Käytössänne maksutta iso olohuone, kirjoja, levyjä, lehtiä ja tietokoneita. Olkaa hyvä!

Hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 15.9.2004

"Maan päällä ei ole toista sellaista demokratian kehtoa, kuin Vapaa Yleinen Kirjasto, tämä kirjallisuuden tasavalta, jossa arvolla, asemalla tai varakkuudella ei ole vähäisintäkään merkitystä."

Andrew Garnegie (1835-1919), yhdysvaltalainen vapaa-ajattelija ja multimiljonääri

Suomalaisella julkisella kirjastolla on kansainvälisestikin upea historia. Edelleenkään ei edes kaikissa vauraissa maissa ole kaikille avoimia ja maksuttomia kirjastoja.

Kirjastot ovat rakentaneet jo vuosikymmeniä identiteettiämme ja kartuttaneet tietojamme ja taitojamme. On syytä kysyä, olisimmeko edes nykyisenkaltainen kan-sakunta ilman suomalaista kirjastoa. Kirjastojen merkityksestä kertoo, että kirjastopalvelut ovat kaikkein käytetyimpiä kunnallisia palvelujamme. 80 prosenttia kuntalaista käyttää tavalla tai toisella kirjastoja. Kirjastojen suosio on kasvanut entisestään viime vuosina.

Kirjastolaitoksen on vastattava monenlaisiin odotuksiin. Toisaalta sen pitäisi olla lapsuudesta tuttu ja turvallinen olohuone, toisaalta nykyaikainen virtuaalikirjasto varustettuna modernilla tekniikalla ja aineistoilla. Yksi kirjaston perustehtävä on toimia ihmiskunnan muistina. Kirjastot ovat pystyneet tähän mennessä vastaamaan paineista huolimatta kohtuullisen hyvin näihin toiveisiin. Kysymys kuuluu pystyvätkö se samaan tulevaisuudessakin.

Tasa-arvoiset lähtökohdat

Suomalaisen kirjaston toimintamallissa on jotain perin vasemmistolaista ja demokratian arvoja kunnioittavaa. Kirjastojen työn lähtökohtana on toimia sananvapauden ja julkisuusperiaatteen toteuttajana ja tukena. Kirjastoissa asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Kansalaisilla on liikkumisvapaus kirjastoverkossa, palveluja saa jokaisessa kirjastossa, ei vain omassa kotikunnassaan. Kirjastopalveluihin kuuluu myös yksityisyyden suoja; kirjastot eivät anna asiakastietoja tai asiakkaan käyttäytymistietoja kenellekään. Kirjastoissa tuetaan uskonnon ja omantunnon vapautta aineistojen hankinnoissa ja saatavuudessa. Kirjastot tukevat kokoontumis- ja yhdistymisvapautta, samoin kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia varallisuuteen katsomatta. Kirjastot toetuttavat kansalaisten oikeuksia omaan kieleen ja kulttuuriin.

*Vasemmistoliiton mielestä kirjasto on tärkeä työväline parempaa ja tasa- arvoisempaa yhteiskuntaa rakennettaessa.

Vaikka eduskunta hyväksyessään uuden kirjastolain vuonna 2001 antoikin tukensa kirjastolaitokselle, kirjastojemme tulevaisuus ei kuitenkaan ole turvattu ilman aktiivista toimintaa. Maailman parhaimman kirjastoverkoston alasajo, hankintamäärärahojen riittämättömyys ja kirjastojen maksuttomuuden kyseenalaistaminen poliittisen oikeiston taholta ovat arkipäivää. Kirjastojen kuluja ei erilaisilla asiakasmaksuilla saada katetuiksi, siksi niiden merkitys piileekin aivan muualla: kirjastopalveluiden maksullisuudella puututtaisiin kansalaisoikeuksiin. Juuri kirjastojen sivistyksellinen tehtävä on maksuttomuuden pääperuste.

*Vasemmistoliiton mielestä asiakasmaksut eivät sovi yhteen kirjaston periaatteiden kanssa. Niillä ei myöskään voida hoitaa kirjaston resurssipulaa.

Kattava kirjastoverkostomme on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ei koske ainoastaan maaseutua ja haja-asutusalueita, vaan näin on tapahtunut myös isoissa kaupungeissa. Kirjasto on avoin portti ulkomaailmaan. Oikeus ja mahdollisuus siihen tietoon ja taiteeseen, mitä kirjat edustavat, ei ole enää kaikkien kansalaisten saatavilla helposti ja lähellä. Sivistys uhkaa karata kauas kansalaisista, mitä kauemmas kirjastot karakaavat kansalaisten ulottuvilta. Vasemmistoliitto haluaa kirjastot lähelle ihmistä, sillä sitä kautta kirjat ja tieto ovat kaikkien saavutettavissa tasa-arvoisesti.

*Vasemmistoliiton mielestä lähikirjasto on erityisen tärkeä lapsille, ikääntyneille ja syrjäytymisvaarassa eläville. Vasemmistoliiton tavoitteena on mieluummin tihentää kuin harventaa kirjastoverkkoamme.

Parhaimmillaan kirjasto on kaikkien meidän oma, mutta yhteinen olohuone. Kunnissa ja kaupungeissa on kirjaston lisäksi hyvin vähän paikkoja, missä ihmiset voivat vapaasti vain olla ja lukea ilman ostopakkoa tai uhkaa tulla häädetyksi. Kirjastot ovat niitä harvoja paikkoja, jotka toteuttavat agoran eli kaikille avoimen tilan periaatetta. Myös monet pienet ja varattomat yhdistykset ja kansalaisjärjestöt voivat kokoontua siellä. Vaikka kirjastosta ei pidäkään tehdä puuhamaata, niissä on luontevaa perustoimintojen lisäksi järjestää myös erilaisia kulttuuri- ja keskustelutilaisuuksia, esimerkiksi kirjailijavierailuja.

Ei voi toimia, jos ei tiedä

Tasa-arvoon kuuluu olennaisesti oikeus saada tietoa tarvittaessa. Kansalainen ei voi toimia ellei hän tiedä. Oikeudet, joista ei tiedetä tai joita ei osata käyttää ovat näennäisoikeuksia. Kirjastoista etsitään jatkuvasti tietoa esimerkiksi sosiaaliturvasta, oikeusavusta tai ympäristökysymyksistä. Opiskelijoille, erityisesti aikuisopiskelijoille, kirjastot ovat korvaamattomia. Perinteisesti kirjastojen tarjoamat palvelut ovat olleet erittäin tasokkaita ja asiantuntevia. Korkean laadun takeena on osaava, korkeasti koulutettu ja sivistynyt henkilökunta. Tämän työn arvostuksen on tulevaisuudessa näyttävä myös käytännössä.

*Vasemmistoliiton mielestä kirjastoihin on taattava riittävä työntekijämäärä. Henkilöstön palkkoja on nostettava vastaamaan koulutusta ja työn vaativuutta.

Kirjastojen kokoelmien taso on heikentynyt niin laadullisesti kuin määrällisesti laman jälkeisinä vuosina. Uusia kirjoja on aina vain vaikeampi saada lainatuksi. Ellei kirja ole tunnetun kirjailijan tuotos, sitä saatetaan hankkia kirjastoon yksi kappale tai pahimmassa tapauksessa ei lainkaan. Esimerkki tästä ovat uudet kotimaiset runoteokset, joita rahapulaan vedoten ei enää hankita useimpiin kirjastoihimme.

Mistä saamme kirjamme, ellei niitä löydy kirjastosta. Kansallista kirjallisuuttamme ja suomen kieltä ei vaalita puolestamme missään, ellemme itse ymmärrä sen suurta arvoa ja merkitystä käytännössä.

Kirjastoilla on keskeinen rooli tiedon välittäjänä. Esimerkiksi lehtilukusalien palvelut ovat tärkeitä vapaan tiedon saannin kannalta: kuntalaiset voivat maksutta lukea eri näkemyksiä edustavia sanomalehtiä, oman alansa ammattilehtiä samoin kuin kulttuuri- ja aikakauslehtiä. Vapaan mielipiteenmuodostamisen mahdollista-miseksi on tärkeää, että saatavilla on monipuolista tietoa myös ajankohtaisista asioista.

Kirjahankintamäärärahojen pienuudesta ei kärsi ainoastaan kirjaston asiakas, joka tekee yhä vain vähemmän löytöjä kannellisten elämysten parissa. Suomalainen kirjailija kärsii ehkä vielä enemmän tilanteesta. Säästöt kirjojen hankinnassa ovat jo kaventaneet kirjailijoiden toimeentuloa samassa suhteessa. Kirjastot säilyttävät ja jakavat eteenpäin suomalaisen kulttuurin hedelmiä. Kirjahankinnoillaan takaavat ne myös suomalaisille kirjailijoille laajemman yleisön ja leveämmän leivän. Siksi kirjastohankinnoissa on myös kysymys työllisyydestä ja toimeentulosta. Vasemmistoliiton mielestä työllä - myös taiteellisella työllä - on tultava toimeen.

*Vasemmistoliiton mielestä kunnissa on huolehdittava, että kirjastoihin hankitaan niin uusia kirjoja kuin uusintapainoksia. Siksi kirjahankintamäärärahoja on nostettava. Kunnat voivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä kirjahankinnoissa.

Tietoyhteiskunta kuuluu kaikille, mutta lasku on tasattava

Tehtävämme on taata tasa-arvoiset mahdollisuudet tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen ja siihen osallistumiseen kaikille. Tähän asti periaatteenamme on ollut, että keskeinen rooli tässä työssä on kirjastoillamme. Tämä ratkaisu on kansainvälisestikin katsottuna toiminut hyvin. Siksi on luontevaa, että tietokoneet ja netti ovat käytettävissä asiantuntevan palvelun kera juuri kirjastoissa.

Kirjastojen rinnalle on kehitettävä muitakin vaihtoehtoja. Esimerkiksi kunnan virastojen ja erilaisten kansalaisjärjestöjen tilojen tulisi palvella kansalaisten tietoyhteiskuntatarpeita. Koulujen tietokoneet on saatava nykyistä aktiivisempaan käyttöön kouluajan ulkopuolella. Samalla on huolehdittava, että tarvittava tieto on oltava saatavilla kirjastoista, oli se sitten kansissa tai netissä.

Rahoituskysymyksenä asia on ongelmallinen. Aikanaan kunnalliset kirjastot saivat valtiolta tuntuvan summan koneiden ja yhteyksien hankintaan. Nyt aina vain uudistuva teknologia ja ohjelmistot vievät suhteettoman suuria summia kirjastojen vuosittaisista budjeteista. Tämä raha on yleensä pois kirjastojen muusta toiminnasta. Vasemmistoliiton mielestä, vastuu tasa-arvoisesta tietoyhteiskunnasta ja sen rahoittamisesta ei voi olla yksin kirjastoilla.

Tietoyhteiskuntaa ei saa digitalisoida muun kulttuurin kustannuksella. Siksi tarvitaan valtion tuntuva panostus, jotta tulevaisuudessa kaikki kirjastomme ovat kiinteissä yhteyksissä verkkoon. Uusia ratkaisuja tarvitaan, jotta tietoyhteiskunnan vaatimat ohjelmistot ja aineistot ovat kaikkien saatavilla. Samalla kuntien on lisät-tävä määrärahojaan kirjastoille, joilla taataan kirjojen, musiikkitallenteiden ja digitaalisten materiaalien tasapuoliset hankintamahdollisuudet.

Tietoverkkojen käyttäjistä noin 90 % on alle 35-vuotiaita miehiä. Tutkimusten mukaan tietotekniikan hyödyntäjistä noin 80 % on miehiä. Kirjastoilla on erityinen rooli tyttöjen ja naisten tukemisessa tietoteknisten taitojen hankinnassa ja ylläpitämisessä. Se tulee ottaa huomioon kirjastopalveluja kehitettäessä. Näin vaikutetaan ratkaisevasti siihen, millaisia sovelluksia kehitetään ja millaista tietoyhteiskuntaa rakennetaan.

*Vasemmistoliiton mielestä perinteisiä kirjaston tehtäviä ja uusia verkottumisen ja teknologian mukanaan tuomia haasteita ei pidä asettaa vastakkain. Vastuu tietoyhteiskunnan saatavuudesta ei saa olla yksin kirjastoilla. Kirja on rakas ja perinteinen maailman avartaja ja elämysten antaja, tietotekniikka puolestaan mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan hankkia tietoa ja soveltaa sitä. Kirjastot estävät kansalaisten jakautumista tietorikkaisiin ja tietoköyhiin.

Kirjasto on lapsille portti maailmaan

Kirjastojen pitää palvella kaikkia kuntalaisia, mutta erityisesti lapsille kohdistettuun kirjastotyöhön on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kirjastoilla on mahdollisuus vahvistaa lapsien mielessä moniarvoista sekä suvaitsevaa Suomea ja maailmaa. Suomi onkin erinomainen esimerkki korkean lukutaidon maasta. Kuitenkin kasvava osa nuorista, varsinkin pojista, ei lue vapaa-aikanaan lainkaan kirjallisuutta.

Kodin ja koulun lisäksi kirjastolla on ratkaiseva rooli lapsen kirjarakkauden syntymisessä. Joskus se paikkaa kodin puuttuvia taitoja. Siksi kirjastojen on tärkeää tarjota lapsille ja nuorille palvelua ja tapahtumia. Kirjastoista on muodostunut monelle pienelle koululaiselle ja nuorelle turvallinen "iltapäivähoitopaikka".

Lukeminen ei ole vain välttämätön arjen taito, vaan tapa päästä kirjallisuuden elämysmaailman ja tiedon äärelle. Kirjallisuuden avulla jokaisella meillä on mahdollisuus elää oman elämämme lisäksi muita kiehtovia elämiä. Tämän keskeisen oivalluksen välittäminen jokaiselle lapselle on kirjaston tärkeä tehtävä.

"Nautinto, jonka kirjastot antavat, on vakaa, epähekumallinen, luotettava, syvä ja kestävä. Jokaisessa maailman kirjastossa olen kotonani..."

Germaine Greer, kirjailija

Puoluehallitus 15.9.2004