkien ja gryndereiden määräysvallasta.

Verohuojennuksia on syytä käyttää myös yritysten käyttäytymisen ohjaamiseen. Ympäristöä säästävän teknologian käyttöönottoa on tuettava verohelpotuksin ja huojennuksia voidaan käyttää myös aluepolitiikan keinona.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- lapsiperheiden, yksinhuoltajien ja elatusvelvollisten verovähennyksiä ei leikata, vaan niiden realiarvo säilytetään. Kunnallisverotuksessa myönnettävä lapsivähennys korvataan valtion lapsiperheille maksettavana suorana tukena.

- verovähennykset muutetaan tehtäväksi verosta eikä tulosta, jolloin ne hyödyttävät enemmän pieni- ja keskituloisia.

- yritysverotuksessa huojennuksia käytetään lähinnä ympäristönäkökohtien tai aluepolitiikan edistämiseen.

67. TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ UUSIKSI

Suomessa koko vakuutusjärjestelmä - kansaneläkkeitä lukuunottamatta - on rahastoiva. Valtiovalta on säätänyt pakolliseksi monet sellaiset vakuutukset, joita myyvät vain yksityiset vakuutusyhtiöt. Näin on valtio lailla turvannut vakuutusyhtiöiden voitot ja työeläkerahastojen paisumisen.

Kun 1960-luvulla eduskunnan valvomalta Kansaneläkelaitokselta vietiin mahdollisuus hoitaa rahastoivaa työeläkejärjestelmää, tehtiin olennainen vallansiirto SYP:lle ja KOP:lle, joiden finanssiryhmittymiin kuuluvat myös suurimmat eläkevakuutusyhtiöt.

Missään muussa Euroopan maassa ei ole tehty niin kuin Suomessa. Muualla Euroopassa on valtiovalta itse hoitanut omat eläkejärjestelmänsä. Esimerkiksi Ruotsissa valtio kerää eläkerahat itse, rahastoi ne ja lainaamalla niitä takaisin yrityksille käyttää huomattavaa taloudellista valtaa.

Työntekijät ovat tietenkin työeläkkeensä ansainneet, mutta on väärin, että tästä oikeudesta on tehty valtion tuella ja ay-liikkeen siunauksella yksityisten vakuutusyhtiöiden täysin riskitön liiketoimi.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Kansaneläkelaitoksen asemaa vahvistetaan ja että valtio ryhtyy joko Kelan tai erikseen perustettavan yhtiön kautta kilpailemaan työeläke- ja muista pakollisista vakuutuksista.

68. DEM0KRATIAA OSAKEYHTIÖIHIN

Suomessa on vanhentunut osakeyhtiölaki, ja vaikka pörssilainsäädäntö on varsin uusi, on sekin jokseenkin tehoton estämään muun muassa sisäpiirikauppoja.

Osakeyhtiölaki antaa mahdollisuuden kohdella osakkeenomistajia eriarvoisesti. Toisilla osakkeilla on äänivaltaa, toisilla ei. Suunnatut annit ja ilmaisosakeannit ovat keinoja, joilla vanhat omistajat suojelevat asemaansa ja lisäävät osinkotulojaan.

Pienosakkaiden etuja yleensä poljetaan silloin kun suuromistajat järjestelevät fuusioita tai yritysostoja. Suomen pörssillä on varsin epäilyttävä maine kansainvälisissä sijoittajapiireissä.

Taloudella pitää olla terveet pelisäännöt. Epäreilu keinottelu ja väärinpelaaminen on tehtävä lainsäädännöllä mahdollisimman vaikeaksi. Muutoin ei markkinatalous toimi.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- osakeyhtiölakia uudistettaessa kielletään niin sanotut suunnatut annit sekä osakkeiden jakaminen äänivaltaisiin ja äänivallattomiin osakkeisiin.

- pörssilakeja tiukennetaan siten, että sisäpiiririkokset ja pien-osakkeenomistajien oikeuksien polkeminen estetään.

69. REHELLINEN YRITTÄJYYS KUNNIAAN

Suomessa valtionyrityksillä on varsin merkittävä osuus tuotannossa ja viennissä. Myös kunnilla ja osuustoiminnallisilla yrityksillä on varsin vahva asema maamme taloudessa. Tämä on oikein ja on aloja, kuten rakennustuotanto tai vakuutusala, joilla kilpailun tehostaminen vaatisi julkisessa omistuksessa olevien yhtiöiden mukaantuloa.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joiden määrä varsinkin yrityspalvelujen alalla kasvaa, on avainmerkitys työllistäjinä ja koko kansantaloudenkin joustavuuden ja muuntumiskyvyn takaajina.

Suurten yhtiöiden jakaminen pienempiin itsenäisiin yhtiöihin ja "tehtaasta studioihin" on tervetullutta kehitystä. Pienemmissä tulosvastuullisissa yksiköissä työntekijöiden luovuus, vapaus ja vastuu sekä motivaatio kasvavat.

Vasemmistoliitto kannattaa sekataloutta, jossa julkinen ja poliittisesti vastuullinen valta ohjaa yritystoimintaa ekologisesti kestävään ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen suuntaan. Rehellinen ja työntekijöiden oikeuksia kunnioittava yritystoiminta - myös yksityinen - ansaitsee ymmärrystä ja tukea, sillä ilman toimivaa taloutta ei työllisyyttä, hyvinvointipalveluja eikä myöskään ympäristöinvestointeja pystytä hoitamaan.

Taloudellisen rikollisuuden estäminen on myös valtiovallan tehtävä.

Työvaltaisen yritystoiminnan aseman parantamiseksi Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- työnantajilta perittävät sosiaaliturvamaksut muutetaan perittäväksi liikevaihdon eikä maksettujen palkkojen perusteella.

70. KANSANTALOUS POIS PUUJALOILTA

Suomi elää metsästä. Tämä mainoslause pitää paikkansa liiankin hyvin. Metsäteollisuus vastaa noin puolesta vientimme arvosta ja sen osuus on ollut viime vuosina jopa kasvamaan päin. Paperikoneita valmistava metalliteolllisuus on hyvin riippuvainen puunjalostusteollisuuden tilauksista.

Hallittua tuotantorakenteen monipuolistumista ei ole saatu toteutettua. Metsäteollisuudessakin jalostusaste on varsin ongelmallinen. Sellua viedään edelleenkin paljon, vaikka sekä mekaaninen puunjalostus että paperin huippulaadut tuottavat paremmin.

Saasteet uhkaavat hyvinvointimme perustaa: suomalaista metsää. Välinpitämättömyys ympäristön suhteen on vastuuttomuutta. Yhtä tärkeää on, että kansantaloutemme ei liian yksipuolisesti seiso vain puujaloilla.

Kansainvälisesti katsoen korkea koulutustasomme luo edellytyksiä sille, että suomalaiset voisivat tehdä itsensä ja maailman hyväksi enemmän muutakin kuin keittää sellua. Tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, jotta teollisuuden rakenne monipuolistuisi - esimerkiksi päästöjä supistavaa tekniikkaa ja tutkimusta tuottavan teollisuuden haaran muodostamiseksi ja laajentamiseksi.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Suomen talouden rakenteen monipuolistumista ja jalostusasteen nostoa tuetaan panostamalla nykyistä enemmän muun muassa tutkimus- ja tuotekehittelyyn sekä markkinointiin.

VIII MAASEUTU- JA ALUEPOLITIIKKA

71. MAASEUDUN IHMISTEN TOIMEENTULO TURVATTAVA

Maaseudun säilyminen asuttuna edellyttää, että maaseudulla asuville ihmisille turvataan riittävä toimeentulo ja yhteiskunnan peruspalvelut. Maatalous on edelleenkin tärkein maaseutuväestön työllistäjä ja toimeentulon lähde. Siksi maataloudenharjoittajien toimeentulon turvaaminen on tärkeimpiä maaseudun asumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Maataloustuotteiden ylituotanto aiheuttaa markkinointiongelmia, joiden hoitaminen vientituen avulla rasittaa koko yhteiskuntaa, mutta myös maataloutta itseään. Ylituotantoa supistamalla on mahdollisuus vähentää vientituen tarvetta ja käyttää näin säästyvät varat esimerkiksi viljelijäin tulotason parantamiseen.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- yhteiskunnan maataloudelle suuntaama tuki ohjataan ensi kädessä viljelijäväestön tulotasoa kohottaviin kohteisiin. Maatalouden tuen avulla voidaan pitää elintarvikkeiden hinnat kohtuullisella tasolla ja samalla turvataan alkutuotannossa työskentelevän viljelijän toimeentulo.

- sekä koko yhteiskuntaa että myös maataloutta rasittavaa maataloustuotteiden ylituotantoa supistetaan kotimaista kulutusta vastaavalle tasolle. Tämän edistämiseksi on maatalouden tukea ohjattava tila- ja perhekohtaiseen tukeen eikä teollisuusmaiseen tehomaatalouteen.

- yhteiskunnan toimesta ja tuella kehitetään maatalouden liitännäis- ja sivuelinkeinoja käyttäen hyväksi maatalouden ja koko maaseudun tarjoamia luontaisia mahdollisuuksia muun muassa maatilalomailun ja vastaavien palvelujen sekä pienyritystoiminnan edistämiseksi.

72. LUONNONMUKAISTA MAATALOUTTA TUETTAVA

Ylituotanto-ongelmien ratkaiseminen ja ympäristön saastumisen estäminen sekä kasvava luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kysyntä edellyttävät pienimuotoisen, luonnonmukaisen maatalouden suosimista. Tämä onnistuu parhaiten markkinoinnin, taloudellisten houkuttimien ja tutkimustoiminnan avulla.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- kasvava osa maatalouden tuesta käytetään ympäristöä säästävän luonnonmukaisen viljelyn suosimiseen muun muassa sitä koskevan tutkimustoiminnan ja siitä saadun tietouden levittämiseksi sekä viljelijäin että kuluttajien käyttöön.

- yhteiskunnan maksamaa viljelijäväestön tulotukea ohjataan luonnonmukaista maataloustuotantoa suosivaan suuntaan, vähentäen samalla teollisuusmaiseen tehomaatalouteen suunnattua tukea.

- tehostetaan yhteiskunnan tukitoimia luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden markkinoinnin kehittämiseksi ja tuotteiden kuluttajahintojen pitämiseksi kohtuullisena.

73. MAASEUTULUONTOA ON SUOJELTAVA JA SEN SAASTUMINEN ESTETTÄVÄ

Maaseudun luonnon suojelua on edistettävä ja sen joutuminen erilaisten saastevaikutusten tuhoamaksi on estettävä. Tämän vuoksi on kiinnitettävä huomiota vesistöjen ja ilmansuojeluun sekä maatalouden, teollisuuden, liikenteen ja asumisen saastevaikutusten torjumiseen.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- jokaiselle maatilalle laaditaan ympäristönsuojelusuunnitelma, jonka toteuttamiseen käytetään osa maataloudelle varatusta tuesta.

- maatalouden ympäristöinvestointeja tuetaan verotuksen ja lainoituksen avulla.

- maatalouden tuotannossa tarpeellisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä on vähennettävä, valvottava ja ohjattava siten, että niiden ihmisille ja luonnolle aiheuttamat haittavaikutukset voidaan poistaa.

- ennen kuin merkittäviä metsä- tai peltoalueiden ojitushankkeita käynnistetään, on selvitettävä ja estettävä kyseisten hankkeiden haittavaikutukset vesistöihin ja muuhun ympäristöön.

- vesistöjen suojelemiseksi on ranta-alueille muodostettava suoja-vyöhyke. jolla lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö ei ole sallittua. On myös estettävä teollisuuden, maatalouden ja asumisen sekä liikenteen päästöjen joutuminen puhdistamattomina vesistöihin.

- ilmansuojelua on kehitettävä ja erilaisten päästöjen määriä on sekä kotimaassa että kansainvälisin toimin tehokkaasti vähennettävä.

-jätehuolto, erikoisesti ongelmajätteiden keräily, on järjestettävä toimivaksi myös haja-asutusalueilla.

74. MAASEUDUN PALVELUJA ON KEHITETTÄVÄ

Maaseudulla asuvien ihmisten palvelut on pidettävä tasolla, joka olosuhteet huomioiden vastaa yhteiskunnan kokonaistasoa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ihmisten jokapäiväisiä tarpeita tyydyttävän palvelutason turvaamiseen. Taloudelliset tekijät eivät saa ensi kädessä ratkaista ihmisten peruspalvelujen saatavuutta, vaan peruslähtökohtana tulee olla ihmisten tarpeet.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- maaseudulla turvataan ihmisten perustarpeet tyydyttävä terveydenhoito ja sosiaalipalvelut ottaen huomioon maaseutuväestön ammatti- ja ikärakenne sekä muut maaseudun olosuhteet.

- maaseudun posti-, kauppa- ja liikennepalvelut turvataan järjestämällä monimuotoisia yhteispalveluja. Tarvittaessa palvelujen säilyttämiseksi on käytettävä yhteiskunnan tukitoimia.

- koulutus- ja kulttuuripalvelujen saatavuus maaseudulla on turvattava yhteiskunnan tuella ja nojautuen myös maaseutuihmisten omaehtoiseen yhteistoimintaan.

75. TOIMIVA MAASEUTUYHTEISÖ ELINVOIMAISEN MAASEUDUN TURVAAJA

Toimiva kylä- tai muu maaseutuyhteisö on elinvoimaisen maaseudun säilyttämisen kannalta merkittävä voimavara. Sen kautta ja avulla saadaan maaseudun omatoimisen ja -ehtoisen toiminnan piiriin niitä henkisiä ja muitakin voimavaroja, joita maa-seudun ihmiset omaavat.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- maaseutuyhteisöjen muodostumista ja kehittämistä kaikin tavoin rohkaistaan ja tuetaan antamalla maaseutuyhteisöille, esimerkiksi kylätoimikunnille ja vastaaville, myös taloudellisia edellytyksiä erilaisten maaseutua kehittävien toimintojen toteuttamiseksi.

- maaseutuyhteisöjen ja kylätoimikuntien toimintaa edistetään myös erilaisen koulutus-, neuvonta- ja kokeilutoiminnan kautta. On myös rohkaistava yhteisöjen taloudellisia, maaseudun kehittämiseen tähtääviä yhteishankkeita esimerkiksi asunto-olojen, sosiaalisten palvelujen, kauppa- ja postipalvelujen sekä kulttuuri- ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

- maaseutumaisen kylämiljöön säilyttämiseksi tuetaan maaseutuväestön omaehtoista kyläkaavojen laatimista ja toteuttamista.

76. METSIEN JA MUUN LUONNON MONINAISKÄYTTÖÄ JA SUOJELUA EDISTETTÄVÄ

Metsä- ja muu maaseutuluonto tarjoaa monia mahdollisuuksia maaseutuväestön toimeentulolle ja ihmisten viihtyvyyttä parantavalle erimuotoiselle harrastus- ja vapaa-aikatoiminnalle. Siksi metsien ja muun luonnon hyötykäyttöön ja toisaalta niiden suojeluun on kiinnitettävä suurta huomiota. Metsien hyötykäyttö ei saa muodostaa uhkaa luonnolle eikä edistää siellä olevien arvojen tuhoutumista.

Metsätalous muodostaa maaseudulla merkittävän elinkeinotoiminnan, josta saa toimeentulonsa huomattava osa maaseutuväestöstä. Metsä ja sieltä saatava puu ovat Suomen talouden kannalta keskeisen puunjalostusteollisuuden raaka-aineita.

Metsä on myös monien luontaiselinkeinojen sekä ihmisten virkistys- ja vapaa-aikatoiminnan ympäristö ja luonnon osa. Metsästyksen, kalastuksen, marjastuksen, sienestyksen ja muiden luonnontuotteiden keräilyn ja jalostuksen kautta monet maaseudun ihmiset hankkivat osan toimeentulostaan. Pohjoisessa poronhoito on merkittävä elinkeino, joka turvaa toimeentulon monille perheille.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- puuraaka-aineen saanti myös tulevaisuudessa turvataan metsien suojelulla sekä järkevällä, luontoa säästävällä ja puunkasvun turvaavalla metsien hyötykäytöllä, kasvatuksella ja hoidolla. Metsätaloussuunnittelulla ja sen toteutuksen ohjauksella on turvattava luontoon sopiva metsien uusintaminen ja hoito sekä toisaalta luonnonvaraisten metsäalueiden muodostuminen ja säilyminen.

- metsien ja muun luonnon moninaiskäyttöön perustuvien luontaiselinkeinojen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa turvataan muun muassa huolehtimalla metsäluonnosta ja järjestämällä tuotteiden jalostusta ja välitystä, samalla huolehtien metsäluonnosta ja sen säilymisestä.

- metsien käyttöä virkistys- ja vapaa-aikatoimintaan edistetään turvaamalla niin sanotut jokamiehen oikeudet. Samalla kuitenkin huolehditaan, ettei tästäkään toiminnasta aiheudu uhkaa tai haittaa metsälle ja muulle luonnolle sen moninaisissa muodoissa.

- metsätalouden ja metsänhoidon sekä luontaiselinkeinojen, metsien moninaiskäytön ja suojelun piirissä työskentelevien ihmisten tulotaso on turvattava. Tämä on tärkeää myös silloin, kun yhteiskunta päättää metsien suojelusta tai käytöstä virkistykseen ja muihin vastaaviin palvelutarkoituksiin.

77. PERUSELINTARVIKKEIDEN OMAVARAISUUS TURVATTAVA KOHTUULLISIN HINNOIN

Niiden kotimaisten peruselintarvikkeiden saanti, joita voimme luonnonolot huomioon ottaen kohtuullisin edellytyksin tuottaa, on turvattava. Tuotantokustannusten alentamiseksi on yhteiskunnan tuen lisäksi kehitettävä eritasoista yhteistoimintaa tuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin osalta. Elintarvikkeiden jalostuksen ja välityksen kartellisoituminen nostaa elintarvikkeiden hintoja.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- peruselintarvikkeiden omavaraisuus turvataan tukemalla kotimaisen kulutuksen vastaavaa tuotantoa yhteiskunnan tuella. Kansainvälistä kauppaa varten ei maataloustuotteita, maamme luonnonolot huomioiden, kannata tuottaa. Toisaalta on turvattava kotimaisten peruselintarvikkeiden markkinat ulkomaisia, teollisuusmaisessa tehomaataloudessa tuotettuja tuotteita vastaan.

- ruoan hinnan alentamiseksi maataloustuotteiden jalostuksen ja koko elintarvikkeiden kaupan kartellisoituminen puretaan ja jalostusta kehitetään maaseudulla, lähellä alkutuotantoa.

- yhteiskunnan toimesta rohkaistaan ja tarvittaessa myös tuetaan maataloustuotteiden suoramyyntiä tuottajalta kuluttajille muun muassa erilaisten ruokapiirien kautta.

78. KAUPUNKIEN JA MAASEUDUN VASTAKKAINASETTELUSTA ON SIIRRYTTÄVÄ SEUTUJEN KEHITTÄMISEEN

Tuotantotapa muuttuu massatuotannosta joustavaksi tuotannoksi. Yritykset keskittyvät osaamisensa ydinalueille ja niiden keskinäinen työnjako ja vuorovaikutus syvenevät. Yritykset verkottuvat keskenään ja tarvitsemiensa kaupallisten ja julkisten palveluyksikköjen kanssa. Tuotantotoiminta hakeutuu niille alueille, joilla on sen tarvitsemat yhteistyöverkostot. Tämän seurauksena maahan on syntynyt kasvavia kaupungin ja ympäröivän maaseudun käsittäviä kaupunkiseutuja, joihin taloudellinen aktiviteetti keskittyy. Tällaisia seutuja on myös perinteisellä kehitysalueella.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- näiden seutujen kehittymistä on tuettava vastapainona pääkaupunkiseudun hallitsemattomalle kasvulle.

- maaseudulle rakennetaan elinkeinoelämän tarvitsemat yrityspalvelut.

79. YRITYSTEN TUKEMISESTA ON SIIRRYTTÄVÄ VERKOSTOJEN JA YKSITYISEN IHMISEN TUKEMISEEN

Keskeisin aluepoliittinen tukimuoto, yritysten aluetuki, kohdistuu yksittäiseen yritykseen ja aina kerrallaan yksittäiseen kuntaan tai jopa kunnan osaan. Molemmat painotukset ovat vanhentumassa. Samaan aikaan erityisesti perinteisellä kehitysalueella kuilu työelämän vaatimusten ja työttömänä olevan työvoiman valmiuksien välillä on suuri ja kasvaa nopeasti.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- aluetukea tulisi ryhtyä antamaan yritysten asemesta yritysverkostojen tukemiseen ja kunnan asemesta kuntayhtymien, seutujen ja niiden infrastruktuurin (laajassa mielessä) tukemiseen.

- yritysten asemesta tuen kohteena voisi olla myös yksityinen ihminen. Tällä hetkellä perusteltu yksilökohtainen aluepoliittinen tukimuoto voisi olla koulutustuki.

80. HALLITSEMATONTA RUUHKA-SUOMEN KASVUA RAJOITETTAVA

Hallitsematon nopea kasvu pääkaupunkiseudulla ja koko eteläisessä ruuhka-Suomessa on aiheuttanut ja aiheuttaa vakavia sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia.

Asuntoja ja palveluja ei riitä nykyisellekään asukasmäärälle, ja niiden saaminen on oltava päätöksenteon painopisteenä. Liikenne, energian tuotanto ja muut päästöt rasittavat jo nyt voimakkaasti ympäristöä varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Hallitsematonta kasvua on rajoitettava ja keskityttävä turvaamaan nykyistä paremmat olosuhteet ja ympäristön tila nykyiselle asujamistolle.

Vasemmistoliitto esittää, että

- uusien työpaikkojen syntymistä ruuhka-Suomen ulkopuolella tuetaan erityistukimuodoilla.

- pääkaupunkiseudun työvoima- ja väestörakennetta yksipuolistavaa palvelu- ja tietoyhteiskunnan toimintaa on siirrettävä muualle ja vastaavasti monipuolisuutta turvaavaa teollisuutta säilytettävä muun muassa Helsingissä.

- pääkaupunkiseudun väestön kasvu on suunnattava alueille, joilla se on ympäristönsuojelun, joukkoliikenne- ja muiden palvelujen saatavuuden sekä työpaikkojen sijainnin kannalta tarkoituksenmukaisempaa.

IX DEMOKRATIA

81. IHMISOIKEUKSIEN KOKONAISUUDESTA KASVAA PAREMPI MAAILMA

Koko maapallon tasolla oikeus rauhaan ja kehitykseen ovat yhteisiä oikeuksiamme, joita Suomi edistää muun muassa Yhdistyneissä Kansakunnissa tehtävällä työllä kansainvälisten ristiriitojen ratkaisemiseksi rauhanomaisin keinoin.

Pyrkimykset ekologisesti kestävän kehityksen aikaansaamiseen kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä luovat perustan oikeudelle terveeseen elinympäristöön.

Kansallisella tasolla yksilön vapausoikeudet, erityisesti poliittiset perusoikeudet ja vapaudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet muodostavat perustan demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan muodostumiselle. Yksilön itsehallinta ja kansalaisten itsehallinto ovat arvoja sinänsä, mutta ne ovat myös keskeisiä siteitä yhteiskunnan demokraattisten rakenteiden muodostumiselle.

Oman elämänsä hallintaan kykenevä yksilö rakentaa maailmansa kokonaisuudeksi. Hän kykenee tuntemaan ja ajattelemaan nykyisyyden osaksi tulevaisuutta. Hän kykenee olemaan vastuullinen itselleen ja tuleville sukupolville. Näin kehä kollektiivisista, globaalisista ihmisoikeuksista kiertyy yksilöllisten oikeuksien kautta maailman kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Vasemmistoliitto esittää, että

- Suomen hallitusmuotoon otetaan ne keskeisimmät ihmisoikeudet, joihin Suomi on sitoutunut YK:n yleissopimuksissa. Tämä merkitsee sitä, että niin poliittiset ihmisoikeudet ja vapaudet kuin taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet tulevat nykyistä enemmän otetuiksi huomioon lainsäädännön valmistelussa ja viranomaisten toiminnassa.

82. KÄYTTÄJÄDEMOKRATIAAN

Käyttäjädemokratialla tarkoitetaan julkisten ja yksityisten palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia entistä parempien ja tarkoituksenmukaisempien palvelujen aikaansaamiseksi.

Käyttäjädemokratiaa voitaisiin kunnassa lisätä kehittämällä elävää kunnanosahallintoa, lisäämällä asukasyhdistysten ja vuokralaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kunnalliseen palvelutuotantoon on luotava uusia vaikutuskanavia palvelujen käyttäjille.

Käyttäjädemokratian esimerkit terveydenhuollossa osoittavat, että potilaiden tarpeiden mukaiset hoito-olosuhteet ja potilas-hoitaja-suhde muuttuvat nykyistä enemmän yhteistyösuhteiksi.

Lainsäädännön puute on, että joukolla kuluttajia, jotka ovat joutuneet saman epäasianmukaisen kohtelun uhriksi, ei ole mahdollisuutta yhteiseen joukkokanteeseen tuomioistuimessa etunsa puolustamiseksi. Joukkokanteen mahdollisuus tulisi luoda myös kilpailulainsäädäntöön. Sillä voitaisiin puuttua pitkälle kartellisoituneeseen suomalaiseen elinkeinotoimintaan hintakilpailun aikaansaamiseksi.Uudessa kilpailulainsäädännössä tulisi laajentaa kiellettyjen kilpailurajoitusten luetteloa ja mahdollistaa kuluttajien suorat vaikuttamismahdollisuudet kieltojen valvomiseksi niin kilpailu- kuin ympäristönsuojelulainsäädännön normeihin vedoten.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- asukasyhdistysten ja kuntalaisten omien yhteisöjen mielipide otettaisiin huomioon kunnallisten palvelujen suunnittelussa ja rakentamisessa.

- luodaan tehokas vuokralaisdemokratia.

- luodaan julkisiin palveluihin laitoskohtaista demokratiaa.

- säädetään lainsäädännössä joukkokannemahdollisuus.

83. OIKEUS ASUMISEEN TURVATTAVA LAILLA

Kansalaisten oikeuksien lisäämistä merkitsee myös ehdottomien, subjektiivisten oikeuksien luominen lainsäädäntöön. Kansalaisilla on jo nyt subjektiivinen oikeus 65 vuotta täytettyään kansaneläkkeeseen, oikeus maksuttomaan peruskouluun ja alle 3-vuotiaiden kunnalliseen hoitopaikkaan tai kotihoidontukeen sekä toimeentulotukeen, mutta monin varauksin. Kaikille näille oikeuksille on tyypillistä, että viranomaisilla ei ole harkintavaltaa sille, myönnetäänkö etuus edellytykset täyttävälle hakijalle.

Tavoitteellisen, väljän harkintavallan viranomaisille luova lainsäädäntö on synnyttänyt tarpeen erilaisten asiamiesten (oikeusasiamies, kuluttajansuoja-asiamies, tietosuojavaltuutettu jne.) järjestelmälle. Tällaisia hallinnon valvontamekanismeja voidaan vähentää, mikäli kansalaisten subjektiivisia oikeuksia lisätään. Ihminen voi silloin puolustaa itseään tai hakea apua sukulaisilta, tuttavilta tai järjestöiltä. Subjektiivisten oikeuksien ympäristössä kansalainen ei ole yksin.

Lain takaaman asumisoikeuden tarvitsevat sellaiset kansalaiset, jotka jäävät markkinavetoisen suomalaisen asuntopolitiikan jalkoihin, kuten kehitysvammaiset lastensuojelunuoret, mielenterveyspotilaat, vaikeavammaiset, päihdeongelmaiset ja osa vanhuksista.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- yksilökeskeisiä, subjektiivisia oikeuksia lisätään muun muassa luomalla oikeus asumiseen sitä tarvitseville nuorille, vanhuksille, vammaisille ja muille asuntomarkkinoiden syrjäyttämille ryhmille.

- kehitetään subjektiivisia oikeuksia myös muuhun kuin perusturvalainsäädäntöön, esimerkiksi oikeus saada apua ja tukea tietyissä elämän kriisitilanteissa.

84. KANSALAISJÄRJESTÖILLE SUORAA VAIKUTUSVALTAA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN

Uuteen ympäristölupajärjestelmään tulee kytkeä paikallisten asukkaiden ja ympäristönsuojelujärjestöjen osallistumisoikeus.

Vesistön käyttöön liittyvien lupien myöntäminen tulee irrottaa laitoksen tai hankkeen taloudellisesta hyötyvertailusta, jos vesistön pilaantuminen tai ekologiset muutokset vesistöalueella osoittavat, että vesialueen ekologialle koituu hankkeesta pysyviä ja korjaamattomia muutoksia. Näiden seikkojen punnintaan tarvitaan kansalaisnäkökulmaa.

Maamme energiapoliittisesta tulevaisuudesta päätettäessä kaikki äänivaltaiset kansalaiset ovat asiantuntijoita, siksi neuvoa-antava kansanäänestys asiassa on välttämätön.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- otetaan kansalaiset ja ympäristönsuojelujärjestöt mukaan ympäristöluvista päättämään.

- luodaan ympäristönsuojeluun myös kansalaisten joukkokannemahdollisuus ympäristörikollisten taltuttamiseksi.

- järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys Suomen energiatulevaisuudesta.

85. ENEMMÄN JULKISUUTTA

Lainsäädännössämme on salassapitovelvollisuutta. Sen rikkomista koskevia säännöksiä on yhteensä noin 400. Osa näistä säännöksistä on säädetty kansalaisten oikeusturvan takeeksi ja niillä pyritään suojaamaan yksityisiä kansalaisia. Näistä säännöksistä kuitenkin huomattava osa ehkäisee kansalaisten kannalta välttämättömän tiedonkulun ja kansalaisvalvonnan.

Nykyisin päätöksenteon valmistelusta suurin osa on julkista vain niin laajalti kuin viranomaiset itse pitävät sitä tarkoituksenmukaisena. Tämä ei ole oikein. Vasemmistoliiton mielestä kansalaisvalvonta tulee ulottaa myös päätöksenteon valmisteluun yhteisissä asioissa.

Myös tieteen tutkimustulosten pohjalta luodaan kuvaa yhteiskunnan rakenteesta, siksi niiden on oltava julkisia.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- yhteiskunnalliset päätökset, niiden valmistelu ja yleiset asiakirjat on tehtävä julkisiksi.

- viranomaisille säädetään velvollisuus tiedottaa sellaisista suunnitelmistaan, tutkimuksistaan ja ratkaisuistaan, joilla on yleistä merkitystä.

- kaiken tieteellisen tutkimuksen tulee olla julkista ja yleisesti saatavilla.

86. JOUKKOVIESTINTÄ MONIPUOLISEKSl, KANSALAISET TIETEEN LÄHTEILLE

Demokraattinen ja avoin julkisuus ei voi kehittyä yksinomaan kaupallisten joukkoviestinten varaan. Siksi julkisen rahoituksen tukemien ja ylläpitämien joukkoviestinten merkitys monipuolisen maailmankuvan välittäjänä korostuu.

Maamme ainutlaatuisen laaja kirjastolaitos on - peruskoulun ohella - esimerkki markkinoista vapaan kulttuuritoiminnan linnakkeista, joilla on todellista merkitystä kansalaisten oikeudelle tietoon.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- yleisradiotoiminnan jatkuvuus turvataan julkisella rahoituksella.

- laajan mielipidelehdistön, kansalaisliikkeiden julkaisutoiminnan ja ei-kaupallisten paikallisradioiden olemassaolo taataan julkisella tuella.

- kirjastolaitoksen toimintaedellytykset varmistetaan tulevaisuudessakin niin, että kirjastojen ilmaispalvelut voidaan säilyttää.

87. KUNNALLISEN ITSEHALLINNON PUOLESTA

Kunnilla on oltava todellista päätöksentekovaltaa. Kuntien valtionosuudet tulisi jakaa sillä tavalla, että kunnat voisivat itse päättää voimavarojensa käyttämisestä. Valtion osuudet on jaettava oikeudenmukaisesti, niin että otetaan huomion palvelujen järjestämisen kustannuserot eri alueilla. Samalla ihmisten perusturvallisuus on taattava lailla. Suurimpien kuntien toiminta tulisi jakaa kunnanosahallinnoksi, jolla olisi myös todellista päätösvaltaa tiettyihin asioihin.

Paikallisten ja alueellisten kehitystarpeiden määritteleminen kuuluu kunta- ja aluehallinnon tehtäviin, joissa tulee näkyä myös paikallinen asiantuntemus ja asukkaiden omat näkemykset.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- kunnille annetaan laeilla todellista päätösvaltaa yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisessa ja arvostetaan kuntien itsehallintoa antamalla niille enemmän valtaa päättää myös taloudellisten voimavarojen käyttämisestä.

- luodaan suurimpiin kuntiin toimiva kunnanosahallinto.

- kehitetään vapaakuntakokeilua kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä.

88. ALUEELLISEEN ITSEHALLINTOON

Nykyinen pirstaleinen aluehallinto on järjestynyt suunnittelemattomasti siten, että lähes jokaisella hallinnon alalla on oma erillinen aluehallintoyksikkönsä, jota johdetaan pikkutarkasti keskushallinnosta. Aluehallinnon toiminta on myös etääntynyt varsinaisesta kohteestaan eli alueen asukkaista. Piirihallintoviranomaisten toiminta ei ole demokraattista, koska se hoitaa valtiohallinnon tehtäviä valtakunnan eri osissa. Maakunnissa tarvitaan organisaatio, joka voi edustaa maakunnan asukkaiden tahtoa ja esittää sille pohjautuvan maakunnan kehittämisstrategian ja joka voi myös oleellisilta osiltaan tarkentaa kehittämisstrategian mukaisia toimenpiteitä.

Vasemmistoliitto ehdottaa että,

- Suomessa siirrytään alueelliseen itsehallintoon ja valtion keskushallintoa puretaan samassa suhteessa.

89. EDUSKUNNAN ASEMAA VAHVISTETTAVA

Demokraattinen ja moniarvoinen hyvinvointivaltio nojaa kansan luottamusta nauttivien edustajien vallankäyttöön. Sitä tukevat kansalaisille turvatut perusoikeudet ja vapaudet. Kansallisvaltion tasolla eduskunta on osa laajempaa poliittista julkisuutta, jonka takeina ovat ensisijaisesti sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.

Suomalaista parlamentaarista demokratiaa rajoittaa ylivahva presidentin asema: presidentille kuuluva oikeus määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit, oikeus itsenäiseen päätöksentekoon hallituksen esityksiä annettaessa ja hyväksyttyjä lakeja vahvistettaessa sekä presidentille kuuluva laaja ylimpien virkamiesten nimitysvalta.

Presidentillä on voimassa olevan valtiosäännön mukaan oikeus itsenäiseen päätöksentekoon Suomen suhteissa ulkovaltoihin. Tämä toimivalta korostuu entisestään, mikäli kansallista lainsäädäntövaltaa siirretään ylikansallisille päätöksentekoelimille.

Presidentti ulkopoliittisen toimivaltansa puitteissa määrittelee Suomen linjan myös yhdentyvän Euroopan päätöksentekoelinten suuntaan, mikäli valtiosääntöämme ei uudisteta eduskunnan asemaa vahvistaen.

Vanhentunut valtiosääntömme ei turvaa eduskunnalle ja kansalaisille riittäviä mahdollisuuksia valvoa viranomaisten harkinta- ja päätösvaltaa. Eduskunnan valvontamahdollisuuksia virkamiehiin nähden on lisättävä sekä etu- että jälkikäteen. Vanhentuneet muodot, kuten välikysymysmenettely ja ministerivastuumuistutusten käsittely eduskunnassa, eivät takaa sitä, että valtionhallinto toimisi lainsäädännön mukaisesti oikein.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- tasavallan presidentille kuuluva oikeus määrätä ennenikaiset eduskuntavaalit ja pääministerin valinta siirretään eduskunnalle. Presidentin päätöksenteko sidotaan valtioneuvoston enemmistön kantaan ja valtiosopimukset siirretään eduskunnan hyväksyttäväksi. Asetuksenantovalta siirretään valtioneuvostolle samoin kuin korkeimpien virkamiesten nimittäminen.

- eduskunnassa käytettävää tiedonanto- ja selontekomenettelyä kehitetään hallinnon valvontavälineeksi. Eduskuntaan on luotava erityinen hallinnon tutkintavaliokunta, joka voi julkisesti kuulla ministereitä ja johtavia virkamiehiä.

90. KANSANVALTAISEN PÄÄTÖKSENTEON TURVAAMINEN MUUTTUVASSA EUROOPASSA

Euroopan yhdentymisen sisältö ja tavoitteet tulee asettaa niin, että luonnon ja ihmisen elinympäristö sekä viime kädessä koko maapallon tuhoutuminen voidaan estää.

Näiden päämäärien ja omien vaikutusmahdollisuuksiemme varmistamiseksi Euroopan uuden talousalueen päätöksenteossa Suomen tulee pyrkiä sellaiseen yhdentymisratkaisuun, jossa Suomen eduskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa ylikansallisten määräysten sisältöön.

Kestävän kehityksen toteuttamiselle on ensiarvoisen tärkeää, millaisiksi tavaroiden, palvelujen, pääomien ja työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevat säännökset muodostuvat, ja että markkinoiden laajentumisesta aiheutuvat haitat, kuten ympäristöuhkien lisääntyminen ja paineet sosiaaliturvan heikentämiseen, voidaan estää.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että Suomi

- vaatii yhteisen päätöksentekojärjestelmän luomista Euroopan talousalueelle ja turvaa kaikissa vaiheissa eduskunnan päätösvallan.

- vaatii kansalaisten perusoikeuksien kirjaamisen ETA-sopimuksiin.

X ULKOPOLITIIKKA

91. SUOMEN ULKOPOLITIIKALLE SELKEÄ ARVOPERUSTA

Koko ajan kansainvälistyvässä maailmassa sillä, miten Suomi hoitaa suhteensa ulkomaailmaan, on yhä suurempi merkitys. Ulkopolitiikalle - samoin kuin muullekin poliittiselle toiminnalle - on asetettava selkeät arvopäämäärät. Suomen ulkopolitiikaksi ei riitä arvoneutraaliksi väitetty "kansallisen edun" vaaliminen.

Ympäristö- ja kehitysongelmat ovat niitä haasteita, joihin Suomen ulkopolitiikassa ei ole riittävästi paneuduttu. Kylmän sodan ja Euroopan poliittisen kahtiajaon päättyminen sekä Länsi-Euroopan tiivistyvä integraatiokehitys asettavat uusia tarpeita kehittää ulkopolitiikkaamme.

Vasemmistokin on syyllistynyt siihen, että ihmisoikeudet on alistettu poliittisille tarkoitusperille. Ihmisoikeudet - niin yksilön vapaudet kuin kollektiivisetkin oikeudet, kuten oikeus rauhaan ja puhtaaseen ympäristöön, tai taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset oikeudet - ovat jakamattomia, kaikille yksilöille ja kansoille kuuluvia.

Vasemmistoliitto edellyttää, että

- Suomen ulkopoliittinen toiminta perustuu ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja demokratian edistämiseen.

- ympäristöongelmat ja muut globaalit kehitysongelmat saavat painokkaan osan maamme ulkopolitiikassa.

- Suomi harjoittaa aktiivista ja aloitteellista aseidenriisuntapolitiikkaa.

92. KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ PAINOPISTE LAATUUN

Suomen antaman kehitysavun osuus bruttokansantuotteestamme on kansainvälisesti vertaillen merkittävällä tasolla. Osaltaan tähän on vaikuttanut kansalaisten omaehtoinen aktiivisuus ja solidaarisuustoiminta.

Nyt on aika kohdistaa huomio hankkeiden sisältöön ja avun tosiasialliseen perillemenoon kohdemaissa. Tavoitteena on oltava kohdemaiden omaehtoinen, kestävä kehitys sekä ihmisoikeuksien edistäminen.

Kehitysyhteistyömme on tosiasiallisesti ollut pääosin kehitysapua. Perinteisen kehitysavun tavoitteena on ollut kehitysmaiden raaka-ainevientiin pohjautuvan suurteollisuuden tukeminen tai teollisuusmaiden vientiyritysten sijoitustoiminta. Uudentyyppisen kehitysyhteistyön lähtökohtia ovat muun muassa toimivien kotimarkkinoiden luominen kehitysmaihin, molemminpuolinen vuorovaikutus ja yhteistyö (esimerkiksi yhteiset asiantuntijaverkostot) sekä kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin ja demokratian lisääminen.

Kehitysyhteistyön tulee tavoittaa kehitysmaiden köyhät ja parantaa erityisesti naisten ja lasten elämisen edellytyksiä. Ympäristötuhojen ja väestöräjähdyksen estäminen ovat tärkeitä kehitysyhteistyöllekin asetettavia päämääriä. Suomalaisten vientiyritysten toiminta kehitysmaissa tulee ottaa kriittiseen, ekologiseen tarkasteluun.

Merkittävimmät kehityshankkeet - kuten maailman sademetsien pelastaminen - voivat tapahtua vain monenkeskisessä yhteistyössä. YK:n tulee ottaa tällaisten hankkeiden toteutus keskeiseksi tehtäväkseen.

Maailmankaupan rakenteiden muuttaminen köyhimpiä maita suosivalla tavalla ja myös kansainvälisten avustusjärjestöjen, Maailmanpankin ja eri YK-järjestöjen toiminnan parantaminen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään suuntaan, ovat asioita, joihin Suomi voi vaikuttaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Itä-Euroopan maiden avustamiseen suunnattavia määrärahoja ei tule ottaa kehitysyhteistyön määrärahoista.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Suomi toimii kansainvälisen kaupan ja talouden rakenteiden uudistamiseksi.

- päätöksenteko kehitysyhteistyömme tavoitteista ja keskeisistä hankkeista siirretään virkamiehiltä poliittisesti vastuulliselle tasolle.

- kansalaisjärjestöjä käytetään myös virallisten kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttajana ja kansalaisjärjestöjen asemaa kehitysyhteistyössä sekä antaja- että vastaanottajamaissa korostetaan, koska niillä on ruohonjuuritason tieto-taitoa erityisesti tärkeissä kylä-, osuustoiminta-, koulutus- ja terveydenhuoltohankkeissa.

- Suomi pyyhkii yli nykyiset saatavansa maailman vähiten kehittyneiltä mailta ja poistaa näiden maiden tuotteilta tuontitullit.

93. HUMANITAARISEEN ULKOMAALAISPOLITIIKKAAN

Suomen ulkomaalais- ja pakolaispolitiikka on ollut ahdasmielistä. Talouden ja kulttuurin kansainvälistyminen tuo kuitenkin lisää ulkomaalaisia Suomeen, mitä on pidettävä tervetulleena kehityksenä. Kansalaisten vapaa liikkumisoikeus kuuluu demokratiaan.

Pakolaisten vastaanottaminen ja siirtolaisten maahanmuutto ovat kaksi eri asiaa, joihin on myös vastattava eri tavoin. Pakolaisten kohtelun tulee perustua humanitaarisiin näkökohtiin; hädässä olevia kanssaihmisiämme on autettava. Suomen on vastaanotettava selvästi nykyistä enemmän erityisesti poliittisen vainon kohteeksi kotimaassaan joutuneita henkilöitä.

Siirtolaisten kohdalla taas on kyse enemmänkin maahanmuuttoja työvoimapolitiikasta. Venäjän Federaation lähialueilta ja Eestistä sekä kehitysmaista on lähiaikoina tulossa yhä enemmän ihmisiä Suomeen paremman elämän toivossa.Tämä ei saa johtaa hallitsemattomiin seurauksiin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Oikeistolaiset voimat ovat lietsoneet myös Suomessa ulkomaalaisvihaa. Rasismi merkitsee aina kansalaisoikeuksien ja demokratian kaventumista. Vasemmistoliitto on valmis yhteistoimintaan kaikkien ihmisarvoa ja suvaitsevaisuutta puolustavien kansalaisten ja liikkeiden kanssa.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Suomi omalta osaltaan edistää pakolaisuuden syiden poistamista ja lisää apuaan paikan päälle, jotta pakolaisongelmia voitaisiin ratkoa siellä missä ne syntyvät.

- Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö nostetaan 400 henkilöstä vähintään 1 000 henkilöön ja että vastaanottokykymme mitoitetaan kiintiön kasvun mukaisesti.

- turvapaikan hakijoiden hakemusten käsittelyä nopeutetaan oleellisesti nykyisestä lisäämällä henkilökuntaa ja muita voimavaroja sekä turvataan aukottomasti hakijoiden oikeusturva ja tiedonsaanti.

- Suomessa pysyvästi asuville ja työskenteleville ulkomaalaisille taataan normaalit kansalaisoikeudet sekä suomalaiset työehdot ja sosiaaliturva.

- nykyistä viisumikäytäntöä jatketaan muuttaen sitä kuitenkin niin, ettei teknisillä syillä tosiasiallisesti rajoiteta matkustusvapautta.

- Suomi sekä valtiona että kansalaisjärjestöjen tasolla tukee laajassa mitassa talouden elpymistä Karjalassa, Leningradin alueella sekä Eestissä.

94. AVOIN YHTEISTYÖN EUROOPPA

Suomi on ollut ja on osa Eurooppaa. Taloutemme on monin sitein riippuvainen Euroopasta, ja myös kulttuurielämämme on saanut ja saa sieltä monia hedelmällisiä vaikutteita. Blokkijaon poistuminen lisää mahdollisuuksia avoimempaan vuorovaikutukseen.

ETYK:in myötä Suomi on antanut arvokkaan panoksensa uuden, turvallisemman Euroopan muotoutumiseen. Jatkossakin meillä on paljon annettavaa muulle Euroopalle, ja me puolestamme voimme saada monia hyödyllisiä asioita muilta kansoilta.

Euroopan Neuvostolla on positiivinen rooli ihmisoikeuksien suojaamisessa ja kulttuuriyhteistyön laajentamisessa. Eurooppaan on syntymässä ETYK:in puitteissa kaikkia maita yhdistävä yhteinen yhteistyö- ja turvallisuusrakenne, Euroopan kollektiivinen turvallisuusjärjestelmä. Varsovan liitto on jo lopettanut toimintansa sotilallisena organisaationa. Naton sisällä on paineita muuttaa järjestöä poliittiseen suuntaan.

Vasemmistoliitto esittää, että

- Suomi toimii aloitteellisesti yleiseurooppalaisen yhteistyön kehittämiseksi ja erityisesti ETYK:iin perustuvan turvallisuusjärjestelmän luomiseksi.

- Suomi pyrkii kehittämään Euroopan Neuvostoa yleiseurooppalaisen yhteistyön foorumina.

95. INTEGRAATION SOSIAALINEN JA EKOLOGINEN ULOTTUVUUS

Seuraavan eduskunnan ja hallituksen keskeinen tehtävä on päättää siitä, kuinka Suomen ja Euroopan Yhteisön suhteet järjestetään.

Euroopan Yhteisö (EY) syventää taloudellista yhteistyötään. Vuoteen 1993 mennessä sen jäsenmaissa otetaan täydessä mitassa käyttöön tavaroiden, palvelusten, pääoman ja työvoiman liikkumisen vapaudet. Tavoitteena on myös rahaunioni: EY-maiden yhteinen keskuspankkijärjestelmä sekä yhteinen raha. Samoin tiivistyy EY:n poliittinen yhteistyö. EY:n sisällä on päätetty aloittaa keskustelut liitosta, jolla olisi ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.

Suomi ei voi eikä saa eristäytyä taloudellisesta yhteistyöstä Länsi-Euroopan maiden kanssa. Tässä suhteessa on tärkeää, että parhaillaan käynnissä olevat EFTA- ja EY-maiden neuvottelut Euroopan Talousalueen (ETA) luomiseksi saatetaan menestykselliseen päätökseen turvaten eduskunnan asettamien varaumien toteutuminen.

Yhdentyminen on laaja ja monimutkainen prosessi. Sen vaikutuksia, hyötyjä ja haittoja sekä toisaalta vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole riittävästi tutkittu. Ennen lopullisia ratkaisuja tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Mikäli tilanne muuttuu siten, että Suomi joutuu ottamaan kantaa täysjäsenyyteen EY:ssä, päättää Vasemmistoliitto omasta kannastaan neuvoa-antavalla jäsenäänestyksellä. Vasemmistoliitto kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä EY-kysymyksestä.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Suomi toimii yhdessä EFTA-maiden kanssa tarmokkaasti Euroopan Talousalueen luomiseksi.

- kaikissa integraatioprosessin vaiheissa Suomi korostaa talouden rinnalla ekologisia, sosiaalisia ja kulttuuriin liittyviä näkökohtia, joiden avulla voimme luoda mahdollisimman avointa ihmisten Eurooppaa.

- Suomi ei, erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä, hae nykyisenkaltaisen EY:n jäsenyyttä.

- Euroopan vasemmistolaisten ja punavihreiden voimien poliittista ja muuta yhteistoimintaa tiivistetään integraatiokehitykseen vaikuttamiseksi.

96. POHJOISMAISEN YHTEISTYÖN PUOLESTA

Suomalaiset kokevat kulttuurisesti kuuluvansa Pohjolaan. Kansainvälisesti vertaillen korkea sosiaalipalvelujen taso sekä ympäristö- ja tasa-arvopoliittiset edistysaskeleet ovat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukipilareita. Vasemmistolla on kussakin maassa suurimmat ansionsa hyvinvointivaltion kehittämisessä - näin myös nyt, kun oikeisto pyrkii heikentämään sosiaalista turvaverkkoa myös Pohjoismaissa.

Pohjoismaat muodostavat myös YK:ssa ja eri kansainvälisissä järjestöissä varsin yhtenäisen ryhmän, joka on yhdessä ajanut solidaarisia ja humanitaarisia tavoitteita.
Pohjoismaiden Neuvosto on maiden parlamenttien välisen yhteistyön foorumi. Aika on ajanut ohi sen aikoinaan tehdyn päätöksen, jonka mukaan PN ei tee päätöksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Pohjoismaat jatkossakin koordinoivat tiivisti omaa ulkopoliittista toimintaansa muun muassa YK:hon, Euroopan turvallisuusjärjestelmään ja kansainväliseen taloudelliseen yhteistyöhön liittyvissä asioissa.

- kumotaan päätös, jolla Pohjoismaiden Neuvosto ei ota kantaa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin ja neuvostosta tehdään todellinen vaikuttaja alueen aseidenriisunta-, ympäristö- ja turvallisuuskysymyksissä esimerkiksi Pohjolan ydinaseettoman vyöhykkeen toteutumiseksi.

97. ITÄMEREN MAAT ALUEELLISEEN YHTEISTYÖHÖN

Alueellisen yhteistyön lisääminen Itämeren maiden kesken on tulevaisuuden lupaava näköala riippumatta siitä, millaisiin integraatioratkaisuihin kukin rantavaltio omalta osaltaan päätyy.

Itämeren suojelusopimus antaa perustan alueen ympäristönsuojelulle. Sen tehostamisella on todella kiire ottaen huomioon, että Itämeren pohjasta jo miltei puolet on lähes kuolleessa tilassa.

Itämeren - mukaan lukien sen rannikkoalueet - ydinaseettomuuden vahvistaminen ja laivastojen, maihinnousujoukkojen sekä ilmavoimien toiminnan rajoittaminen Itämeren alueella vahvistavat myös alueen turvallisuutta.

Baltian kansojen itsenäisyyspyrkimykset ovat osa Itämeren maiden yhteistyön kehittymistä. On toivottavaa, että Baltian maiden itsenäistyminen tapahtuu rauhanomaisesti ja neuvotteluteitse.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Suomi on aloitteellinen Itämeren maiden välisen yhteistyön kehittämisessä - erityisesti ympäristönsuojelussa.

- Suomi tekee - edellytysten syntyessä - aloitteen pysyvän yhteistyöelimen, Itämeren maiden neuvoston, perustamisesta.

- Suomi kehittää suoria poliittisia ja taloudellisia suhteita sekä kulttuurisuhteita Baltian maiden kanssa.

98. HYVÄT SUHTEET NEUVOSTOLIITTOON

Suomelle on erityisen merkityksellistä se, kuinka asiat kehittyvät itäisessä naapurissamme. Neuvostoliiton kehitys totalitarismista kohti demokraattista oikeusvaltiota on myönteinen - vaikkakin pitkä ja kivulias - prosessi. Tasavaltojen itsenäisyyspyrkimykset muuttavat myös keskuksen ja tasavaltojen keskinäisiä suhteita. Kansainvälisesti on tärkeää, että Neuvostoliiton avoin ja aloitteellinen ulkopolitiikka voi jatkua ja että perestroika onnistuu.

Sekasorto ja talousvaikeudet Neuvostoliitossa eivät ole Suomenkaan edun mukaisia. Väestön elinolojen heikkeneminen lähialueillamme voi johtaa varsin hallitsemattomiin tilanteisiin, joista aiheutuu seurauksia myös Suomelle.

Naapurimme on väkiluvultaan ja luonnonvaroiltaan merkittävä maa, ja kansallisten etujemme mukaista on pitää yllä YYA-sopimukseen perustuvia hyviä poliittisia ja taloudellisia suhteita sekä kulttuurisuhteita maittemme välillä. Nykyisistä kaupan vaikeuksista huolimatta olemassa olevaa tieto-taitoamme ja yhteyksiämme on käytettävä edelleen hyväksi.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Suomi luo välittömästi tarvittavat valmiudet laajamittaisten avustusohjelmien käynnistämiseen lähialueillamme ruokatilanteen parantamiseksi ja maataloustuotannon edistämiseksi.

- valtiovalta helpottaa suomalaisyritysten sijoitustoimintaa Neuvostoliitossa, erityisesti lähialueillamme, sillä ulkomainen osallistuminen talouden elvyttämiseen on välttämätöntä.

- Suomi solmii tarvittavat poliittiset ja kaupalliset suhteet Venäjän Federaatioon sekä tiivistää kanssakäymistään Karjalan sekä Leningradin ja Murmanskin alueiden kanssa.

- lahja- ja lainavaroja ympäristönsuojeluinvestointeihin lähialueillamme kasvatetaan riittävästi, jotta pahiten ilmaa ja vesiä pilaavat laitokset saadan puhdistamaan päästönsä.

99. UUTEEN PUOLUSTUSAJATTELUUN

Euroopassa supistetaan aseita ja joukkoja. Merkittäviä sopimuksia on jo solmittu ja uusia vähennystoimia on tulossa. Yllätyshyökkäyksen mahdollisuus on vähentynyt, ja yleensäkin sodan todennäköisyys Euroopassa on pienentynyt.

Suomi ei voi elää ikään kuin mitään merkittävää ei olisi tapahtunut eivätkä muutokset Euroopassa helpottaisi myös omaa asemaamme. Suomeen ei kohdistu massiivisen, maavoimin tehtävän hyökkäyksen ja miehityksen uhkaa. Kuitenkin Suomen armeija valmistautuu sellaisen torjumiseen pitämällä yllä yli puolen miljoonan miehen armeijaa ja vaatimalla miljardeja sen varustamiseen sekä ajamalla massiivista hävittäjähankintaohjelmaa.

Armeijaa varustamalla ei vastata tämän päivän ajankohtaisiin turvallisuustarpeisiin. Sodan vaaraa suurempi riski liittyy ympäristökatastrofin uhkaan.

Muuttuneen tilanteen on ennen pitkää johdettava myös uuteen ajatteluun puolustuspolitiikassa. Suomen asevoimien kokoonpano ja puolustusjärjestelmä, joka perustuu yleisen asevelvollisuuden tuottamaan mittavaan reserviin, perustuu eilispäivän ajatteluun. Jatkossa ei ole järkevää ylläpitää näin suurta armeijaa.

Kansalaistemme turvallisuus ajateltavissa olevissa aseellisissa uhkissa sekä alue- ja ilmavalvonta samoin kuin YK-joukkojen lähettäminen voidaan hoitaa nykyistä pienemmällä rasituksella yhteiskunnalle, kunnes armeijoita ei enää tarvita ja turvallisuutemme voi nojata kansainvälisten sopimusten antamiin takeisiin.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- Suomen puolustuspolitiikka saatetaan läpikohtaisen uudelleenarvion kohteeksi.

- ensimmäisenä askeleena supistetaan tuntuvasti maavoimia ja puolustusvoimien tehtävät rajataan ensi sijassa maamme alueen ja ilmatilan valvontaan sekä YK:n rauhanturvatoimintaan osallistumiseen.

- puolustusmäärärahoja vähennetään maavoimien supistamisen seurauksena eikä Suomen pidä sitoutua puolustusvoimien esittämään kolmen hävittäjälaivueen hankintaan.

- varusmiesaikaa lyhennetään 11 kuukaudesta 9 kuukauteen ja 8 kuukaudesta 6 kuukauteen ja siviilipalvelu lyhennetään kestoltaan samanmittaiseksi aseellisen palvelun kanssa.

100. IHMISTEN EUROOPPA, KANSALAISTEN MAAILMA

Kansainväliset suhteet eivät nykyisin rajoitu pelkästään valtioiden tai yritysten tasolle. Liikenneyhteyksien, TV-satelliittien ja lisääntyneen kielitaidon ansiosta maailma ja sen tapahtumat tulvivat joka päivä olohuoneisiimme. Työskentely ja opiskelu ulkomailla sekä matkailu kasvavat koko ajan.

Yhä enemmän me olemme paitsi suomalaisia myös eurooppalaisia ja maailmankansalaisia. Työväenliikkeen aikoinaan nostama tunnus kansojen veljeydestä on todellinen mahdollisuus. YK:n vahvistuva rooli sotien ja kriisien ratkaisemisessa antaa toivoa paremmasta maailmasta.

Osana eurooppalaista modernia ja demokraattista vasemmistoa Vasemmistoliitto rakentaa uutta, yhä kansainvälisempää tulevaisuutta. Vakavat ympäristöön ja köyhyyteen liittyvät uhkat voidaan ratkaista, mikäli voimme suunnata asevarustelumiljardit järkevämpiin kohteisiin. Kestävä rauha, todellinen aseriisunta sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien laajamittainen toteutuminen ovat se perusta, jolla vasemmisto haluaa rakentaa huomispäivää.

Vasemmistoliitto ehdottaa, että

- myös Sinä olet rakentamassa parempaa maailmaa, sillä pohjimmiltaan yksilöiden asenteista ja valinnoista riippuu yhteinen tulevaisuutemme.