Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/803

Vasemmistoliitto

Uudistava Vasemmisto: Luonnos periaateohjelmaksi 2007


  • Puolue: Vasemmistoliitto
  • Otsikko: Uudistava Vasemmisto: Luonnos periaateohjelmaksi 2007
  • Vuosi: 2006
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Uudistava Vasemmisto

Vasemmistoliiton puolueohjelmatyöryhmän ehdotus 23.2.2006

Luonnos periaateohjelmaksi 2007

0. Lukijalle

1. Vasemmiston tie oikeudenmukaiseen maailmaan

2. Vasemmistoliiton perusarvot
* Tasa-arvo, vapaus ja kestävä kehitys
* Demokratian laajentaminen on välttämätöntä

3. Globaalikapitalismin uhka ja vasemmiston vaihtoehto
Demokratian on oltava pääoman valtaa vahvempi
* On aika haastaa globaalikapitalismi
* Euroopalle uusi suunta
* Ihmiskuntavastuun maailma

4. Kohti sosiaalista Suomea
Tavoitteena arkipäivän tasa-arvo

* Vapauden unelma todeksi
* Oikeus työhön ja oikeus työssä kaikille
* Ympäristötietoinen Suomi

5. Vasemmistoliitto - vapaamielinen ja avoin kansalaisliike

6. Maailma on vasta nuori!

Hyvä lukija,

Vasemmistoliiton Turun puoluekokous päätti vuonna 2004, että nykyinen vuonna 1998 hyväksytty puolueohjelma uudistetaan vuoden 2007 puoluekokouksessa.

Edessäsi on ensimmäinen luonnos Vasemmistoliiton uudeksi periaateohjelmaksi. Luonnoksen on valmistellut puolueohjelmatyöryhmä.

Vasemmistoliiton sääntöjen mukaan "puolueen aatteelliset lähtökohdat ja periaatteet on ilmaistu puolueohjelmassa". Parhaimmillaan puolueohjelma on lyhyt ja ytimekäs periaatejulistus. Olemme pyrkineet kirjoittamaan mahdollisimman lyhyen luonnoksen ja nimenneet sen periaateohjelmaksi.

Periaateohjelma ei voi kattaa päivänpolitiikan koukeroita. Puolueella on ja pitääkin olla paljon muita ohjelma-asiakirjoja eri elämänalojen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettamiseksi. Puolueella on puoluekokouskaudeksi hyväksyttävä poliittinen tavoiteohjelma (uusin vuosille 2004-2007), lukuisia erityisohjelmia, vaaliohjelmia ja keskusteluasiakirjoja. Näihin ohjelmiin voit tutustua esimerkiksi internetissä www.vasemmistoliitto.fi.

Periaateohjelmaluonnos perustuu vuonna 2005 käytyyn laajaan keskusteluun nykyajan vasemmistolaisuudesta. Monet mielenkiintoiset ideat, näkökulmat ja ehdotukset sopivat paremmin otettavaksi huomioon eduskuntavaali- ja poliittisessa tavoiteohjelmassa. Ohjelmatyöryhmä on asettanut myös Vasemmistoliiton perusturvan uudistusta - sosiaalisen Suomen mallia - valmistelevan alaryhmän.

Periaateohjelmaluonnos on avoin keskustelupaperi. Toivomme, että aatekeskustelu jatkuu sen virittämänä. Ohjelmakeskustelu on prosessi, jonka toivomme vahvistavan liikkeemme itseymmärrystä. Keskustelun ja palautteen pohjalta puolueohjelmatyöryhmä valmistelee uuden ohjelmaluonnoksen, joka luovutetaan puoluehallitukselle joulukuussa 2006.

Keväällä 2007 puoluehallitus lähettää oman puolueohjelmaehdotuksensa Vasemmistoliiton järjestöjen, jäsenten ja kannattajien käsittelyyn. Uudesta ohjelmasta päättävät lopullisesti Helsingin Kulttuuritalolle 15.-17.6.2007 kokoontuvat 500 puoluekokousedustajaa.

Puolueohjelmatyöryhmä toivoo mahdollisimman vilkasta keskustelua ja runsasta palautetta. Yhdessä teemme ohjelmasta itsemme näköisen ja samalla hyvän tarinan maailmanparantajille!

Vasemmistoliiton puolueohjelmatyöryhmä 23.2.2006

Anna palautetta!

Vasemmistoliitto / puolueohjelmatyöryhmä
Viherniemenkatu 5 A
00530 HELSINKI

Puheenjohtaja Jarmo Lindén
Sihteeri Pekka Ristelä
(09) 77474 300

Ohjelmakeskustelua käydään myös Vasemmistoliiton jäsenten nettifoorumissa: http://keskustelu.vasemmistoliitto.fi

1. Vasemmiston tie oikeudenmukaiseen maailmaan

Vasemmisto on maailmanlaajuinen, universaali liike. Vasemmiston tavoitteena on vapauttaa ihmiskunta sorrosta, puutteesta ja eriarvoisuudesta. Pitkän historiallisen kamppailun aikana tavoitetta on lähestytty ja edellytykset sen täydellisemmälle toteutumiselle ovat lisääntyneet.

Vasemmisto haluaa rakentaa yhteiskunnan, jossa jokainen yksilö voi elää vapaana ja kehittää itseään polkematta muiden vapautta. Yksilön vapaa kehitys voi toteutua vain, kun vapaudelle on yhteisölliset edellytykset. Kaikkien vapaus voi toteutua vain demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Kestävän kehityksen vaatimus asettaa ihmiskunnan suurten valintojen eteen. Kiihtyvän aineellisen tuotannon ja kulutuksen tie on kestämätön. Luonnonvarat ovat rajalliset ja ihmisen toiminnan aikaansaama ilmastomuutos ja ympäristön tuhoutuminen uhkaavat elämisemme ehtoja. Kilpailu ehtyvistä energia- ja luonnonvaroista suistaa ihmiskunnan toistuviin konflikteihin.

On valittava ihmiskuntatietoinen kestävän kehityksen tie. On vahvistettava maailman ihmisten ja kansakuntien yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta. Demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja hyvän elämän edellytysten turvaamiseksi kaikille tarvitaan tavoitetietoista kansainvälistä yhteistyötä.

Vasemmistoliitto on osa kansainvälistä vasemmistoliikettä. Vasemmistoliitto toimii suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi tasa-arvon, vapauden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Samat perusarvot ohjaavat kansainvälistä toimintaamme.

1900-luku oli ihmiskunnalle valtavaa taloudellista, teknologista ja yhteiskunnallista kehitystä, mutta samalla myös sotaa, sortoa ja luonnon hävittämistä. Me tahdomme antaa 2000-luvun kehitykselle humaanin ja kestävän suunnan.

2. Vasemmistoliiton perusarvot

Tasa-arvo, vapaus ja kestävä kehitys

Vasemmistoliiton perusarvot ovat tasa-arvo, vapaus ja kestävä kehitys. Keskeiset arvomme ovat kokonaisuus, jonka kaikki osat ovat yhtä tärkeitä ja jota voidaan edistää vain demokraattisessa yhteiskunnassa.

Tasa-arvo on kaiken vasemmistoajattelun lähtökohta. Kaikilla ihmisillä on yhtäläinen arvo. Kaikilla ihmisillä on oltava oikeus hyvään elämään ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Vain solidaarinen yhteiskunta, jossa kaikki voivat kokea osallisuutta ja olla yhteisön aktiivisia jäseniä, on hyvä yhteiskunta. Tasa-arvo on se järjen ja sydämen mitta, jonka avulla otamme kantaa niin koulutukseen, työelämään, sukupuolten ja ikäryhmien välisiin suhteisiin kuin toimeentulon turvaan. Suuret tulo- ja varallisuuserot ja omistamiseen perustuva valta ovat ihmisten tasa-arvon toteutumisen pahin este.

Vapaus on aina ollut sorrettujen ja alistettujen unelma. Kautta historian on vapauden kaiho saanut ihmiset liittymään yhteen ja toimimaan yhteiskunnan muuttamiseksi. Monia alistavia rakenteita on onnistuttu purkamaan. Pahimmat vapauden esteet ja pakot tämän päivän ihmisille tuottaa yhteisöllisen sääntelyn ulkopuolella omien lakiensa mukaan toimiva talous.

Vasemmiston käsityksen mukaan yksilö voi olla vapaa vain yhteisön aktiivisena jäsenenä. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö. Vapaus on jokaisen ihmisen todellista mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen ja kasvuun sivistysolentona.

Oikeistolle vapaus on vapautta vastuusta ja oikeutta olla piittaamatta muista. Kohtuuttomia etuoikeuksia puolusteleva oikeistolainen ajattelutapa rajoittaa aidon, yhteisen vapauden kehittymistä ja typistää ihmisten elämän katkeraksi kilpailuksi ja selviämistaisteluksi.

Vasemmistolle vapauteen liittyy aina yhteisöllinen vastuu ja solidaarisuus. Vapaassa yhteiskunnassa jokaisen vapaus on kaikkien vapauden ehto.

Kestävä kehitys on tulevaisuuden ja tulevien sukupolvien ottamista tosissaan.

Elämme kiihtyvän kehityksen maailmassa. Polttava kysymys kuuluu, onko meneillään oleva kehitys inhimillistä ja ekologista edistystä vai sittenkin taantumista. Ihmiskunta on omin toimin saanut aikaan umpikujiin johtavan kehityksen mekanismit. Ihmiskunnan on myös saatava ne hallintaansa.

Vasemmiston toimintaa ohjaa ajatus, että jokaisella pitää olla tarpeeksi eikä kenelläkään liikaa. Kohdistamme kestävyyden vaatimuksen yhteiskunnan kaikkeen toimintaan - ei vain ympäristökysymyksiin. Haluamme edistää kohtuuden ja varovaisuuden periaatteita. Kestävä kehitys edellyttää, että politiikkaa ja taloutta tarkastellaan yhdessä. Demokratia koskee myös taloutta.

Valtavat kehitys- ja tuloerot, ilmastomuutos, luonnonvarojen rajallisuus ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävän yhteistoiminnan lisäämistä ja syventämistä. Vaurastuminen on luonut aineelliset edellytykset kaikkien ihmisten perustarpeiden tyydyttämiselle.

Haluamme edistää rauhaa turvaavan, sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävän ja ekologisia arvoja säilyttävän kestävän kehityksen periaatteen toteuttamista kaikessa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa toiminnassa.

Demokratian laajentaminen on välttämätöntä

Vasemmistoliiton perusarvot voivat toteutua vain demokratiassa. Vasemmistoliitolle demokratia on enemmän kuin muodollinen poliittinen järjestelmä. Demokratia on sivistyneen kansalaisyhteiskunnan luontainen toimintatapa. Demokratiakulttuurin tulee ulottua kaikkiin yhteisöihin myös taloudessa, työelämässä ja kansainvälisessä toiminnassa.

Päätöksenteon on perustuttava tasa-arvoisiin osallistumismahdollisuuksiin ja vapaassa keskustelussa saavutettavaan laajaan yhteisymmärrykseen. Vasemmistoliitto edistää demokratiakulttuuria, jossa toteutuu kaikkien ihmisten osallisuus ja kaikista herruuden muodoista vapaa avoin keskustelu. Kansalaisaktiivisuuteen on kasvatettava ja sitä on tuettava ja rohkaistava. Hyvässä demokratiakulttuurissa otetaan huomioon myös vähemmistöjen ääni ja tarpeet.

Demokratia teki julkisesta vallasta kansan liittolaisen. Demokratia muutti alamaiset kansalaisiksi. Vasemmistoliitto on sitoutunut demokratian periaatteeseen sekä suomalaisen yhteiskunnan että kansainvälisen yhteisön kehittämisessä.

3. Globaalikapitalismin uhka ja vasemmiston vaihtoehto

Demokratian on oltava pääoman valtaa vahvempi

Vasemmistoliitto tekee eron kapitalismin ja markkinatalouden välille. Vasemmistoliitto vastustaa kapitalismia, joka on pääoman ylivallan vääristämää markkinataloutta. Kapitalismissa pääoma on demokratiaa vahvempi ja pääoman omistukseen perustuva valta hallitsee taloudellista päätöksentekoa. Tahdomme korvata pääoman ylivaltaan perustuvan vallankäytön yritysten kaikkien osallisten yhteistoiminnalla ja työn tulosten oikeudenmukaisella jaolla sijoittajien, työntekijöiden ja julkisen vallan kesken.

Kannatamme sellaista markkinataloutta, jota säädellään sekä kansallisen että kansainvälisen demokratian keinoin. Haluamme kehittää markkinataloutta niin, että se vaikuttaa ympäristöönsä ekologisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla.

Haluamme hyvin toimivan talouden, jossa sekä työntekijät että yrittäjät voivat rakentaa kaikille ihmisille hyvän elämän edellytyksiä. Tämä edellyttää, että julkinen valta verotuloilla kykenee ylläpitämään koko väestön aktiivisuuden mahdollistavat koulutus- ja hyvinvointipalvelut.

Vasemmistoliitto vastustaa oikeistolaista ajattelua, jossa politiikka ja talous erotetaan toisistaan. Uusliberalistinen oikeisto uskottelee, että vapaat markkinat ovat ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Taloudessa syntyneitä etuoikeuksia varjeleva oikeisto haluaa surkastaa politiikan vaikutusalueen ja palata kurinpidolliseen yövartijavaltioon.

Vasemmistoliitto näkee demokraattisen politiikan myös taloutta myönteisesti uudistavana voimana.

On aika haastaa globaalikapitalismi

Aikamme avainkäsitteeksi nousi 1990-luvulla globalisaatio. Maailmankehityksen suunta muuttui ratkaisevasti, kun koko maailma avautui nopeasti kapitalistisen markkinatalouden piiriin. Kansainvälinen kauppa ja pääomaliikkeet ovat kasvaneet huimasti. Talouspolitiikan uusliberaali valtavirta on uskonut markkinoiden ylivertaisuuteen ja sääntelyn purkamiseen.

Markkinatalous ja vapaakauppa ovat luoneet edellytyksiä elintason kohottamiselle. Suomi on kansakuntana hyötynyt vapaakaupasta. Teknologinen kehitys on antanut mahdollisuuksia vaurastumiseen ja hyvinvointiin.

Talouskasvu ja teknologinen edistys eivät kuitenkaan itsestään takaa parempaa huomista. Ilman hyvinvointivaltiota ei olisi saavutettu kulttuurin, koulutuksen, terveyden ja toimeentulon alalla sellaista etenemistä ja ennen kaikkea sosiaalista, alueellista ja sukupuolten välistä tasoittumista kuin on tapahtunut. Globaalikapitalismi uhkaa jokaista hyvinvointivaltiota.

Markkinoilta ei koskaan löydy kaikille työtä, ei asuntoa, ei toimeentuloa, ei koulutusta, ei kulttuuria, ei hoivaa eikä lohdutusta. Markkinat vastaavat maksukykyiseen kysyntään, mutta eivät ihmisten tarpeisiin. Täydellinen vapaus markkinoilla johtaa vahvemman vallan voimistumiseen, keskittymiseen ja aidon kilpailun tukahtumiseen.

Globalisaation aikakaudella kapitalistinen markkinatalous on mullistunut kaikki rajat ylittäväksi globaalikapitalismiksi. Oikeisto pitää globaalikapitalismia luonnonvälttämättömyytenä ja käyttää sitä verukkeena ulottaa kilpailu- ja markkinaperiaate yhteiskuntaelämän kaikille aloille.

Me haastamme globaalikapitalismin esittämällä sille humaanin ja kestävän vaihtoehdon. Haluamme rakentaa tasa-arvon, vapauden ja kestävän kehityksen periaatteisiin nojaavan demokraattisen tien tulevaisuuteen.

Euroopalle uusi suunta

Globaalikapitalismin oloissa kansalliset hyvinvointivaltiot joutuvat uhatuiksi. Niitä uhkaa erityisesti kansainvälinen verokilpailu. Vasemmistoliitto haluaa sellaisen Euroopan unionin, joka tukee pohjoismaisen solidaarisuusmallin mukaisen yhteiskunnan kehittämistä.

Oikeiston johtamana EU on keskittynyt avaamaan markkinoita, alentamaan veroja, vähentämään säätelyä ja valtiontukia sekä lisäämään työmarkkinajoustoja. Tällä uusliberaalilla politiikalla EU ei ole saanut eikä ansainnut eurooppalaisten ihmisten luottamusta.

Vasemmiston on otettava aloite Euroopan unionin kehittämiseksi. Eurooppa tarvitsee tehokkaita yhteisiä pelisääntöjä, jotka turvaavat koko unionin alueella kansalaisoikeudet, työntekijöiden aseman ja työelämän reilut pelisäännöt, sosiaalisen turvan, hyvinvointivaltion ylläpitämiseen riittävät verotulot ja kestävän kehityksen.

Euroopan on edistettävä näiden tavoitteiden toteutumista koko maailmassa. Vasemmisto tahtoo EU:n olevan vahva demokratian, rauhan ja oikeudenmukaisen maailmantalouden rakentaja. Yksipuolisesti toimivien suuryhtiöiden ja suurvaltojen ajan on aika jäädä historiaan. EU:n on sitouduttava kansainvälisen oikeuden ja globaalin yhteistyön vahvistamiseen.

Ihmiskuntavastuun maailma

Kaikkien maailman ihmisten kohtalonyhteys, jokaisen ihmisen yhtäläinen arvo ja ihmisoikeuksien tunnustaminen ovat vasemmistopolitiikan lähtökohta. Paremman maailman rakentaminen perustuu vahvistuvaan ihmiskuntatietoisuuteen.

Vasemmistoliiton tavoitteena on globaalin demokratian edistäminen. Demokraattinen maailma edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista kaikkialla maailmassa. Demokraattinen maailma edellyttää oikeudenmukaista maailmantaloutta, joka palvelee ihmiselämän perustarpeiden tyydyttämistä myös köyhimmissä maissa.

Kiireellisin tehtävä on äärimmäisen köyhyyden, räikeän eriarvoisuuden ja naisten alistamisen poistaminen. Vasemmistoliitto kannattaa Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vasemmistoliitto edistää yleistä aseistariisuntaa ja YK:n periaatteiden kunnioittamiseen perustuvaa maailmanrauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta.

Vasemmistoliitto näkee työelämän perusoikeudet keskeisinä ihmisoikeuksina. Työläisten järjestäytymis- ja lakko-oikeus, kollektiiviset työehtosopimukset, pakkotyön ja lapsityön kielto sekä naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä ovat kaikkia maailman ihmisiä koskevia periaatteita.

Maailman kauppajärjestelmään tarvitaan reilun pelin säännöt. Köyhillä mailla on oltava oikeus kehittää omaa talouttaan ja myydä tuotteitaan. Spekulatiivisille pääomaliikkeille on säädettävä maailmanlaajuinen vero ja rikkaiden veroparatiisit on suljettava.

Rajallisessa maailmassa ei voida ratkaista ihmiskunnan suuria ongelmia uskomalla loputtomaan talouskasvuun. On osattava myös oikeudenmukaisella tavalla jakaa uudelleen. Tarvitsemme kasvua, joka lisää sivistystä ja hyvinvointia, emme pelkkää tavarapaljoutta.

Yhdistyneiden Kansakuntien perustaminen hirvittävien maailmansotien jälkeen, YK:n peruskirja ja ihmisoikeuksien julistus sekä myöhemmin solmitut kansainväliset ihmisoikeussopimukset ilmaisevat poliittisen tahdon rakentaa maailmanyhteisöä ihmisten tasa-arvon ja demokratian pohjalle. Suomen on edistettävä YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteutumista ja oltava mukana kehittämässä YK:sta tehokasta globaalipolitiikan foorumia. Suomen on toimittava kaikkien ylikansallisten järjestöjen demokratisoimiseksi.

4. Kohti sosiaalista Suomea

Tavoitteena arkipäivän tasa-arvo

Vasemmistoliitto ja sen edeltäjä Suomen kansan demokraattinen liitto ovat vuosikymmeniä toimineet hyvinvointivaltion rakentamiseksi. Emme hyväksy oikeistolaista sosiaalisen turvan ja julkisten palveluiden alasajopolitiikkaa. Se johtaa eriarvoistumiseen, polkee ihmisarvoa ja vähentää ihmisten vapautta.

Vasemmistoliitto toimii hyvinvointivaltion uudistamiseksi sosiaalisen Suomen periaatteiden mukaiseksi. Haluamme luoda tulevaisuuden uskoa. Tavoitteemme on poistaa köyhyys, työttömyys ja asunnottomuus. Tavoitteemme on taata työ, toimeentulo, sivistys ja hoiva jokaiselle. Haluamme raivata pois iästä, sukupuolesta, syntyperästä, kielestä ja asuinpaikasta johtuvat esteet hyvälle elämälle. Tahdomme edistää koko Suomen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia.

Oikeisto puhuu mahdollisuuksien tasa-arvosta. Vasemmistolle pelkkä mahdollisuus ei riitä. Me tavoittelemme arkipäivässä toteutuvaa tasa-arvoa. Kansalaisten perusoikeudet on muutettava kuivasta lakitekstistä eläväksi todellisuudeksi. Toimivat perusoikeudet tarvitsevat tuekseen osaavan ja palvelevan julkisen vallan sekä aktiivisen kansalaisyhteiskunnan.

Hyvän elämän edellytysten luomisessa toimiva talous on avainasemassa. Vasemmistoliitto tukee elinkeinojen, osaamisen ja luovuuden kehittämistä. Elinkeinotoiminnan, erityisesti pienyrittäjyyden, toimintaedellytykset ja mahdollisuudet työllistää ovat meille tärkeitä. Taloudellisen toiminnan kehittämisessä Vasemmistoliitto ottaa tasapainoisesti huomioon maan eri alueiden tarpeet.

Vapauden unelma todeksi

Sosiaalisessa Suomessa jokainen yksilö voi omista lähtökohdistaan kehittää itseään ja sivistyä. Heikommassa asemassa olevia on erityisesti tuettava. Jokaisella on oltava mahdollisuus virikkeelliseen, henkisesti rikastuttavaan ja sosiaalisesti palkitsevaan elämään. Tänään perusoikeuksiin kuuluvat myös digitaalisen tiedon ja palveluiden sekä verkkoyhteyksien käyttö.

Sosiaalinen Suomi on monikulttuurinen Suomi. Olemme kaikki ainutlaatuisia ja yhtä arvokkaita. Omissa oloissaan elävien etnisten tai kulttuuristen yhteisöjen Suomea emme kannata. Toivotamme maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen ja maamme täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Kaikilla Suomessa pysyvästi asuvilla on oltava samat kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on edistänyt tasa-arvoa yleensä ja antanut erityisesti naisille mahdollisuuksia täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Täydelliseen tasa-arvoon on kuitenkin vielä pitkä matka.

Työmarkkinat ovat yhä jakaantuneet miesten ja naisten töihin ja naisten palkat ovat tuntuvasti pienempiä. Hyvälle elämälle ja toimivalle taloudelle välttämätöntä hoivatyötä pidetään usein itsestäänselvyytenä. Hoivatyö tulee tehdä näkyväksi ja tunnustaa sen perustava merkitys koko muulle talousjärjestelmälle.

Perinteiset sukupuoliroolit rasittavat sekä naisia että miehiä. On avoimesti keskusteltava eriarvoistavista sukupuolirakenteista. Naisiin kohdistuva väkivalta on vanhan patriarkaalisen maailman ruminta perua.

Vasemmistoliitto edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Sosiaalisessa Suomessa naisilla ja miehillä on tasavertainen asema perheessä, työelämässä ja yhteiskunnassa.

Vasemmistoliitto rakentaa yhteiskuntaa, jossa erilaiset sukupuoliset suuntautumiset ja elämänvalinnat ovat tasavertaisessa asemassa.

Sosiaalisessa Suomessa jokaisella lapsella on oikeus onnelliseen ja virikkeelliseen lapsuuteen. Jokaiselle nuorelle on tarjottava hyvä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus. Mahdollisuus oppimiseen ja itsensä sivistämiseen on oltava tarjolla kaikenikäisille. Kulttuurinen lukutaito on tärkeä osa sivistystä.

Sosiaalinen Suomi takaa jokaiselle oikeuden arvokkaaseen vanhuuteen. Ihmisarvoisen vanhuuden edellytyksenä ovat riittävät hoiva- ja kulttuuripalvelut sekä mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.

Oikeus työhön ja oikeus työssä kaikille

Jokaiselle on oikeus työhön. Työllä on myös tultava toimeen. Työ omaksi, perheen ja lähiyhteisön sekä koko yhteiskunnan hyväksi on jokaiselle ihmiselle itsensä toteuttamisen tärkeä väylä. Työ on myös sosiaalisen arvostuksen ja itsekunnioituksen perusta.

Jokaisella on oltava myös oikeus työssä. Vasemmistoliitto edistää kansalaisuutta työelämässä. Haluamme vahvistaa työelämän oikeuksia, reiluja työehtoja, yritysdemokratiaa ja työpaikkojen demokratiakulttuuria sekä ammattiyhdistystoiminnan edellytyksiä. Pätkätöillä keinottelulle ja työelämän ehtojen huonontamiselle tarvitaan vahva vastavoima hyvinvointivaltiosta ja sopimusyhteiskunnasta.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on taattava niin, että sekä isät että äidit voivat kantaa yhtäläistä vastuuta vanhemmuudesta. Naisten palkat ja asema työelämässä on saatava yhdenvertaiseksi miesten kanssa.

Vasemmistoliiton sosiaalisen Suomen mallissa kaikilla on oikeus yhteiskunnan aktiiviseen jäsenyyteen. On luotava uusia ja uudenlaisia työpaikkoja. Tuottavuuden kasvaessa työaikaa on lyhennettävä ja vapaa-aikaa lisättävä. Työtä on jaettava ja työn käsitettä on laajennettava.

Vasemmistoliiton toimeentulomalli on ihmistä kunnioittava - perusturva takaa inhimillisen elämän edellytykset ja ansiosidonnainen turva korvaa ansionmenetyksiä. Sosiaaliturvan on joustettava ihmisten tarpeiden mukaan, jotta eri elämäntilanteiden, opiskelun, työnteon ja yrittäjyyden epävarmuudet saadaan hallintaan. Pienet tulot on vapautettava veroista ja kaikki tulolajit saatava samaan progressiiviseen verotukseen.

Ympäristötietoinen Suomi

Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät meidän suomalaisten lailla, tarvittaisiin neljä kertaa nykyistä suurempi maapallo. Suomen on edistettävä tulevien sukupolvien ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä kansainvälisesti ja oltava itse edelläkävijä.

Ilmastomuutoksen pysäyttäminen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen tuntuvaa vähentämistä. Luonnonvarojen oikeudenmukainen ja kestävä käyttö asettaa tuotannolle suuren tehokkuushaasteen. Energiataloutta on kehitettävä ekotehokkaaksi ja asteittain siirryttävä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Joukkoliikennettä on suosittava ja yhdyskuntien kehittämisen on oltava kestävää.

Luonnon monimuotoisuus on arvo sinänsä. Sen turvaaminen on osa velkaamme tuleville sukupolville. Suomen on huolehdittava erityisesti laajoista vesistöistään ja osaltaan Itämeren suojelusta. Vanhat metsät ovat luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle tärkeitä.

Eläinten oikeuksia on edistettävä. Erityisesti tuotantoeläinten kohtelua on parannettava. Kuluttajina teemme arjen politiikkaa joka päivä. Vasemmistoliitto haluaa edistää vastuullista kuluttamista, kuluttajien oikeuksia ja yhteistoimintaa. Vasemmistoliitto tukee lähiruokaperiaatetta maataloudessa ja elintarvikehuollossa.

5. Vasemmistoliitto - vapaamielinen ja avoin kansalaisliike

Vasemmistoliitto tahtoo kasvaa vapaamielisenä ja avoimena poliittisena liittona perusarvojensa ja niihin pohjautuvien tavoitteiden toteuttamiseksi.

Vasemmistoliitto ei ole maailmankatsomuksellinen yhteisö. Puolueen jäsenyys edellyttää vain sitoutumista demokratiaan ja perusarvojemme - tasa-arvon, vapauden ja kestävän kehityksen - edistämiseen.

Ihmiskäsityksemme on valoisa. Uskomme humanismin ihanteiden mukaisesti siihen, että ihmiset toimivat vastuullisesti ja rehellisesti, kunhan siihen luodaan yhteisölliset edellytykset.

Vasemmistoliitto on vapaamielinen kansalaisliike. Rakennamme moniarvoista ja suvaitsevaa yhteiskuntaa. Emme hyväksy katsomuksia, jotka lietsovat väkivaltaa, kansallisvihaa, rasismia tai sovinismia.

Uskontoihin puolue suhtautuu neutraalisti. Uskonnon harjoittaminen tai uskonnottomuus on kunkin kansalaisen yksityisasia. Kansalaisilla pitää olla yhtäläiset oikeudet riippumatta uskonnollisesta tai muusta maailmankatsomuksesta. Valtiolla ei pidä olla erityissuhdetta mihinkään uskontoon tai uskontokuntaan.

Liikkeemme juuret ulottuvat sosialistisen työväenliikkeen yli satavuotiseen kamppailuun tasa-arvon ja alistettujen vapauden puolesta. Puolue on monen poliittisen sukupolven yhteenliittymä, jossa haasteena ja rikkautena on luoda yhteistyön silta erilaisten kokemusten välille.

Puolue-elämämme ohjenuorana ovat demokratia ja avoimuus, toisten kuunteleminen, uuden oppiminen ja kokemusten vaihto sekä jäsenten välinen toveruus, tuki ja kannustus.

Edustuksellinen demokratia tarvitsee tuekseen yhteyden kansalaisten arkeen ja kansalaisliikkeisiin. Muutoin demokratia näivettyy muodolliseksi. Vasemmistoliitto ei voi vain kamppailla vaalikannatuksesta. Vasemmistopuolueen on oltava myös elävä kansalaisliike ja kansalaisyhteiskunnan demokratiakulttuurin edistäjä. Haluamme ylläpitää ja kehittää yhteistyötä ammatillisen liikkeen ja muiden kansalaisliikkeiden kanssa tasa-arvoisen osallisuuden ja demokratiakulttuurin vahvistamiseksi.

Vasemmistoliitto osallistuu vaaleihin ja olemme valmiit laajaan yhteistyöhön muiden poliittisten voimien kanssa. Kansalaisliikkeenä Vasemmistoliitto toimii vuoden jokaisena päivänä käymällä sekä puolueen sisäistä että julkista keskustelua yhteiskunnan ja politiikan kehittämisen suunnista.

Vasemmistoliiton tavoite on tehdä periaatteitaan ja tavoitteitaan tunnetuksi ja saada mahdollisimman useat keskustelemaan poliittisen toiminnan arvopohjasta ja sen merkityksestä eri elämänalojen kysymyksissä. Puolueemme edustajat osallistuvat poliittiseen keskusteluun mediassa.

Poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua käydään myös jokaisen ihmisen lähipiirissä työpaikoilla, kodeissa sekä ystävien ja tuttujen kesken. Jäsentensä ja kannattajiensa kautta Vasemmistoliitto kokoaa joka päivä ihmisiä yhteen ja vaikuttaa yleisen mielipiteen muodostumiseen vasemmiston arvojen hyväksi.

6. Maailma on vasta nuori!

Ihmiskunnan historia on vasta alussa. Edessä on valtavia mahdollisuuksia, mutta myös suuria alikehityksen ja ympäristöuhkien haasteita. Rajoittamaton globaalikapitalismi on ylittämässä maapallon kestokyvyn. Ihmiskunnan sisäiset ristiriidat ja kamppailu energiasta ja luonnonvaroista uhkaavat sortaa meidät yhteistyön tieltä syvään kuiluun. Olemme kuitenkin optimisteja ja uskomme, että ihmiset ovat järkiolentoja ja pystyvät muuttamaan käyttäytymistään.

Ihmiskunnan 1900-luku oli valtaisaa kehityksen aikaa, mutta samalla täynnä suuria onnettomuuksia ja pettymyksiä. Maailmankehityksen poliittinen ohjaus on 2000-luvulla ratkaisevan tärkeää. Avainasemassa ovat ne keskeiset periaatteet ja arvot, joilla kehitystä ohjataan.

Me elämme jo maailmanyhteiskunnassa. Olemme tietoisia maailmanyhteisön tapahtumista reaaliajassa. Ylikansallinen pääoma elää maailmantaloudessa. Me ihmiset emme vain vielä ole aidosti maailmankansalaisia. Siksi demokraattinen maailma näyttää vielä tulevaisuuden unelmalta ja globaalikapitalismi meitä hallitsevalta ulkoiselta mahdilta.

Vasemmistoliitto on osa vasemmiston kansainvälistä vapaus- ja tasa-arvoliikettä rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Haluamme olla rakentamassa laajaa kolmatta vasemmistoa. Kolmas vasemmisto on ajatus suurten eurooppalaisten poliittisten aatteiden liberalismin ja sosialismin historiallisesta liitosta paremman maailman rakentamiseksi.

Kolmas vasemmisto sitoutuu liberalismin alun perin edustamiin vapaus- ja demokratia-aatteisiin, mutta torjuu taloudellisen uusliberalismin kylmänä ja ihmisvihamielisenä globaalikapitalismin puolusteluna. Sosialismilta kolmas vasemmisto omaksuu tasa-arvoisen vapauskäsityksen, jonka mukaan yhteiskunnalla on vastuu tarjota jokaiselle ihmiselle edellytykset elää täyttä elämää, kehittää ja käyttää kykyjään täysimääräisesti ja olla aktiivisesti osallistuva kansalainen.

Kolmas vasemmisto sijoittaa uudelleen vasemmiston ja oikeiston jakolinjan. Se ryhmittää uudelleen suurten poliittisten aatteiden osapuolet. Kolmas vasemmisto on realistinen unelma kestävästä ja inhimillisestä yhteiskunnasta Suomessa ja maailmassa.

*****

Vasemmistoliiton puolueohjelmatyöryhmä 2004 - 2007
Jarmo Lindén, työryhmän puheenjohtaja
Piia Rantala, työryhmän varapuheenjohtaja, puoluehallituksen jäsen
Matti Harjuniemi, Rakennusliiton puheenjohtaja
Anne Huotari, kansanedustaja
Perttu Iso-Markku, tiedottaja (Vasemmistonuorissa 2005 asti)
Laura Lodenius, toiminnanjohtaja
Janne Mäkinen, Kansan Uutisten päätoimittaja
Sirpa Puhakka, viestintäpäällikkö
Kalevi Suomela, viestintäjohtaja
Nina Söderlund, Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton puheenjohtaja
Pekka Ristelä, työryhmän sihteeri