Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/811

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton poliittinen tavoiteohjelma 1998-2001


  • Puolue: Vasemmistoliitto
  • Otsikko: Vasemmistoliiton poliittinen tavoiteohjelma 1998-2001
  • Vuosi: 1998
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

IHMISEN KOKOINEN UNELMA

Vasemmistoliiton poliittinen tavoiteohjelma puoluekokouskaudelle 1998 - 2001

Vasemmistoliitto asettaa puoluekokouskaudelle joukon konkreettisia poliittisia tavoitteita. Tässä ohjelmassa keskitytään valikoidusti keskeisimpiin yhteiskunnallisessa valinkauhassa parhaillaan oleviin tai sinne lähitulevaisuudessa päätyviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Puolueen laatimat erilaiset alakohtaiset tavoiteohjelmat takaavat sen, että puolue ottaa tarvittaessa kantaa myös muihin ajankohtaisiin asioihin puoluekokouskauden aikana. Selkeiden painopisteiden asettaminen on tärkeää siksi, että vain niiden avulla voidaan keskittää voimia ja saada aikaan myös tuloksia. Painopisteiden valinta korostaa myös puolueiden välisten ideologisten erojen merkitystä.

Ihmisen kokoisen unelman painopistealueita ovat talouspoliittinen viitekehys, työaikapolitiikka, sujuva ja turvallinen arki, elinkeino- ja aluepolitiikka sekä kansainvälinen yhteistyö. Kaikissa toiminnoissa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo ja kestävän kehityksen periaatteet.

SUOMI KEVÄÄLLÄ 1998

Kolme vuotta sitten, Vasemmistoliiton edellisen puoluekokouksen aikoihin Suomessa oli lähes 450 000 työtöntä, talouselämän ilmapiiriä ja ihmisten tulevaisuudenodotuksia hallitsi epävarmuus. Valtio otti lisävelkaa menojensa kattamiseksi yli miljardin viikossa.

Maaliskuussa 1995 pidettyjen eduskuntavaalien tuloksen ja käytyjen hallitusneuvottelujen perusteella Suomeen muodostettiin laajapohjainen hallitus, johon myös Vasemmistoliitto vaalivoittajana tuli mukaan. Hallitus otti keskeiseksi tehtäväkseen työttömyyden puolittamisen vaalikauden aikana. Hallitus tavoitteli myös nopeaa talouskasvua, alhaista inflaatiota, valtionvelan bkt-osuuden kääntämistä laskuun sekä julkisten menojen leikkaamista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tähän kokonaisuuteen myös Vasemmistoliitto sitoutui.

Saavutuksia...

Länsimaiden taloushistorian syvimmän laman kokeneen Suomen talouskasvu on nyt EU:n nopeinta. Maamme tuotanto kasvaa edelleen erittäin ripeästi, inflaatio on pysynyt hyvin hallinnassa, korot ovat alhaalla, vienti vetää ja vaihtotase pysyy edelleen vahvasti ylijäämäisenä. Myös työllisyys paranee ja valtion velka on saatu tavoitteen mukaisesti hallintaan.

Muutoksen aikaansaaminen on vaatinut hallitukselta vastuullisia ja vaikeitakin päätöksiä. Muiden hallituspuolueiden tavoin myös Vasemmistoliitto kantaa osaltaan vastuun ratkaisuista. Samalla hallituksen myönteiset saavutukset ovat myös Vasemmistoliiton saavutuksia. Vasemmistoliitto on koko hallitusyhteistyön ajan korostanut työllisyystavoitteen kunnianhimoisuutta ja sitovuutta sekä yhteisvastuuta laman kaltoin kohtelemista yhteiskunnan huono-osaisista.

...ongelmia...

Syvä taloudellinen kriisi jätti jälkeensä joukon ongelmia, joita voimakaskaan elpyminen ei ratkaise nopeasti eikä automaattisesti.

Pahin ongelma on edelleen työttömyys ja erityisesti laaja ja pysyväksi muodostuva pitkäaikaistyöttömyys. Pitkittyessään työttömyys syrjäyttää sosiaalisesti, rapauttaa ammattitaitoa ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja pahoinvointia. Yhteiskunnan kannalta työttömyys merkitsee valtavaa tuhlausta menetetyn työpanoksen ja verotulojen sekä maksettujen työttömyyskustannusten muodossa.

Valtiontalouden säästöt ovat myös lisänneet eriarvoisuutta eri väestöryhmien ja alueiden kesken. Eriarvoisuus on kasvanut eniten siellä, missä työttömyys ja menoleikkaukset ovat voimakkaimmin kohdentuneet samaan osoitteeseen. Kuntien taloudellinen tilanne on tähän vuoteen saakka ollut kohtuullisen hyvä. Nyt se on kuitenkin voimakkaasti heikentymässä, mikä paikoitellen uhkaa yhteiskunnallisten palvelujen laatua ja saatavuutta ja siten kansalaisten tasavertaisuutta.

Lama ja sitä seurannut kiihkeä kasvu myllersivät myös yhteiskunnan tulonjakosuhteita. Työn ja pääoman välinen tulonjako muuttui pääoman hyväksi. Pienituloisimpien ihmisten toimeentulo-ongelmat ovat kärjistyneet. Rinnan yritysten ennennäkemättömien voittojen esiintyy syrjäytymistä, osattomuutta ja suoranaista nälkää.

...ja haasteita.

Vasemmistoliiton mielestä hyvän yhteiskunnan keskeisiä rakennuspuita ovat tasa-arvo, yhteisvastuu sekä sujuva ja turvallinen arki. Ne takaavat myös parhaat edellytykset sille, että jokainen ihminen voi elää omalta kannaltaan hyvää ja tyydyttävää elämää ja saada riittävän toimeentulon.

Tasa-arvon, yhteisvastuun ja sujuvan ja turvallisen arjen toteutumiseen tarvitaan hyvää työllisyyttä ja toimeliasta taloutta, mutta siihen tarvitaan myös kaikille yhteisiä hyvinvointipalveluita ja sosiaalisia tulonsiirtoja. Niiden rahoittamiseen tarvitaan laajaa ja keskimäärin tasapainossa olevaa valtiontaloutta ja hyvässä kunnossa olevaa kunnallistaloutta sekä riittäviä verotuloja. Siksi seuraavan hallituksen on edelleen vahvistettava Suomen taloudellista perustaa niin, että se kestää kiristyvän kilpailun, integraation ja globalisaation haasteet.

Vasemmistoliiton mielestä yhteisin varoin rahoitettavat ja julkisen vallan pääosin tuottamat hyvinvointipalvelut ja yhteisvastuuta toteuttavat tulonsiirrot ovat edelleen paras keino vähentää ja torjua eriarvoisuutta. Siksi rahoituspohjan laajuudesta ja riittävyydestä huolehtiminen on tasa-arvon ja solidaarisuuden toteutumisen edellytys.

Naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on edelleen epätasa-arvoinen. 90-luvun uutuutena esimerkiksi erilaiset pätkätyöt ja määräaikaiset työsuhteet ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Seuraavan hallituksen tulee ottaa tämä yhteiskunnan ja yksilöiden voimavaroja hukkaava ilmiö erityiskohteekseen, Vasemmistoliiton tehtävä on olla aloitteellinen sukupuolten tasa-arvon edistämisessä.

Korkean työllisyyden turvaamisen on oltava tulevankin hallituksen keskeisin talouspoliittinen tavoite. Seuraavankin hallituksen on asetettava keskeiseksi tavoitteekseen työttömyyden olennainen alentaminen. Työllisyysasteen kohottamisessa tarvitaan nopeaa taloudellista kasvua, erityisesti kotimarkkinoilla ja palvelualoilla, sekä työn jakamista.

Myös suomalaista työelämää on kehitettävä. Jo yksin Suomen ikärakenteen kehitys pakottaa etsimään ratkaisuja, jotka ylläpitävät työkykyä, parantavat työelämän laatua ja vähentävät työn kuormittavuutta, sekä fyysistä että psyykkistä. Myös työntekijöiden vaikutusvaltaa yrityksissä on vahvistettava. Tämänsuuntainen kehitys on työntekijöiden, yritysten, valtion ja kansantalouden yhteinen etu.

Maltillinen ja mahdollisimman tasainen tulokehitys luo parhaat edellytykset vakaalle taloudelle ja työllisyyden paranemiselle. Siksi nykyisen hallituksen valitsemaa yhteistyölinjaa ja luottamuksen ilmapiiriä valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten sekä etujärjestöjen kesken on kyettävä Vasemmistoliiton mielestä jatkamaan myös voimassaolevan tulopoliittisen sopimuksen päättyessä vuoden 2000 alussa.

Suomea tulee edelleen kehittää korkean osaamisen tietoyhteiskuntana, jossa samalla huolehditaan henkisen ja sosiaalisen pääoman karttumisesta tasa-arvoon nojaavan koulutuspolitiikan sekä huomattavan tutkimus- ja tuotekehityspanostuksen avulla. Työllisyyden kannalta on tärkeää vahvistaa pienyritystoiminnan ja palveluelinkeinojen edellytyksiä ja tukea tuotantorakenteen monipuolistamista.

Integraatio ja globalisaatio asettavat aluepolitiikalle kovia vaatimuksia. Vasemmistoliitolle Suomen eri alueiden tasapainoisen kehityksen turvaaminen on tärkeä tavoite. Se vaatii sekä määrätietoista kasvukeskuspolitiikkaa että haja-asutusalueiden kehityksen turvaamista riittävin resurssein. Myös maatalouden harjoittamisen edellytykset on turvattava.

Euroopan unionin kehitykseen ja vuoden 1999 alusta käynnistyvään talous- ja rahaliittoon liittyy useita Suomen tulevan kehityksen kannalta keskeisiä ongelmia. EU:n laajenemisprosessi on päiväjärjestyksessä seuraavalla vaalikaudella. Monet keskeiset EU-kysymykset - kuten rakennerahastot, maatalouden tuki ja EU:n rahoituskehys - saattavat jäädä ratkaistavaksi nimenomaan Suomen puheenjohtajuuskaudella vuoden 1999 loppupuoliskolla. Suomen tavoitteena on oltava Itä-Suomen ja nykyisten 6-tukialueiden saaminen EU:n uudeksi ykköstukialueeksi.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa on tarkasteltava muuttuvassa maailmassa. Sitä ei voida kuitenkaan tehdä kiirehtien ja hätiköityjen johtopäätösten nojalla. Nykyisen hallituksen linjanmäärittely, jonka mukaan Suomi säilyy liittoutumattomana ja nojautuu itsenäiseen puolustukseen, on toimiva ratkaisu ja muodostaa kestävän pohjan myös tulevaisuudessa.

TALOUSPOLIITTINEN VIITEKEHYS

Puoluekokouskauden talouspoliittinen viitekehys on monella tapaa tyly, sillä Emun syntyminen ja erilaisten EU-jäsenyyteen liittyvien siirtymäsäännösten päättyminen vähentävät valtion verotuloja useilla miljardeilla. Poliittisia paineita on runsaasti sekä menoja kasvattavien uudistusten aikaansaamiseen että tuloja supistaviin verokevennyksiin. Talouspolitiikan valintamahdollisuudet ovat kuitenkin nyt väljemmät kuin Lipposen hallituksen aloittaessa keväällä 1995.

Suomi täyttää nyt julkisen talouden EMU-kriteerit. Valtion velkataakka ei ole kansainvälisesti vertaillen suhteettoman suuri. Velasta aiheutuvat korkomenot syövät kuitenkin osaltaan sitä budjetin liikkumavaraa, jolla maamme EMU-jäsenyyteen liittyviä riskejä voitaisiin pienentää. Jotta valtio voisi seuraavan lamankin aikana "puskuroida" taloudellisia häiriöitä ja velkaantua kansalaisten puolesta, valtion velkaa ja siitä aiheutuvia korkomenoja on saatava alenemaan nykyisestä. Siksi julkisen velan supistaminen muodostaa yhden reunaehdon poliittisten tavoitteiden asettamiselle. Muut reuna-ehdot määräytyvät talouskasvun, työllisyyden, verotuksen ja sosiaalipoliittisten linjanmääritysten kautta.

Maltti on valttia valtionvelan alentamisessa

Yksi lähivuosien talouspolitiikan keskeisimmistä linjaratkaisuista liittyy valtion velkaan ja sen supistamisessa valittavaan tahtiin. Vasemmistoliiton tavoitteena on valtionvelan maltillinen alentaminen. Maltti antaa niin ihmisille kuin julkiselle taloudelle aikaa sopeutua muutoksiin samalla, kun se turvaa mahdollisuuden säilyttää julkinen sektori laajana. Hyvän taloudellisen kasvun oloissa valtionvelan maltillinen alentaminen on mahdollista ilman suuria budjettileikkauksia.

Yhden prosentin aleneminen työttömyysasteessa tuo valtiontalouteen liikkumavaraa noin 2 mrd mk ja koko julkiseen talouteen noin 4 mrd mk. Siksi vakaa taloudellinen kasvu ja määrätietoinen työllisyyttä parantava talouspolitiikka ovat edelleen parasta valtiontalouden hoitoa. Velan maltillisen alentamisen vaihtoehdossa velkaa jää perinnöksi myös tuleville sukupolville. Se on hyväksyttävää, jos samalla perinnöksi jää myös se sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja oppimisen kautta saatu osaaminen ja ansaintakyky, jota julkinen talous ylläpitää ja jonka avulla velkaa voidaan myöhemmin maksaa pois.

Maltti on valttia myös tuloverotuksen alentamisessa

Velan takaisinmaksuvauhdin ohella toinen keskeinen talouspoliittinen linjavalinta on verotuksen taso. Jos suomalainen sosiaaliturva ja kaikille yhteiset hyvinvointipalvelut halutaan tulevaisuudessakin säilyttää, myös verotuksen on säilyttävä suhteellisen korkeana. Siksi Vasemmistoliitto ei tavoittele massiivisia veronalennuksia eikä etenkään sitä, että hyvätuloisten verotus kevenisi. Vasemmistoliiton mielestä myös tuloverotuksen alentamisessa on valittava maltillinen linja. Pienten ansiotulojen verotusta tulee kuitenkin määrätietoisesti keventää.

Verotusta tulee kehittää ympäristökuormitusta vähentävään ja työllisyyttä tukevaan suuntaan. Ympäristöperusteisen verotuksen tavoitteena on ohjata talouden kehitystä ja kulutusta tehokkaasti ympäristöä vähemmän kuormittavaksi.

Myös eurooppalaista vetoapua kaivataan

Vasemmistoliiton mielestä myös pääoman ja yritysten on osallistuttava hyvinvointivaltion rahoittamiseen ja niiden maksuosuutta on jopa lisättävä nykyisestä. Yhteisen rahan oloissa tämä voidaan kestävällä tavalla varmistaa vain koko Euroopan kattavan veropoliittisen yhteistyön avulla. Äärimmäisen verokilpailun estäminen edellyttää sitä, että EU:n tasolla sovitaan yritys- ja pääomaverotuksen minimitasoista. Hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen edellyttää lisäksi sitä, että nämä minimitasot sovitaan suhteellisen korkeiksi ja yritys- ja pääomaverojärjestelmät muutoinkin mahdollisimman yhtäläisiksi.

Harmaa talous kuriin

Harmaan talouden "mustaan aukkoon" valuu maassamme vuosittain arviolta 20 - 30 miljardia markkaa. Harmaa talous supistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, vääristää yritysten välistä kilpailua ja murentaa yhteiskuntamoraalia. Siksi harmaan talouden kitkemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen niin täällä Suomessa kuin koko Euroopassakin.

Vasemmistoliitto kannattaa viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä ja harmaaseen talouteen kohdistuvien tehotarkastusten jatkamista. Vasemmistoliiton mielestä ammattiliitoille tulee lisäksi antaa Ruotsissa voimassa olevan myötämääräämislain mukainen vetooikeus yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöön silloin, kun ammattiliitto toteaa alihankkijan toimivan harmaassa taloudessa.

Epätasa-arvoisesti kohdentuvat verovähennykset pois

Suomen verojärjestelmä sisältää edelleen joitakin sosiaalisesti epäoikeudenmukaisella tavalla kohdentuvia vähennysoikeuksia. Yksi niistä on yksityisten eläkemaksujen verovähennysoikeus. Vasemmistoliiton mielestä se on poistettava. Pätkätyötä tekevien ja muiden epävakaissa työsuhteissa toimivien eläke-etuja on kehitettävä pakollisten eläkejärjestelmien ja toisaalta kansaneläkejärjestelmän tulevaisuuden turvaamisen kautta.

Valtio menettää vuosittain useiden miljardien verotulot myös omistusasumisen tukemisen kautta. Suurin osa tästä tuesta kohdistuu hyvin toimeentuleville ihmisille. Vasemmistoliiton mielestä se ei ole oikein etenkään tilanteessa, jossa yleinen asumistuki on vastatuulessa. Siksi omistusasumiseen annettava verotuki on uusien lainojen osalta suunnattava ensiasuntoaan hankkiville ja se on muutettava suoraan verosta tehtäväksi vähennykseksi, joka suosii pieni- ja keskituloisia. Samalla yleistä asumistukea on kehitettävä niin, että se ottaa nykyistä paremmin huomioon myös omistusasunnossa asuvien pieni- ja keskituloisten tukitarpeen.

Kunnat kuntoon veropohjaa laajentamalla

Kuntien tuottamat palvelut ovat hyvinvointivaltion selkäranka. Siksi kuntien taloudelliset mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen on turvattava. Vasemmistoliiton mielestä hyvinvointipalvelut tulee jatkossakin rahoittaa pääosin verovaroin. Siksi kuntien tiukassa taloudellisessa tilanteessa kunnallisveron korottaminen on parempi vaihtoehto kuin peruspalveluista perittävien maksujen korottaminen. Maksujen korottaminen on puolestaan parempi vaihtoehto kuin kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeiden palvelujen purkaminen tai niiden laadun kohtuuton heikentäminen. Kaikkein paras vaihtoehto on kuitenkin se, että kuntien veropohjaa laajennetaan nykyisestä.

Kirkon saama osuus yhteisöveron tuotosta tulee siirtää kunnille. Lisäksi kuntien tulisi jatkossa saada itselleen osuus paitsi yhteisöverojen, myös pääomaverojen tuotosta. Yksi mahdollisuus veropohjan laajentamiseen on myös se, että liikenteen verot tuloutettaisiin valtion kassan sijasta kunnille eli sinne, missä liikennekin on.

TYÖTTÖMYYS JAKAA IHMISIÄ, VASEMMISTOLIITTO HALUAA JAKAA TYÖTÄ

Kasvavien tuloerojen suurin syy on suurtyöttömyys. Etenkin korkealla pysyttelevä pitkäaikaistyöttömyys jakaa kansalaisia taloudellisesti ja sosiaalisesti eri luokkiin. Pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama syrjäytyminen on yhteiskunnallisista epäkohdista vaka-vin. Siksi pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen on kiireellisin ja mittavin yhteiskunnallinen tehtävä.

Talouskasvua tarvitaan, mutta se ei yksin riitä

Työttömyyden alentamisessa tarvitaan ripeää talouskasvua, mutta se ei yksin riitä. Siksi työllisyyspolitiikan kärkeä on Vasemmistoliiton mielestä suunnattava nykyistä selvemmin työn kierrättämisen ja aktiivisen työaikapolitiikan suuntaan. Työllisyyspolitiikan tavoitteena on työllisyystilanteen parantamisen ohella myös se, että ihmisiä pysyvästi työmarkkinoilta syrjäyttävät kierteet saadaan poikki. Työn kierrättämisen avulla voidaan toteuttaa myös elinikäisen oppimisen periaatetta.

Vuorotteluvapaan korvaustaso korkeammaksi

Vuorotteluvapaajärjestelmä on oivallinen tapa jakaa työtä. Se antaa pitkään työssä olleelle mahdollisuuden levätä ja uudistua samalla, kun työtön saa mahdollisuuden tehdä työtä. Työn kierrätys on avain sosiaalisesti kestävämpään yhteiskuntaan. Siksi vuorotteluvapaan käyttöä tulee edistää nostamalla sen korvaustasoa selvästi nykyisestä. Työajan lyhentäminen vuorotteluvapaajärjestelmän avulla on tehokkain tapa varmistaa työajan lyhentämisen työllistävyys.

Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe kehiin ja toinen remonttiin

Vasemmistoliiton mielestä niin pitkään työttöminä kuin pitkään työssäkin olleille ihmisille tulee antaa mahdollisuus omaehtoiseen, tutkintoon tähtäävään ja pitkäkestoiseen opiskeluun ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa vastaavalla tuella.

Siksi vuonna 1998 käyttöön tulevan työttömän koulutuspäivärahan kriteereitä on lievennettävä siten, että tarkoitukseen varatut resurssit tulevat tehokkaasti käytetyiksi. Nykyiset kriteerit - ja etenkin sen työhistoriavaatimus - rajaavat tukimuodon käyttöä niin, ettei järjestelmä toimi suunnitellulla tavalla. Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe on toteutettava vuonna 1999. Työsuhteesta opinto-vapaalle lähtevien koulutusaikainen tuki tulee hoitaa vakuutusperiaatteen mukaisesti ja ansioon suhteutettuna. Aikuiskoulutustuen rahoituspohja tulee selvittää pikaisesti työmarkkinaosapuolia kuullen. Kansalaistulon ja kansalaispalkan malleja on kokeiltava

Vasemmistoliiton tavoite on uudistaa sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa kansalaistulo- ja kansalaispalkkamallien avulla. Koska kyse on suuresta uudistuksesta, hankkeen edistämiseksi on aluksi käynnistettävä kokeiluja. Erityisesti vaikeilla työttömyys- ja muuttotappioalueilla voidaan kokeilla kansalaistyöhön perustuvaa kansalaispalkkamallia. Vasemmistoliitto kannattaa Lex Kainuun kaltaisia alueellisia hankkeita.

Syrjintä pois työmarkkinoilta

Työmarkkinoilla varsin yleisesti esiintyvästä ikä- ja sukupuolisyrjinnästä on päästävä eroon. Se onnistuu parhaiten muuttamalla työnantajien omavastuita työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeissä niin, etteivät ne houkuttele ikääntyvien työntekijöiden irtisanomisiin ja ettei niihin vedoten harjoiteta ikäsyrjintää työhönotossa. Vanhemmuudesta johtuvat etuudet ja velvoitteet on jaettava entistä tasaisemmin.

Osa-aikaeläke kunnon käyttöön

Siksi osa-aikaeläkettä on kehitettävä niin, että se mahdollistaa laajamittaisen työajan lyhentämisen ja työn kierrättämisen. Osa-aikaeläkettä tulee laajentaa osittaisen työstä poisjäämisoikeuden suuntaan. Siihen tulisi myös liittää elementti, jolla osa-aikaeläkeläisen kaveriksi palkataan työtön tai juuri työmarkkinoille tullut henkilö. Näin saadaan työpaikkoja työttömille ja ansaittua lepoa pitkään työelämässä olleille, samalla kun heidän ammattikokemustaan siirtyisi uudelle työntekijäpolvelle. Osa-aikaeläke tarjoaa myös ihmisystävällisen tavan myöhentää tosiasiallista eläkkeellesiirtymisikää nykyisestä 59 vuodesta

Osa-aikalisästä vakinainen työnjakamislisä

Työtään jakamaan halukkaille ihmisille on kehitettävä erityinen työnjakamislisä nykyisen osa-aikalisän pohjalta. Sen avulla voitaisiin korvata työntekijälle osa siitä palkan alenemisesta, joka työn jakamisesta seuraa.

Työajan yleinen lyhentäminen

Vasemmistoliitto tavoittelee koko Euroopan tasolla myös työajan yleistä lyhentämistä. Tavoitteena on kokonaistyöajan lyhennys ja keskimäärin kuuden tunnin työpäivä. Koska tuotantoelämän tarpeet ovat eri toimialoilla hyvin erilaiset, työajan lyhentämisen tapa - eli se, lyhennetäänkö päivittäistä, viikoittaista vaiko vain vuosittaista työaikaa - tulee sopia kullakin alalla erikseen. Työajan lyhentäminen on toteutettava niin, että lisätyövoiman palkkaaminen varmistuu.

Työajan yleinen lyhentäminen ei siitä seuraavan tuottavuuden nousun takia kuitenkaan kaikilta osin paranna työllisyyttä. Siksi työajan yleisen lyhentämisen perusteet ovatkin pääosin elämän laadun paranemisessa ja ihmisten vapauden lisääntymisessä. Työajan lyhentämisen yhteydessä on pidettävä huoli myös siitä, ettei työtahti kiristy kohtuuttomasti sen takia.

Syrjäyttää ei saa

Työttömyysongelman nurjin puoli on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja sen aiheuttama syrjäyttävä kierre. Työttömyysongelman nurja puoli saadaan käännettyä oikein vain, jos aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin käytettävissä olevaa rahamäärää ei supisteta samaan tahtiin työllisyyden paranemisen kanssa.

Maamme nykyinen työvoimapolitiikka vaatii aktiivisuutta työttömiltä. Se on hyväksyttävää, jos aktiivisuutta ja toimenpiteitä vaaditaan myös valtiolta, työvoimaviranomaisilta ja työnantajilta.

Syrjäyttää ei saa. Siksi työvoimapolitiikassa on nopeutettava siirtymistä lähemmäksi Ruotsissa sovellettavaa ja EU:n tavoittelemaa mallia, jossa aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet ulotetaan työttömiin jo hyvissä ajoin ennen sitä, kun he ovat esimerkiksi putoamassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä pois eikä vasta sitten, kun niin on käynyt. Ruotsin malli on selvästi vähemmän syrjäyttävä kuin Suomen nykyinen, vasta jälkikäteen tapahtuvaan reagointiin perustuva malli. Syrjäytymisen ennalta ehkäisy on paitsi inhimillisempää, myös taloudellisempaa kuin sen jälkiseurauksien hoitaminen.

Työelämän epäkohdat perattava

Suomalaisen työelämän laatu on 90-luvulla selvästi huonontunut. Liian monilla työpaikoilla voidaan huonosti, väsytään ja uuvutaan. Työpaikoilla myös painostetaan ja syrjitään. Usein esimerkiksi pelkkä voimassa olevien lakien ja työehtosopimusten mukaisten etujen vaatiminen tai työympäristön epäkohtiin puuttuminen voi johtaa siihen, että työntekijä joutuu mustalle listalle tai menettää työpaikkansa. Siksi työelämän epäkohtiin on puututtava. Oman käden oikeus ei saa olla sallittua edes työnantajille. Vasemmistoliiton mielestä yhdessä säädettyjä lakeja ja voimassa olevia sopimuksia on noudatettava myös työpaikoilla.

Yleissitovat työehtosopimukset ja oikeus ulkopuolisen luottamusmiehen käyttöön

Työehtosopimusten yleissitovuus on jatkossakin säilytettävä keskeisenä työmarkkinajärjestelmämme ominaisuutena. Yleissitovuuden määritelmää tulee modernisoida ja vahvistaa. Samalla yleissitovuuden merkittävin parannus olisi se, että yleissitovaksi tulkittaisiin nykyisen 50 % kattavuuden sijaan yksinkertaisesti alan yleisin työ-ehtosopimus.

Työntekijöillä tulee niin halutessaan olla oikeus käyttää ulkopuolista apua luottamusmiestehtävissä. Tämä on edellytys niin paikallisen sopimisen laajentamiselle kuin sillekin, että työehtosopimusten yleissitovuus voidaan taata nykyistä paremmin myös käytännössä.

Oikeus työsuojeluun

Vasemmistoliiton mielestä työntekijöiden henkeä ja terveyttä ei saa alistaa kiristyvien tuotantotavoitteiden eikä tehokkuusvaatimusten alttarille. Työsuojelun laiminlyönti haittaa ja altistaa vaaroille nimenomaan työntekijöitä eikä työnantajaa. Siksi työsuojelun resursseja ja valvontaa on lisättävä. Koska työsuojelupiirien suorittama valvonta on osin tehotonta ja vain harvoin oma-aloitteista, ammattiliitoille tulee antaa itsenäinen valvontaoikeus työsuojelukysymyksissä.

Osa päätöksentekovallasta ja yritysten voitoista kuuluu työn-tekijöille

Yritystoimintaan liittyvä riski koskee nykyisin yhä välittömämmin myös työntekijöitä. Siksi työntekijöille on annettava riskin kantamisen ohella myös aitoa päätöksentekovaltaa yrityksissä niin työsuhteisiin kuin yrityksen toiminnan uudelleenjärjestelyihinkin liittyvissä kysymyksissä. Koska yritystoiminnassa syntyvät voitot perustuvat koko henkilöstön työpanokseen ja koska voittoja pidetään myös korvauksena yritystoimintaan liittyvän riskin kantamisesta, osa voitoista kuuluu työntekijöille. Voitto-osuuksien sijoittaminen yrityskohtaisiin henkilöstörahastoihin on toivottavaa, koska se toimii puskurina huonompia aikoja varten ja antaa mahdollisuuden myös irtisanomisten välttämiseen.

Tulonjakoon tasausta

Tuloerot ovat kasvamassa. Sekä pääoma- ja palkkatulojen että henkilöiden välinen tulonjako on muuttunut aiempaa epätasaisemmaksi. Rikkaiden ja köyhien välinen tulo- ja elintasokuilu kasvaa. Siksi yhteiskuntapolitiikan tavoitteeksi tulee asettaa tuloerojen kasvun pysäyttäminen.

Varsinkin pääomatulot ovat kasvaneet viime vuosina poikkeuksellisen voimakkaasti. Vasemmistoliiton mielestä pääomatulojen verotusta tulee nostaa nykyisestä 28 prosentista 30 prosenttiin ja jopa sen yli.

Osinkotulojen verotusta tulee kiristää luopumalla osinkojen yksinkertaisen verottamisen periaatteesta. Osinkotuloille tulee asettaa oma veroasteensa, joka on korkeampi kuin pääomaveroaste. Uudistus supistaisi samalla myös osinkotulojen ja palkkatulojen verokohtelun eroja. Myös pienten tulojen tuloverotuksen keventäminen oikaisee tuloeroja.

Paras keino turvata mahdollisimman tasainen tulokehitys eri tulolajeille ja eri tulonsaajaryhmille on tulopolitiikka. Kokonaisratkaisu vaikuttaa suoraan ansiotulojen jakaumaan. Sen avulla voidaan myös välillisesti säädellä pääomatuloja. Naisten ja miesten palkkaerojen kaventamista ja naisten tasavertaista urakehitystä työelämässä edistetään tulopolitiikan ja työelämän kehittämisen avulla.

SUJUVA JA TURVALLINEN ARKI

Taloudellisen toiminnan tarkoituksena on palvella ihmisten hyvinvointia ja arkielämän tarpeita. Myös politiikka vaikuttaa vahvasti arkielämän puitteisiin ja siihen, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on niin aineelliseen toimeentuloon kuin oman itsensä kehittämiseen ja läheisistään huolehtimiseenkin. Vasemmistoliiton mielestä markkinatalous ei yksin riitä hyvän elämän perustaksi, vaan se tarvitsee tuekseen poliittista ohjausta ja ihmisten tarpeista nousevia yhteiskunnallisia tavoitteita. Vasemmistoliiton mielestä toimiva hyvinvointivaltio on paitsi sujuvan arjen turva, myös kilpailuvaltti, investointi yhteiskunnan inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan samoin kuin naisten ja miesten tasa-arvon edellytys.

Koulutuksellinen tasa-arvo kunniaan

Koulutuksellinen tasa-arvo on hyvinvointivaltion peruskivi. Siksi koulutuksen tulee Vasemmistoliiton mielestä olla edelleen maksutonta ja kaikkien saavutettavissa. Erityisen tärkeää on laadukkaan perusopetuksen yhtäläinen saatavuus. Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää myös varhaiskasvatuksen kehittämistä ja sitä, että maassamme toteutetaan maksuton esiopetus. Samalla on kehitettävä myös päivähoidon, esiopetuksen ja alkuopetuksen sisältöjä ja yhteistyötä.

Koulutuksen laadun arvioinnin tavoitteeksi on asetettava koulutuksen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistäminen. Lapsella on oltava oikeus käydä lähikoulua. Erityis- ja tukiopetus sekä oppilaanhuolto on turvattava.

Keskiasteen koulutusta on uudistettava tietyiltä osin. Vasemmistoliiton mielestä on panostettava entistä laadukkaampaan ja monipuolisempaan ammatilliseen koulutukseen, ja toisaalta kehitettävä myös teoriapohjaista lukio-opetusta yhtenä keinona varmistaa hyvätasoinen korkea-asteen koulutus. Tavoitteena on, että koko ikäluokka jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen työelämässä tarvittavien valmiuksien saamiseksi. Myös oppisopimuskoulutusta on laajennettava ja kehitettävä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi peruskoulun jälkeisissä opinnoissa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako on saatava nykyistä selkeämmäksi. Aikuiskoulutuksen kenttää tulee selkeyttää ja sen tutkintojärjestelmää kehittää.

Kouluttautumisen oikeus on turvattava kaikissa elämänvaiheissa

Suomessa vannotaan nykyisin elinikäisen oppimisen nimiin. Jotta elinikäinen oppiminen voi olla totta myös käytännössä, myös aikuisiässä tapahtuvalle kouluttautumiselle on luotava riittävän hyvät taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset sekä mahdollisimman joustavat toteuttamistavat. Vasemmistoliiton mielestä omaehtoisen aikuiskoulutuksen tukimuotoja tulee selkeyttää. Tavoitteena on yksi, yhtenäinen ja selkeä tukijärjestelmä vuoteen 2001 mennessä.

Opintososiaalista tukea tarvitaan myös nuorena. Vasemmistoliiton mielestä opintotuen opintorahapainotteisuutta on edelleen lisättävä. Vanhempien tulojen vaikutus opintotukeen on asteittain poistettava kaikilta täysi-ikäisiltä, itsenäisesti asuvilta opiskelijoilta. Opiskelijoiden asumisen tuki on yhdistettävä yleiseen asumistukeen.

Kirjastojen ja kulttuurin kehitys turvattava

Kirjastojen kehitys tulee turvata riittävin määrärahoin. Kirjastopalvelut tulee jatkossakin säilyttää pääosin maksuttomina ja kaikkien saatavilla. Tietoyhteiskunnassa keskeistä on tiedon sisältö ja merkitys kunkin oman elämän hallinnassa. Siksi tietoyhteiskunnan perusvälineet ja -osaaminen on saatava kaikkien kansalaisten ulottuville kirjastoihin ja kouluihin. Vasemmistoliiton mielestä myös muu taiteen ja kulttuurin tukeminen on osa inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamista ja siten investointia tulevaisuuteen.

Vasemmistoliitto kannattaa saamelaisten ja romanien sekä muiden vähemmistöryhmien oikeutta edistää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut - tasa-arvon ja sujuvan arjen perusta

Vasemmistoliiton mielestä keskeiset hyvinvointipalvelut on tulevaisuudessakin säilytettävä kaikille yhteisinä. Siksi ne on rahoitettava pääosin verovaroin ja pidettävä pääosin ilmaisina. Mahdollisten käyttäjämaksujen on oltava matalia. Palvelujen tuotannon on oltava ammatillista, julkista ja kunnollisiin työehtoihin ja pääsääntöisesti vakituisiin työsuhteisiin perustuvaa. Ns. kolmas sektori voi Vasemmistoliiton mielestä toimia julkisten palvelurakenteiden täydentäjänä, mutta ei korvata niitä. Yhdistelmätukea kehittämällä voidaan kuitenkin luoda tuhansia uusia ja tarpeellisia työpaikkoja mm. liikunta- ja sosiaalialan järjestöihin.

Lapset ensin

Vasemmistoliiton mielestä lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus on säilytettävä. Paras asiantuntemus lapsen hoidon tarpeesta on lasten vanhemmilla, ei kunnilla. Myös työttömien ihmisten lapsilla tulee olla vanhempien niin halutessa oikeus päivähoitopaikkaan. Päivähoidon korkeisiin kustannuksiin tulee puuttua päivähoidon tarjontaa monipuolistamalla, ei päivähoito-oikeutta supistamalla. Päivähoidon ohella myös lastensuojeluun ja lasten mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on löydyttävä varoja.

Ihmisarvo myös ikääntyneille

Iän karttuessa ihmisten fyysiset kyvyt heikkenevät ja avuntarve lisääntyy. Kaikilla ihmisillä tulee olla tulotasostaan riippumatta oikeus laadukkaaseen ikääntymisympäristöön ja riittävään huolenpitoon sittenkin, kun oma kyky vaatia palveluja on heikentynyt. Koti on tärkeä paikka vanhuksille. Siksi siellä on saatava asua niin kauan kuin halua ja kykyä selviytyä riittää. Kotona asumista on tuettava monimuotoisin palveluin. Sitten, kun kotona asuminen ei enää onnis-tu, on tar-jolla oltava inhimillinen laitospaikka ja hyvä hoito.

Kanta kannustavuuteen

Vasemmistoliitto hyväksyy sen periaatteen, että työnteon ja muun aktiivisen toiminnan tulee olla kannattavampaa kuin joutenolon. Kaikille ihmisille pitää kuitenkin turvata minimielintaso ja ihmisarvoinen elämä. Työnteon kannustavuutta on lisätty leikkaamalla etuuksia ja kiristämällä niiden saannin ehtoja sekä kohdentamalla verokevennyksiä nimenomaan ansiotulon saajille. Työnteon kannustavuutta ei saa enää etsiä sosiaaliturvan heikentämisestä eikä ihmisten nöyryyttämisestä. Sosiaaliturvankin kohdalla tulisi aktiivisesti soveltaa ns. perälauta-ajattelua, jossa sovitaan tasosta, jonka alle ei mennä. Silloin työnteon kannustavuuden lisääminen edellyttää työelämän laadullista kehittämistä ja työnteosta saatavan palkan riittävyyden varmistamista mm. keventämällä pienten ansiotulojen verotusta. Sosiaalietuuksien verollisuutta ei saa laajentaa koskemaan lapsilisiä, vaan ne tulee säilyttää verottomina.

Myös ansiosidonnainen sosiaaliturva kannustaa työhön

Ansiosidonnainen sosiaaliturva kannustaa työntekoon, sillä työtä tekemällä ansaitsee paitsi palkkaa myös parempaa sosiaaliturvaa. Koska hyvinvointi syntyy olennaisilta osin työstä, tätä keskeistä työnteon kannustinta ei ole varaa heikentää. Siksi ansiosidonnainen työttömyysturva, eläketurva ja äitiys- ja vanhempainraha tulee edelleen säilyttää eikä turvan piiriin pääsemisen ehtoja saa enää nykyisestä kiristää eikä turvan tasoa alentaa.

Ihmisen arvokkuus on taattava kaikissa olosuhteissa

Ihmisarvon kunnioittaminen edellyttää sitä, että kaikille kansalaisille taataan mahdollisuus asumiseen, terveydenhuoltoon ja elinikäiseen oppimiseen sekä riittävään ravintoon, vaatetukseen ja virkistykseen. Tämä voidaan saavuttaa pitämällä huoli siitä, että ns. ensisijaiset etuudet -työttömyysturva, asumistuki, sairausajan turva ja eläke - ovat riittävän suuria ja kattavia, jolloin viimesijaisen toimeentuloturvan tarvetta ei juuri synny. Ensisijaisten etuuksien kehittämisessä yksi perälauta voisi olla mm. se, että työmarkkinatuen harkinnanvaraisuutta lievennetään.

Kuluttajan oikeuksia turvattava

Ruoka kuuluu arjen itsestäänselvyyksiin. Kuitenkaan sen puhtaus ja tuoreus ei ole itsestään selvää. Moni kuluttaja haluaa valita elintarvikkeita ja muita tuotteita esim. ekologisin, sosiaalisin ja eettisin perustein. Siihen pitää olla mahdollisuus ja siksi kuluttajan asemaa on vahvistettava mm. vaatimalla riittävästi informaatiota kaikista tuotteista ja suosimalla luomutuotantoa. Vasemmistoliitto toimii ryhmäkanteen aikaansaamiseksi kuluttajansuoja- ja ympäristöasioissa. Vuokra-asuminen tasavertaiseksi vaihtoehdoksi

Vasemmistoliiton mielestä asunnot eivät ole vain varallisuuden kartuttamisen välineitä, valtiontalouden vakauttajia tai työvoimapolitiikan työkaluja. Ne ovat ennen kaikkea ihmisten koteja, joissa heidän tulee voida asua turvallisesti ilman asunnon menettämisen pelkoa. Suomalainen asuminen on muuhun Eurooppaan verrattuna liian omistusasuntovaltaista. Siksi asumisen päätöksenteossa on suosittava ratkaisuja, jotka vähintään tasavertaistavat vuokra-asumisen mahdollisuudet kilpailla asukkaista muiden asumismuotojen kanssa.

Vasemmistoliiton mielestä vuokra-asumisen julkista tukea on lisättävä. Se voi tapahtua sekä välittömän tulosidonnaisen asumistuen parantamisena että välillisen rakentamisen tuen lisäämisenä asumiskustannusten alentamiseksi ja markkinatasapainon saavuttamiseksi. Kaikkein tehokkaimmin se tapahtuu alentamalla aravalainojen korkoja.

Valtion lainoittaman aravatuotannon eli vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantotavoitteena on 15 000 asuntoa, 15 000 peruskorjattavaa asuntoa ja 1 000 asuntoa hankinnan kautta erityisesti asun-nottomille vuodessa. Aravalainoitus tulee jatkossakin säilyttää valtion asuntorahoituksen ensisijaisena rahoitusmuotona. Korkotukea voidaan rajoitetusti käyttää täydentävänä tukimuotona.

Vanhan aravavuokra-asuntokannan turvaaminen vuokrakäytössä vakauttaa vuokra-asuntomarkkinoita. Vuokralaisten epävarmaa asemaa helpotetaan, mikäli kohtuuttomat vuokrankorotukset ja niistä johtuvat vuokrasuhteen irtisanomiset estetään lainsäädännön avulla.

Asumista ei saa jättää yksin markkinoiden käsiin. Asuntorakentamisen hintaa ja laatua on viranomaisten valvottava ja aravatuotannon osalta tarvittaessa myös niihin puututtava. Kun rakennuttajat ohjaavat suunnittelua alusta alkaen oikein, ei edullinen hinta johda laadun heikkenemiseen. Asuinalueiden asukasrakenteen on oltava monipuolinen.

Suomalainen asuminen on ollut ja on yhäkin kaksijakoista. Enemmistön asumiseen ei liity merkittäviä ongelmia, mutta osa ihmisistä ei selviä ilman ulkopuolista tukea omassa asumisessaan. Siksi tarvitsemme enemmän voimavaroja tukiasuntoihin ja asumisen tukijoihin. Uudelleen kasvuun lähtenyt asunnottomuus katkaistaan erityistoimenpitein.

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovittaminen arvioidaan uudestaan ottaen todella huomioon heikoimmassa asemaassa olevien mahdollisuudet inhimilliseen asumiseen ja siten asunnottomuuden ennaltaehkäisy.

Liikenne

Hyvin hoidettu rataverkosto ja muu julkinen liikenne edistää paitsi arjen sujuvuutta myös ekologisesti kestävää elämäntapaa. Siksi joukkoliikenne tulee asettaa etusijalle yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa samalla, kun yksityisautoilun houkuttelevuutta julkiseen liikenteeseen verrattuna vähennetään taajamissa maksupolitiikan avulla Myös haja-asutusalueiden joukkoliikenteen kustannuksia on tasattava. Joukkoliikenteessä tulee ottaa huomioon myös erityisryhmien tarpeet. Myös vanhusten on voitava käyttää joukkoliikennettä niin pitkään kuin mahdollista.

ELINKEINOT JA ALUEET KUKOISTAMAAN

Talous ja elinkeinotoiminta on olemassa ihmistä varten. Markkinatalouden toiminta on kuitenkin usein epävakaata. Ilman ohjausta toimivat markkinat ajautuvat helposti kriisistä toiseen. Markkinoiden keskittymistendenssin takia alueellinen kehitys on usein epätasaista. Vasemmistoliiton mielestä markkinoilla tarvitaankin julkisen vallan aktiivista ja ohjaavaa roolia.

Taloudellinen toiminta on vilkkainta ympäristössä, jossa korot ovat alhaiset ja vakaat, inflaatio alhainen ja talouskasvu kohtuullinen. Siksi talouden yleisestä toimintaympäristöstä huolehtiminen on tärkeää. Sen rinnalla tarvitaan riittävää budjettivarojen käyttömahdollisuutta, määrätietoista veropoliittista ohjausta ja aktiivista julkista omistajapolitiikkaa sekä norminanto-oikeutta. Myös infrastruktuurin - kuten koulutusjärjestelmien, liikenneverkkojen, energiahuollon ym. - tulee olla kunnossa.

Tuotantorakenne monipuolisemmaksi

Suomen tuotantorakenteen monipuolistaminen ja tuotannon jalostusasteen nostaminen ovat EMU-oloissa tärkeitä tavoitteita. Niiden edistämiseen tarvitaan myös valtion panostusta. Siksi Vasemmistoliiton mielestä Suomessa on voitava ennakkoluulottomasti perustaa myös uusia valtionyhtiöitä sellaisille toimialoille, jotka eivät vielä ole vahvoja, mutta joihin liittyy kehitysmahdollisuuksia. Tällaisille toimialoille on myös määrätietoisesti ohjattava tutkimus- ja tuotekehittelyvaroja ja valtion rahoitusta. Yksityisen pääoman houkutteleminen tällaisille uusille toimialoille on mahdollista verotuksen keinoin.

Pienten ja keskisuurten yritysten pääomahuolto kuntoon

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa niin työllisyyden kuin alueiden kehityksenkin kannalta. Siksi niiden rahoitusmahdollisuuksia ja pääomahuoltoa on määrätietoisesti kehitettävä. Siinä savotassa tarvitaan niin valtakunnallisia pienyrityslainoja kuin uusia maakunnallisia rahoituslaitoksiakin.

Palvelualat työllistämään

Palvelualat ovat työllistämisen ja talouskasvun kannalta avainasemassa. Vasemmistoliiton mielestä palvelualojen arvonlisäveroa tulisi kokeiluluontoisesti alentaa näiden alojen myönteisen kehityksen vauhdittamiseksi. Palvelujen alv:n kokeiluluontoinen alentaminen on suhteellisen kallista, mutta se voidaan pitkälti rahoittaa dynaamisin vaikutuksin eli niin, että siitä seuraava työllisyyden paraneminen kompensoi osan verotulojen menetyksestä. Myös arvonlisäveronalaisen toiminnan perustana olevan liikevaihtorajan porrastamista olisi syytä kokeilla nykyisen kertarysäysrajan sijaan.

Energiahuolto on turvattava ja ilmaa suojeltava

Suomen on lähitulevaisuudessa ratkaistava, miten se turvaa perusenergian saantinsa. Vasemmistoliiton mielestä ratkaisun on oltava sellainen, että se mahdollistaa vakaan taloudellisen kasvun ylläpitämisen ja toisaalta sellainen, että sen perusteella Suomi voi selviytyä kansainvälisistä ilmastopoliittisista velvoitteistaan.

Ennen perusenergiaratkaisun tekemistä on saatava selvyys maakaasuvaihtoehdon toteutumismahdollisuuksista. Vasemmistoliitto tukee maakaasuvaihtoehtoa, mikäli se on toteuttamiskelpoinen. Vasemmistoliiton voimassa oleva kanta on ydinvoiman lisärakentamiselle kielteinen. Vasemmistoliitto ei edelleenkään pidä ydinvoiman lisä-rakentamista tavoitteena.

Energiatuotannon monimuotoisuutta on selvitettävä ja edistettävä. Erityisesti bio-, tuuli- ja aurinkoenergian käyttöä on lisättävä ja energiaa säästäviä toimintatapoja kehitettävä.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen runsaita puuvaroja ei ole vielä likimainkaan riittävästi käytetty energialähteenä. Kotimaisena energialähteenä puu on lisäksi erittäin työllistävä. Siksi puun energiakäyttöä tulisi voimakkaasti lisätä ja suoda sille tarpeen ja mahdollisuuksien mukaiset vero- ym. tuet.

Paikallinen vastuu kestävästä kehityksestä

Suomella on vastuu oman alueensa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Luonnonsuojeluverkostoa tulee vahvistaa Etelä-Suomessa sekä panostaa luonnonsuojelualueiden hoitoon. Paikallisen kestävän kehityksen (Local Agenda 21) ohjelmatyö tulee saada käyntiin kaikissa kunnissa. Aluetaloudet vahvemmiksi

Tuotantorakenteiden monipuolistaminen, jalostusasteen kohottaminen ja taloudellisen kasvun ylläpitäminen ovat tärkeitä tavoitteita myös alueiden tasolla. Tälle luodaan edellytykset yleisellä talouspolitiikalla. Sen ohella on tuettava eri alueille ominaisia vahvuuksia ja alueilla valittuja strategioita. On lisättävä alueiden mahdollisuuksia päättää itse sinne suunnattujen voimavarojen käytöstä. Myös alueiden asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä.

Alueiden kehittämiseen tarvitaan ihmisiä...

Pohjoisen ja itäisen Suomen muuttotappio on tosiasia. Muuttopäätöksiä tekevät yksittäiset ihmiset. Ilman ihmisten osaamista myös alueellisten vahvuuksien hyödyntäminen on mahdotonta. Siksi aluepoliittisia toimia on voitava kohdistaa yritysten ja kuntien ohella myös yksittäisiin ihmisiin. Nuorten ja koulutettujen ihmisten palaamista kotiseuduilleen tulee tukea Norjassa käytössä olevalla mallilla, jossa opintolainan saa asteittain anteeksi alueella asumisen perusteella.

... ja yrityksiä

Reuna-alueilla toimiville yrityksille tulee myöntää Pohjois-Suomi-työryhmän ehdotuksen mukaan työllisyyslainaa. Lainaa myönnetään uusien työpaikkojen perustamiseen ja sen saa asteittaisen seurannan perusteella anteeksi, mikäli työpaikat muuttuvat pysyviksi.

Kuljetukset kaikkiin suuntiin

Kuljetus- ja tietoliikenneverkot takakavat pääsyn markkinoille. Siksi ne ovat tärkeitä elinkeinojen ja alueiden kehitykselle. Tänään kiskot vievät etelään, mutta niiden pitäisi viedä myös itään ja länteen. Itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksien kehittäminen on tärkeää Venäjän markkinoiden hyödyntämisen kannalta. Kiskojen lisäksi tarvitaan myös teitä ja laivaväyliä ja kohtuullisia kuljetusmaksuja.

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ON ELINEHTO

Kansainvälisen markkinatalouden vapaan temmellyksen hillitsemiseksi tarvitaan yli rajojen ulottuvaa yhteistyötä. Yhteistyö on voimaa niin rauhan turvaamisessa, kasvavien ympäristöongelmien ratkaisemisessa kuin rikkaiden ja köyhien maiden välisen kuilun umpeenkuromisessakin. Siksi kansainvälistä yhteistyötä ja kansalaisten vaikutusta siinä on lisättävä.

Isänmaattomille markkinavoimille rajoituksia

Talous on yhä suuremmassa määrin kansainvälistä. Siksi myös kansainvälisen talouden toimintaa pitää pystyä ohjaamaan nykyistä enemmän demokraattisella päätöksenteolla. Vasemmistoliiton mielestä kansainvälisten yhteisöjen roolia tulee voimakkaasti kasvattaa. Markkinavoimien lähes rajattomalle vapaudelle tulee asettaa rajat. Maiden rajojen yli siirtyville, korkeinta tuottoa hakeville kansainvälisille sijoituspääomille tulee säätää maailmanlaajuinen vero.

Kansainvälinen investointisopimus (MAI) voidaan hyväksyä vain, jos sopimuksella turvataan kehitysmaiden asema ja jos sopimus estää sosiaali-, työ- ja ympäristösäädösten polkemisen maailmanlaajuisesti. Myös kulttuurien moninaisuus on turvattava. Ei voida tarjota vain suojaa investoinneille, on myös korostettava investoijien vastuuta.

Myös maailmankauppaan tulee aikaansaada ekologiset ja sosiaaliset minimisäädökset. Asia voidaan hoitaa Maailmankauppajärjestön WTO:n avulla. Samalla sellaisia maita, jotka hankkivat kilpailuetua työntekijöiden oikeuksien polkemisella, lapsityövoiman käytöllä tai riistämällä ympäristöä tulee rangaista kansainvälisillä pakotteilla. Työntekijöiden oikeudet - mm. lakko-oikeus - on turvattava kaikkialla ILO:n peruskirjan mukaisesti.

Aktiivisuutta kriisien ennaltaehkäisyyn

Maailmanlaajuisten konfliktien uhka ei ole hävinnyt. Esiin on noussut monia jännitteitä. Luonnonvarojen ehtymisen riski ja se, että maapallon vauraus jakautuu yhä epätasaimmin rikkaiden ja köyhien maiden kesken kasvattavat sotien ja paikallisten konfliktien riskiä.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee edelleen pysytellä sotilasliittojen ulkopuolella. Suomen liittyminen Natoon ei lisäisi sen enempää Suomen kuin Euroopankaan turvallisuutta. Sen sijaan Naton, Venäjän ja Euroopan liittoutumattomien maiden poliittisen yhteistyön kehittämiseen ja vanhojen itä-länsi viholliskuvien purkamiseen Vasemmistoliitto suhtautuu myönteisesti.

Vasemmistoliitto tukee Suomen ja Ruotsin aloitetta, jolla WEU:sta kehitetään kriisienhallintaan ja rauhanturvaamiseen keskittynyt yhteenliittymä. Suomen tulee myös olla aikaisempaa aktiivisempi konfliktien ennaltaehkäisyssä.

Euroopan Unionin mahdollisimman nopea laajeneminen vähentää Euroopan alueella sodan uhkaa. Siksi Vasemmistoliitto antaa täyden tukensa EU:n laajenemiselle.

Vasemmistoliitto hyväksyy Suomen itsenäisen puolustuskyvyn turvaamisen, mutta edellyttää, että myös puolustusmenoissa noudatetaan säästäväisyyttä. Samalla on kehitettävä turvallisuuden taloudellista, sosiaalista, ekologista ja kulttuurista ulottuvuutta. Tähän on ohjattava myös taloudellisia resursseja.

Ilmastonmuutos torjuttava

Ympäristökysymykset edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Yksi suurimmista maailmanlaajuisista ympäristöhaasteista on ilmastomuutos. Sen hidastaminen ja saaminen hallintaan edellyttää energiantuotannon ja -käytön tehostamista sekä fossiilisten polttoaineiden käytön määrätietoista vähentämistä ja uusiutuvien energiamuotojen suosimista

Suomenkin on toimittava Kioton päätösten maailmanlaajuisen noudattamisen puolesta ja huolehdittava siitä, että Suomi täyttää myös oman osansa päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Ylikansallisen päätöksenteon demokraattisuutta voidaan lisätä. Nopeimmin se voi tapahtua EU:n piirissä. Siksi ympäristöasioissa voitaisiin luopua yksimielisyysvaatimuksesta ja sitä koskevat päätökset tulee tehdä enemmistöperiaatteella.

Suomen tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen ympäristöyhteistyössä lähialueilla, Itämeren kestävän kehityksen toimintaohjelman kehittämisessä ja toimeenpanossa sekä Euroopan unionin muuttamisessa kestävän kehityksen liitoksi.

Rikkaiden ja köyhien maiden elintasokuilua on kavennettava

Tuloerojen voimakas kasvu on myös maailmanlaajuinen ongelma. Tuloerojen umpeenkuromiseen tarvitaan reilua maailmankauppaa ja köyhien maiden valmiuksia parantavaa kehitysyhteistyötä.

Suomalaisessa kehitysyhteistyössä on paljon parannettavaa. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeet ovat liian harvoin yltäneet aidon yhteistyön tasolle heikon kulttuurintuntemuksen vuoksi. Vasemmistoliiton mielestä suomalaisen kehitysavun onkin jatkossa perustuttava riittävään kulttuureja koskevaan asiantuntemukseen, jotta kehitysyhteistyö olisi tarkoituksenmukaista niin avun antajasta kuin erityisesti sen saajasta.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen on kasvatettava kehitysyhteistyömäärärahojaan. Suomen maksuosuutta on nostettava vuosittain niin, että kehitysyhteistyömäärärahat saavuttavat viimeistään vuonna 2006 0,7 %:n tason BKT:sta.

Jälkikirjoitus: Suomi keväällä 1999...

Vasemmistoliitto tarjoaa kansalaisten arvioitaviksi edellä esitetyt tavoitteet kevään 1999 eduskuntavaaleissa. Vaalien jälkeiseen hallitusyhteistyöhön Vasemmistoliitto pyrkii osallistumaan - ei itsetarkoituksellisesti, vaan toteuttaakseen tässä ohjelmassa esitettyjä tavoitteita.

Hyväksytty Vasemmistoliiton puoluekokouksessa Kuopiossa 1998