Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VAS/812

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton Poliittinen tavoiteohjelma


  • Puolue: Vasemmistoliitto
  • Otsikko: Vasemmistoliiton Poliittinen tavoiteohjelma
  • Vuosi: 2004
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

Vasemmistoliiton Poliittinen tavoiteohjelma 2004 - 2007

Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 28.11.2004

Globaali maailma, muuttuva Suomi

Globalisaatio, maailmanlaajuistuminen, koskettaa nyt jokaisen suomalaisen elämää. Talouden globalisaatio, pääoman, työvoiman ja tuotannon vapaa liikkuvuus on johtanut työpaikkojen vähentämiseen Suomessa sekä suomalaisten ja Suomessa toimivien yritysten entistä suurempaan haluun investoida Suomen ulkopuolelle, ns. halvan työvoiman ja/tai erittäin nopean kasvun maihin.

Toisaalta globaali talous on merkinnyt myös suomalaisille yrityksille entistä parempaa mahdollisuutta markkinoida suomalaista osaamista maailmalle ja synnyttänyt siten työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen.

Euroopassa merkittävin muutostekijä on Euroopan unionin edelleen jatkuva laajentuminen. Uusien jäsenmaiden myötä EU:n sisäinen vero- ja palkkakilpailu uhkaa kiristyä. Samalla kuitenkin unionin laajentuminen tarjoaa mahdollisuuden EU:n nousuun maailman suurimmaksi talousalueeksi. Laajentuminen vahvistaa myös EU:n tärkeintä lähtökohtaa: rauhan turvaamista Euroopassa ja lähialueilla.

Suomen yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ns. kovat arvot ovat menestyneet. Korostetusti ilmiö näkyy suhtautumisessa hyvinvointivaltioon. Itsetarkoituksellinen kilpailuttaminen, ulkoistaminen ja palveluiden supistaminen halutaan siirtää elinkeinoelämän päättämillä pelisäännöillä osaksi julkista sektoria.

Kamppailu julkisin varoin rahoitettujen ja julkisesti tuotettujen kaikille tarjolla olevien hyvinvointipalveluiden kehittämisen puolesta on lähitulevaisuuden Suomessa vasemmiston merkittävä haaste.

Hyvinvointivaltio on myös turvaverkko ja vakuutus globaalin talouden Suomelle aiheuttamia uhkia ja haittoja vastaan. Siksi sen kehittäminen on keskeinen tavoite Vasemmistoliiton politiikassa.

Kovien arvojen voimistuminen näkyy myös työmarkkinoilla. Kannattavia tuotantolaitoksia siirretään Suomesta halvempien tuotantokustannusten maihin. Muutostilanteissa sovitut neuvottelumenettelyt ovat yhä useammin pelkkä muodollisuus ja ratkaisu syntyy omistajien sanelun mukaisesti.

Tavoitteena täystyöllisyys

Vasemmistoliiton mielestä Suomi ja EU eivät voi kilpailla kansainvälisillä markkinoilla palkkojen ja muiden työvoimakustannusten alhaisuudella, sillä siinä kilpailussa Euroopalla ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä.

Palkkojen ja sosiaaliturvan polkumyynti ei edistä kestävää kehitystä. Siksi Euroopan kilpailukykyä pitää hakea palkkojen alentamisen ja sosiaaliturvan heikentämisen sijaan tiedon lisäämisen, korkean osaamisen ja innovaatioiden tukemisen suunnasta.

Tiedon lisäämisessä ja osaamisella pärjäämisessä tarvitaan kaikkien kansalaisten koulutusmahdollisuuksista huolehtimista, tutkimuksen ja tuotekehittelyn lisäämistä, uusien keksintöjen nykyistä tehokkaampaa kaupallistamista ja sitä, että yritysten toimintaympäristö on mahdollisimman vakaa ja ennustettava.

EU:ssa julkinen sektori on jäsenmaiden keskinäisistä eroista huolimatta laajempi ja verotus tästä syystä korkeampaa kuin Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Monet moittivat eurooppalaista mallia jäykäksi. Useimmat Euroopan "rakenteelliset jäykkyydet" kuten minimipalkat, työsuojelusäännökset ja monet ympäristönormit on kuitenkin rakennettu ihmisen ja luonnon suojaksi markkinoiden ylivaltaa vastaan. Siksi rakenteellisten jäykkyyksien purkamisen sijaan pitää pikemminkin vaatia niiden muuttamista maailmanlaajuisiksi. Ihmisoikeuksia loukkaavaa ja sosiaalisia oikeuksia polkevaa talous- ja työnantajapolitiikkaa ei pitäisi hyväksyä muuallakaan maailmassa.

Yksi Euroopan suurista tulevaisuuden haasteista liittyy väestön ikääntymiseen ja työikään tulevien ikäluokkien pienenemiseen. Tähän pitää varautua aktiivisen ja pitkäjänteisen työvoimapolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan avulla.

* * *

Vasemmistoliiton tavoitteena on täystyöllisyys. Sen saavuttaminen edellyttää vilkasta elinkeino- ja yritystoimintaa, aidosti kannattavien liikeideoiden ja työpaikkojen luomista sekä terveen yrittäjyyden vahvistamista.

Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomeen mahtuisi merkittävästi enemmän yrityksiä kuin täällä nyt on. Maastamme puuttuu erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Siksi yrittäjyyttä on syytä lisätä ja yrittäjyyteen kannustaa. Siinä tarvitaan laadukasta yrittäjyyskoulutusta ja yritystoimintaan liittyvää neuvontaa, pienten ja aloittavien yrittäjien sosiaaliturvan aukkojen paikkaamista ja aloittavan yrityksen rahoitusmahdollisuuksien kehittämistä. Myös yritystoiminnan harjoittamiseen ja työntekijöiden palkkaamiseen liittyvää byrokratiaa täytyy vähentää.

Vasemmistoliiton mielestä yrittäjyyspolitiikan tavoitteeksi pitää asettaa aidosti uusien työpaikkojen luominen. Siksi yrittäjyyspolitiikaksi ei riitä se, että nyt julkisesti tuotettuja palveluita pyritään siirtämään yksityisen sektorin tuotettavaksi. Se ei luo aidosti uutta työtä, vaan ainoastaan siirtää sitä yhdeltä sektorilta toiselle ja ääritapauksessa jopa vähentää sitä. Meidän mielestämme yrittäjyyspolitiikalla pitää tavoitella työpaikkojen nettomääräistä lisäystä, ei niiden vähentämistä.

Uusia mahdollisuuksia työllistyä luodaan myös laajentamalla työn käsitettä ja kehittämällä niin sanottujen sosiaalisten yritysten ja erilaisten työpajojen toimintamahdollisuuksia. Lisäksi työllisyyden hoidossa tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa, työttömien yksilöllistä koulutusta ja tukityöllistämistä sekä työn jakamista.

Työajan lyhentäminen ja työaikojen joustaminen myös työntekijöiden tarpeiden mukaan ovat Vasemmistoliiton keskeisiä tavoitteita. Työn ja perhe-elämän mahdollisimman kitkattoman yhteensovittamisen takia työaikaa on voitava vaihdella eri elämäntilanteiden mukaan. Mahdollisuus tehdä halutessaan lyhennettyä työaikaa on tarpeen erityisesti pienten lasten vanhemmille, mutta myös niille, jotka haluavat huolehtia esimerkiksi omista ikääntyvistä vanhemmistaan tai sairaista omaisistaan. Perhevapaiden työnantajalle aiheuttamat kustannukset tulisi tasata oikeudenmukaisesti kaikkien työnantajien kesken.

Palvelualojen kipeä ongelma on tällä hetkellä toisaalta myös työajan lyhyys. Vastentahtoinen osa-aikatyö tai vain tarvittaessa työhön kutsumiseen perustuva työ eivät mahdollista vakaata elämää ja ne voivat olla este esimerkiksi perheen perustamiselle. Siksi vastentahtoista osa-aikatyötä on vähennettävä.

Etenkin nuorten naisten kiusana työmarkkinoilla ovat myös erilaiset pätkä- ja silpputyöt. Niitä tehdään erityisen paljon julkisella sektorilla. Vasemmistoliiton mielestä pätkä- ja silpputöistä on päästävä eroon. Määräaikaiset työsuhteet ovat mielestämme perusteltuja vain silloin, kun on kysymys aidosti määräaikaisesta tai esimerkiksi projektiluotoisesta työstä. Vakinaiset työt pitää sen sijaan tehdä vakinaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden avulla. Vuokratyötä tekeville pitää taata kunnolliset työsuhteen ehdot ja siihen liittyvät sosiaaliset oikeudet. Opiskelijoiden elämiseensä tarvitsemia lisätuloja ei saa käyttää syynä polkea alan yleisiä työehtoja.

* * *

Uusia työpaikkoja luotaessa pitää aina ottaa huomioon ympäristöarvot. Työpaikkoja ei pidä luoda ympäristön kustannuksella.

Työn tulee antaa tekijälleen muutakin kuin taloudellista hyötyä. Hyvinvointi työssä edellyttää ihmistä arvostavaa työympäristöä. Siksi työelämän johtamista ja organisointia on muutettava vastaamaan tämän päivän käsitystä työpaikkademokratiasta ja paikallisesta sopimisesta. Työntekijöillä tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä ehtoihin ja yritysten strategisiin tavoitteisiin. Myös mahdollisissa ongelma- ja muutostilanteissa on henkilöstöllä oltava ns. myötämääräämisoikeus. Sen on voitava vaikuttaa mm. työn sisältöjen kehittämiseen, työn organisointiin, uuden tekniikan käyttöönottoon sekä työvoiman käyttötapoihin. Työntekijöiden asemaa sopimuksien ja lakien tulkinnassa on kohennettava niin, että tulkintaetuoikeutta siirretään osaksi työntekijäpuolelle.

Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia lomautus- ja irtisanomistilanteissa on lisättävä. Taloudellisilla tai tuotannollisilla tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä perusteltuihin irtisanomisiin on liitettävä tehostettu neuvotteluvelvollisuus ja lähtökohtaisesti työnantajan velvollisuus laatia yhteisesti työntekijäpuolen kanssa sosiaalisuunnitelma tai maksaa tuntuva hyvitys. Suomalaiset työntekijät, jotka ovat työssä täällä toimivassa monikansallisessa yrityksessä, eivät saa olla yrityksen uudelleenjärjestelyissä muiden EU-maiden työntekijöitä huonommassa asemassa.

Työelämän on joustettava myös työntekijöiden ehdoilla.

* * *

Vasemmistoliitto vastustaa matalapalkkaisen työvoimareservin luomista ja ns. matalan tuottavuuden työn tukemista. Tavoitteenamme on päinvastoin se, että kaikesta työstä saatava palkka riittää kohtuulliseen ja turvattuun elämään ja että tuottavuutta ja palkanmaksukykyä kehitetään kaikilla aloilla.

Kunnollisia työpaikkoja tarvitaan sekä miehille että naisille ja sekä mies- että naisvaltaisille aloille. Myös palvelualoille on saatava oma kehitys- ja innovaatio-ohjelma. Teollisuutta ja aktiivista teollisuuspolitiikkaa tarvitaan, mutta palvelualojakin pitää määrätietoisesti kehittää, sillä molempien sektoreiden tuotantoa ja työpaikkoja tarvitaan tulevaisuuden Suomessa. Itsepalveluyhteiskunnan laajentamiseen on syytä suhtautua kriittisesti, sillä tällainen kehitys heikentää palvelualojen työllisyyttä ja palveluiden laatua.

Maamme terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa, kouluissa ja päiväkodeissa on tällä hetkellä paljon tekemätöntä työtä. Siksi työpaikkoja on uskallettava lisätä julkisella sektorilla, ei vain yksityisellä. Suomen suurimman työnantajan, julkisen sektorin, merkitys työllistäjänä on muutoinkin tunnustettava. Julkisen sektorin työvoimaosuudet ovat esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa paljon Suomea suuremmat. Myös hyvinvointipalveluiden laatu ja saatavuus on parempi ja työttömyys Suomea alhaisempi. Siksi työllisyyspolitiikan ja hyvinvoinnin mallia pitää uskaltaa ottaa myös näiden maiden suunnasta.

Naisten ja miesten välillä ei ole olemassa perusteltuja palkkaeroja, vaan samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Siksi Vasemmistoliiton mielestä työelämän tasa-arvoa pitää aktiivisesti edistää sekä miesten ja naisten väliset palkkaerot poistaa. Palkkaerojen pienentäminen edellyttää naisvaltaisten alojen palkkojen parantamista ja sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän poistamista. Myös miesten ja naisten hakeutumista nykyistä tasapuolisemmin eri aloille pitää edistää.

Lainsäädäntömme kieltää kaikenlaisen syrjinnän, mutta siitä huolimatta työelämässä esiintyy eri perusteista syrjintää. Tavoitteena on oltava täydellinen syrjimättömyys työelämässä.

* * *

Yhä suurempi osa talouden ja elinkeinoelämän reunaehdoista muotoutuu jo nyt muualla kuin kansallisessa politiikassa. Euroopan unionin päätökset vaikuttavat yritysten ja markkinoiden toimintaan etenkin kilpailuoikeuden alalla. Myös kansainvälisten markkinoiden kiristyvä kilpailu asettaa koko ajan kovempia reunaehtoja yritysten toiminnalle. Kansainväliset markkinavoimat ovatkin viime vuosina vallanneet itselleen ison osan siitä roolista, joka ennen kuului kansalaisvaikuttamiselle, demokratialle ja kansalliselle poliittiselle päätöksenteolle.

Vasemmistoliiton tavoitteena on edistää sellaista kehitystä, jossa tuotannon ja taloudellisen vuorovaikutuksen edut jakautuvat nykyistä tasaisemmin Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Tässä tavoitteessa onnistuminen edellyttää sitä, että globalisaation myötä kansainvälisille markkinavoimille valunutta valtaa palautetaan takaisin demokraattiselle päätöksenteolle.

Vasemmistoliiton mielestä ylikansalliset markkinat edellyttävät vastapainokseen ylikansallisia pelisääntöjä. Niitä pitää rakentaa ensin Euroopan unionissa, mutta pitkän aikavälin tavoitteena pitää olla, että yhteisesti sovitut pelisäännöt koskevat koko maailmaa.

Jotta elinkeinotoiminnan reunaehdot saadaan sosiaalisesti kestäviksi, yhteisiä eurooppalaisia pelisääntöjä tarvitaan muuallekin kuin kaupan ja kilpailun vapauden säätelyyn. Kilpailu voi olla reilua ja sosiaalisesti kestävää vain, jos työvoiman käytön ehdoille, työnantajan muista yhteiskunnallisista velvoitteista huolehtimiselle ja tuotantoon liittyville ympäristönormeille saadaan yhteiset eurooppalaiset vähimmäisehdot. Nämä yhteiset ehdot muodostavat sen riman, jonka ali ei saa missään mennä. Vähimmäisehtojen ylittäminen eli niitä parempien etuuksien ja tiukempien normien säätäminen kansallisella tasolla on kuitenkin mahdollista.

Yksi yhteistä säätelyä kaipaava alue ovat erilaiset elinkeinotuet. Ei ole järkevää, että EU:n jäsenmaat ja alueet kilpailevat elinkeinotukien antamisella keskenään. Elinkeinotukiin täytyy kehittää myös järjestelmä, joka mahdollistaa jo maksettujen tukien perimisen takaisin sellaisessa tilanteessa, jossa yritys siirtää tukea saaneen tuotantonsa toiseen maahan tai EU:n ulkopuolelle.

· Vasemmistoliiton tavoitteena on täystyöllisyys. · Ylikansalliset markkinat vaativat ylikansalliset pelisäännöt myös työelämässä. Kansainvälisille markkinavoimille valunutta päätösvaltaa on palautettava takaisin demokraattiselle päätöksenteolle. · Yrittäjyyttä voidaan tukea koulutuksella, neuvonnalla, pienyrittäjien sosiaaliturvan aukkoja paikkaamalla sekä aloittavien yritysten rahoitusmahdollisuuksia kehittämällä. · Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on helpotettava. · Pätkä- ja silpputöistä on päästävä eroon. Määräaikaiset työsuhteet ovat perusteltuja vain, kun työ on luonteeltaan aidosti tilapäistä tai projektiluonteista. · Työntekijöiden oikeutta vaikuttaa omaan työhönsä liittyviin kysymyksiin on lisättävä. · Irtisanomistilanteisiin on liitettävä tehostettu neuvotteluvelvollisuus ja työnantajalle velvollisuus laatia yhdessä työntekijöiden kanssa sosiaalisuunnitelma tai maksaa tuntuva korvaus. · Miesten ja naisten palkkaerot tulee poistaa. · Työelämässä on tavoitteena oltava täydellinen syrjimättömyys. · Elinkeinotukien tasot on määriteltävä EU:n laajuisesti.

Kestävää kehitystä

Yksi inhimillisen elämän ekologisista reunaehdoista on ilmastomuutoksen uhka. Se koskee koko maapalloa. Siksi myös ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan maailmanlaajuisia sopimuksia ja toimenpiteitä. Ne vaikuttavat väistämättä myös elinkeinotoimintaan.

Vasemmistoliiton mielestä Kioton ilmastosopimuksen tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat tärkeitä ja niitä pitää noudattaa. Juuri nyt voimat on syytä keskittää siihen, että Kioto-velvoitteiden mukaiset ensimmäiset päästövähennykset voidaan saavuttaa niin, ettei työpaikkoja menetetä. Maapallon pelastaminen on kuitenkin mahdollista vain, jos päästöjä vähennetään tulevaisuudessa vielä nykyisiäkin sitoumuksia enemmän.

On selvää, että Suomen päästövähennysvelvoitteet pitää hoitaa, mutta siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta kilpailuhaittaa suomalaiselle elinkeinoelämälle. Se, mitä Kioton sopimuksen suhteen on eurooppalaisessa yhteistyössä yhdessä sovittu, täytyy myös yhdessä toteuttaa.

Vasemmistoliiton mielestä ympäristön kannalta tärkein ilmastopoliittinen kysymys on se, miten Kioton sopimuksen tavoitteita vastaan haraavat suuret maat kuten Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia saadaan mukaan maailmanlaajuisiin ilmastotalkoisiin. Jos mukaan saaminen ei onnistu Kioton sopimukseen liittymisellä, sopimuksen rinnalle täytyy kehittää uusia keinoja. Yksi niistä on EU:n kauppapolitiikka.

Jos Kioto-velvoitteiden ulkopuolelle jättäytyneet maat haluavat teollisuudelleen epäreilua kilpailuetua siitä, että ne eivät vähennä päästöjään, tuo etu voidaan ottaa pois asettamalla näistä maista EU:hun tuotaville tavaroille sellainen tulli, joka vastaa päästökaupan rasittavuutta vastaavien eurooppalaisten tuotteiden tuotannossa. Sellainen tulli leikkaa ympäristön kannalta haitallisen kilpailuedun siivet ja tasoittaa tietä niille eurooppalaisille yrityksille, jotka hoitavat omat päästövähennysvelvoitteensa moitteettomasti. Kehitysmaiden kohdalla pitää pyrkiä siihen, että erilaisia puhtaan kehityksen mekanismeja ja ns. yhteistoteutusmekanismeja laajennetaan.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää vähentää yksityisautoilua ja siirtää tavarakuljetuksia rautateille. Vasemmistoliitto tukee joukkoliikenteen kehittämistä ja siihen panostamista. Erityisesti raideliikennettä on kehitettävä. Toisaalta energiansäästöön panostaminen on merkittävää ilmastopolitiikkaa. Vasemmistoliitto haluaa lisätä energiasäästöä.

Suomenlahti ja Itämeri on pelastettava. Hallituksen jo edellisen vaalikauden aikana hyväksymä Itämeri-suojeluohjelma on toteutettava. Vasemmistoliitto kiirehtii Itämeri-ohjelman toteuttamista.

Kemikaalilainsäädännön uudistus on yksi Euroopan parlamentin keskeisimmistä lähivuosien tehtävistä. Vasemmistoliiton mielestä ympäristön kemiallinen saastuminen on suuri uhka maapallon hyvinvoinnille. Tämän riskin hallitsemiseksi ja uhkan pienentämiseksi tarvitaan vahva, ihmisten ja ympäristön turvallisuudesta huolehtiva kemikaalilainsäädäntö, joka osoittaa suunnan myös muulle maailmalle.

· Kioton ilmastosopimuksen velvoitteita on noudatettava ja Euroopan unionin on toimittava siten, etteivät sopimuksen ulkopuolelle jääneet maat saa toiminnastaan kilpailuetua.

Verot ovat välttämättömiä

Vasemmistoliiton mielestä verotuksella on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Sen avulla rahoitetaan hyvälle ja turvalliselle arjelle tärkeää sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita, tasataan tuloeroja ja vaikutetaan kotitalouksien ja yritysten käyttäytymiseen.

Ihmisten todellisen vapauden, keskinäisen tasa-arvon ja yhteisvastuun edistäminen edellyttää sitä, että veroja kerätään riittävästi, sillä ilman riittäviä verotuloja hyvinvointivaltio ei ole mahdollinen. Verotulojen riittävyydestä huolehtiminen onkin Vasemmistoliiton mielestä yksi talouspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista.

Verotulojen riittävyys on tärkeää myös sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta, sillä naiset ovat miehiä riippuvaisempia hyvinvointivaltion tuottamista palveluista ja sosiaaliturvasta. Verovaroin tuotetut julkiset palvelut ovat myös tärkeä naisten työllistäjä.

* * *

Vasemmistoliiton mielestä Suomen veroaste eli kaikkien verojen yhteenlaskettu osuus kansantalouden kokonaistuotannosta on kohtuullisella tasolla. Siksi tarvetta verotuksen kiristämiseen ei ole, mutta myös verotuksen alentamisen vara on nykyisen työttömyyden vallitessa ja väestön ikääntyessä vähäinen.

Verotuksen nykyinen rakenne ei Vasemmistoliiton mielestä ole oikeudenmukainen. Verotus on monimutkaista ja antaa mahdollisuuden verokeinotteluun tuloverotuksessa. Samalla verotus on yhä enemmän siirtynyt pieni- ja keskituloisia rasittaviin välillisiin veroihin.

Välittömän verotuksen epäkohtana on tulojen jako pääoma- ja ansiotuloihin. Tällöin pieni- ja keskituloiset maksavat valtiolle progressiivista tuloveroa ja suurituloiset muuttavat tulonsa osin ansiotuloksi ja osin lievästi tasaverokannalla verotettavaksi pääomatuloksi. Tällöin tulojen progressiivinen verotus ei kohdistu kuin osittain suurituloisten tuloihin.

Vasemmistoliiton mielestä oikeudenmukainen veromalli olisi se, että verotus suoritetaan progressiivisen asteikon perusteella ja kaikkia tuloja verotetaan saman progressiivisen asteikon mukaan.

Avokätinen veronalentamispolitiikka on johtanut myös siihen, että kunnallisten palveluiden käytöstä perittäviä asiakasmaksuja on nostettu. Vasemmistoliitto vastustaa pyrkimyksiä sitoa palvelumaksut indeksiin. Kun monet palvelumaksut ovat myös tulosidonnaisia, nykyisen veronalennuspolitiikan lopputulos on pieni- ja keskituloisten kannalta huomattavan epäoikeudenmukainen.

Vasemmistoliiton kanta ylimmän marginaaliveron alentamiseen ja erilaisiin tasaveromalleihin on kielteinen. Molemmat johtavat herkästi joko pieni- ja keskituloisten verotuksen huomattavaan kiristymiseen, hyvinvointivaltion merkittävään purkamiseen tai palvelumaksujen huomattavaan nousemiseen.

* * *

Verotulojen riittävyyden paras turva on kasvava ja elinvoimainen talous ja mahdollisimman hyvä työllisyys. Verotulojen riittävyyden suurin uhka on puolestaan hallitsematon kansainvälinen verokilpailu.

Nykyisen kaltainen talouden globalisaatio lisää eriarvoisuutta sekä rikkaiden ja köyhien maiden kesken että niiden sisällä. Se lisää myös naisten ja miesten eriarvoisuutta, siksi köyhyydellä on selkeä sukupuoliulottuvuus. Globaali paine verojen alentamiseen aiheuttaa julkisten työpaikkojen vähentymistä ympäri maailmaa. Pohjoismaissa tämä koskee erityisesti naisia, koska huonosti tuottaviksi leimatut julkisesti tuotetut hoito- ja hoivatyöt ovat pääosin naistyöpaikkoja.

Kansainvälinen verokilpailu rapauttaa erityisesti pääoma- ja yritysverotuksen veropohjaa ja siirtää verorasitusta aiempaa enemmän palkansaajien ja kuluttajien kannettavaksi. Vasemmistoliiton tavoitteena on, että kaikki tulonsaajat osallistuvat omalla panoksellaan verojen maksamiseen. Silloin myös verorasitus säilyy kaikkien kannalta kohtuullisena. Siksi veropolitiikan suurimmat haasteet liittyvät juuri nyt yritysverotuksen kehittämiseen ja kansainvälisen verokilpailun kuriin saamiseen.

Vasemmistoliiton tavoitteena on se, että kaikki yritykset maksavat voitoistaan veroa ja että niin tapahtuu paitsi Suomessa, myös muualla maailmassa. Myös osinkotulojen täytyy olla saajilleen veronalaista tuloa kaikkialla maailmassa. Siksi yritys- ja pääomaverotuksen kaikkia sitovasta vähimmäistasosta täytyy sopia ensin Euroopan unionissa ja sitten kaikkialla maailmassa. Myös harmaan talouden torjuntaan, veronkierron estämiseen ja veroparatiisien lopettamiseen täytyy panostaa olennaisesti nykyistä enemmän.

Käypä malli osinkotulojen verottamiseksi on esimerkiksi se, että puolet kaikista osinkotuloista pannaan verolle kaikkialla Euroopassa. Tällainen veromalli on jo käytössä esimerkiksi Saksassa. Vasemmistoliitto kannattaa myös kansainvälisten pääomaliikkeiden verottamista ns. Tobinin veron avulla. Myös erilaisten ympäristö- ja haittaverojen ohjaavuutta täytyy kehittää koko unionin alueella.

* * *

Vasemmistoliiton mielestä ympäristö- ja haittaveroja pitää lisätä ja niitä pitää käyttää ensisijaisesti ympäristön tilan parantamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Siksi ympäristöverojen täytyy olla sellaisia, että ne ohjaavat kotitalouksia ja yrityksiä aidosti muuttamaan käyttäytymistään ympäristön kannalta vähemmän haitalliseen suuntaan. Silloin, kun tämä ohjaavuus toteutuu, erilaisten ympäristö- ja haittaverojen tuotto pienenee ajan myötä. Siksi aidosti ohjaavia ympäristöveroja ei voi käyttää esimerkiksi tuloverojen alentamisesta aiheutuvien tulomenetysten korvaamiseen. Ympäristön tilan parantamisen kannalta niillä on kuitenkin suuri merkitys.

Myös ympäristö- ja haittaverotuksen kehittämisessä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja sitä, että EU:n tasolla sovitaan esimerkiksi kaikille yhteisistä ympäristöverotuksen vähimmäistasoista. Yhteisistä vähimmäistasoista sopiminen on erityisen tärkeää energiaverotuksen kohdalla.

· Tuloverotuksen progressio on säilytettävä ja sen vaikutusta voimistettava kiristämällä kaikkein suurituloisimpien verotusta. Ylimpiä marginaaliveroja ei tule alentaa. · Yritys- ja pääomaverotukseen tarvitaan sitova vähimmäistaso Euroopan unionissa ja koko maailmassa. · Vasemmistoliitto kannattaa pääomaliikkeiden verottamista ns. Tobinin veron avulla. · Ympäristö- ja haittaverotusta on kehitettävä kansainvälisellä yhteistyöllä. Sen on oltava luonteeltaan puhtaampaan tuotantoon ja kestävään kehitykseen ohjaavaa.

Köyhyys pois

Köyhyyteen liittyy aina inhimillistä kärsimystä. Pahimmillaan huoli jokapäiväisestä toimeentulosta ja arjesta selviytymisestä vie yksilön kaikki henkiset ja fyysiset voimavarat sekä aiheuttaa syrjäytymisen osallistumisesta ja osallisuudesta. Siksi köyhyyden vastainen työ on aina työtä myös osattomuutta ja demokratiavajetta vastaan.

Köyhyydellä on myös selkeä sukupuoliulottuvuus, sillä maailman köyhistä 70 % on naisia. Naiset omistavat yhden prosentin maailman omaisuudesta ja saavat 10 % kaikista ansiotuloista. Suomen vastaavat luvut eivät ole yhtä räikeitä, mutta köyhyyden naisistuminen on siitä huolimatta totta myös Suomessa. Erilaiset pätkä- ja silpputyöt kasautuvat pääosin naisille. Myös valtaosa yksinhuoltajaperheistä on naisia.

Vasemmistoliiton tavoitteena on yhteiskunta, jossa kukaan ei ajaudu köyhyyteen. Sellaisen yhteiskunnan saavuttamisessa tarvitaan suoria ja välittömiä toimenpiteitä niiden ihmisten, perheiden ja ryhmien auttamiseksi, jotka ovat juuri nyt köyhiä tai huono-osaisia. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi tulonsiirtojen lisääminen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksien parantaminen.

Näiden yksilöille suunnattujen toimenpiteiden rinnalla tarvitaan myös yhteiskunnallista eriarvoisuutta tuottavien rakenteiden muuttamista eli konkreettisia toimenpiteitä sen eteen, että köyhyyttä ei tule enää lisää.

* * *

Pääsyy suomalaiseen köyhyyteen on pitkäaikainen työttömyys. Siksi köyhyyden pysyvä poistaminen edellyttää ennen kaikkea uusien työpaikkojen luomista ja työn nykyistä tasapuolisempaa jakamista. Myös erityisesti naisille kasaantuvista pätkä- ja silpputöistä sekä vastentahtoisesta osa-aikatyöstä on päästävä eroon. Ne pitää korvata vakailla ja kokopäiväisillä työsuhteilla.

Myös perusturvan tasoa pitää nostaa, sillä mielestämme ei ole oikein, että suuri joukko suomalaisia elää pysyvästi vain viimesijaiseksi turvaksi tarkoitetun toimeentulotuen varassa. Meidän tavoitteenamme on päinvastoin ns. yhden luukun periaate eli se, että perusturvaan liittyvät etuudet takaavat, ettei niiden varassa elävien ihmisten tarvitse tukeutua toimeentulotukeen kuin korkeintaan tilapäisesti. Se onnistuu vain ensisijaisia tukia korottamalla.

Lisäksi sosiaaliturvajärjestelmää on selkiytettävä niin, että eri etuuksien yhteensovittamisessa nykyisin olevat aukot poistuvat. Köyhyys, sairaus, opiskelu, työllisyys ja työttömyys koskevat aina yksilöitä. Siksi puolison tulot eivät saa vaikuttaa itsenäisen aikuisen perusturvatukeen. Vasemmistoliitto luo myös oman perustulomallinsa ja pyrkii aktiivisesti herättämään keskustelua perustulon tarpeellisuudesta.

* * *

Tutkimusten mukaan köyhyydestä kärsivät eniten opiskelijat, pitkäaikaistyöttömät ja pelkän kansaneläkkeen varassa elävät ihmiset. Lapsiperheiden köyhyys on liian yleistä ja erityisesti yksinhuoltajaperheiden asema on vaikea. Siksi juuri näiden ryhmien asemaa on parannettava ensin. Vasemmistoliiton tavoitteena on työmarkkinatuen ja peruspäivärahan tasokorotus. Korotus parantaa kaikkien työttömien asemaa, sillä se vaikuttaa myös ansiosidonnaisen päivärahan tasoon.

Ikääntyneille ihmisille kynnys hakea taloudellista tukea on usein korkea. Kohtuullinen elintaso on kuitenkin myös eläkeläisten oikeus. Siksi myös kansaneläkkeeseen tarvitaan tasokorotus. Ikääntyneille tulee taata inhimilliset ja tarpeen mukaiset hoito- ja hoivapalvelut.

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismääriä pitää korottaa muun perusturvan tasolle. Myös samaa sukupuolta olevien lapsiperheille on taattava riittävät vanhempainetuudet. Lisäksi lapsilisiä on kehitettävä niin, että niistä tehdään ns. etuoikeutettu tulo, jota ei oteta huomioon toimeentulotukea vähentävänä tulona. Vasemmistoliitto haluaa myös poistaa toimeentulotukeen liittyvä asumiskulujen seitsemän prosentin omavastuu.

Opintorahan tason jälkeenjääneisyys asettaa opiskelijat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, kun opiskelijan elintaso on aiempaa voimakkaammin riippuvainen vanhempien varallisuudesta, opiskelijan työnsaantimahdollisuuksista sekä opintopaikkakunnan hintatasosta. Opiskelijoiden köyhyys liittyy suurelta osin asumisen ja elämisen kohonneisiin kustannuksiin. Siksi opintotuen asumislisää on korotettava ja sitä on alettava maksaa ympärivuotisena. Myös pitkään paikallaan polkenutta opintorahaa on korotettava ja sitä on maksettava tasapuolisesti kaikille itsenäisesti asuville opiskelijoille riippumatta siitä opiskelevatko he ammatillisissa vai yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Yksi suomalaisen köyhyyden syistä on myös sairastaminen, sillä pitkäaikainen sairastaminen estää työnteon ja aiheuttaa suuria hoito-, kuntoutus- ja lääkekustannuksia. Lisäksi pitkään sairastavat putoavat pois sairaspäivärahan piiristä sellaisten tukien varaan, joiden tarkoitus ei vastaa sairastavan elämäntilannetta. Siksi sairaspäivä- ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä on korotettava vähintään muun perusturvan tasolle ja julkisen terveydenhuollon kuluille on säädettävä yhtenäinen, myös lääke- ja matkakulut kattava asiakasmaksukatto. Kelan pitää maksaa sairaspäiväraha ja muut etuudet viivytyksettä.

Julkisella terveydenhuollolla on merkittävä rooli köyhyyden poistamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Väestöryhmien välisiin ja alueellisiin terveyseroihin pitää puuttua kohdentamalla resursseja riskiryhmille. Varhaista puuttumista mielenterveys-, päihde- ja muihin ongelmiin on tehostettava. Lisäpanostukset ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on kannattava sijoitus niin yksilön elämän laadun kuin julkisen talouden kannalta.

Vasemmistoliiton mielestä terveydenhuollosta perittäviä asiakasmaksuja ei pidä korottaa, sillä maamme terveydenhuoltomaksut ovat jo nyt eurooppalaisittain korkeat. Julkisten terveyspalveluiden täytyy olla kaikkien saatavilla tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Julkisten terveyspalveluiden täytyy olla kaikkien saatavilla tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Pidemmällä tähtäimellä julkisista terveyspalveluista perittävistä asiakasmaksuista pitää luopua.

Vasemmistoliitto vaatii, että hoitotakuu on viivytyksettä toteutettava ja sen sekä muun kuntien terveydenhuollon rahoitus on turvattava.

* * *

Vasemmistoliiton mielestä köyhyyttä ja eriarvoisuutta pitää vähentää, mutta sitä pitää myös estää ennakolta.

Tärkein köyhyyttä ja eriarvoisuutta ennalta ehkäisevä tekijä on mahdollisimman hyvä työllisyys. Hyvään yhteiskuntaan kuuluu korkea työllisyysaste ja se, että kaikista töistä maksetaan sellainen palkka, että sillä tulee toimeen. Lyhyet työttömyysjaksot ovat mahdollisia myös täystyöllisyyden oloissa, mutta ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansiosta ne eivät merkitse köyhyyteen vajoamista. Vanhuuden tai sairauden ja työkyvyttömyyden varalle toimeentulo turvataan kestävällä tavalla järjestetyillä työeläke- ja sairausvakuutusjärjestelmillä.

Työstä saatavien tulojen turvaamisen ohella köyhyyden estäminen edellyttää sitä, etteivät välttämättömät elinkustannukset muodostu kenenkään kohdalla tulotasoon nähden liian suuriksi. Erityisesti asumiskustannusten kurissa pitäminen edellyttää julkisen sektorin aktiivisuutta. Vasemmistoliiton mielestä oikeus asuntoon on osa kansalaisen perusturvaa. Siksi julkisen vallan on luotava edellytykset riittävälle asuntotuotannolle ja valtion tukemalle vuokra-asuntorakentamiselle. Vuokra-asuminen on tehtävä tasaveroiseksi vaihtoehdoksi omistamiselle. Vuokralaisten asumisturvaa ja vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä. Asumisen tuki on kohdennettava nykyistä oikeudenmukaisemmin ja joustavammin. Asunnottomuus on poistettava. Lähiöuudistusta on tehostettava ja muuttotappioalueita on autettava ratkaisemaan tyhjien asuntojen ongelma.

Käynnissä oleva voimakas työelämän muutos on vähentänyt ns. suorittavan työn määrää ja korostaa koulutusta ja osaamista työelämään sijoittumisen ehtona. Tämä kehitys on ollut negatiivista vähemmän koulutetulle väestönosalle, jonka kynnys työllistyä on noussut rajusti. Tämän yhteiskunnallisen muutosprosessin aiheuttamaa työttömyyttä ja köyhyyttä on ehkäistävä aktiivisesti koulutus- ja työllisyyspolitiikan keinoin.

Yksi köyhyyden poistamisen edellytyksistä on myös tasa-arvoinen ja kunnianhimoinen koulutuspolitiikka. Vasemmistoliiton mielestä jokaisella ihmisellä pitää olla sosiaalisista ja taloudellisista lähtökohdistaan riippumatta yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin ja aikuiskoulutukseen saakka. Kaikilla ihmisillä tulee olla elinikäinen oikeus kehittää itseään. Siksi panostukset ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja kansansivistystyöhön torjuvat omalta osaltaan köyhyyden ja syrjäyttämisen synnyttämiä ongelmia. Erityisen tärkeää on kuitenkin pitää huolta siitä, että kaikille yhteistä peruskoulua vahvistetaan sen sijaan, että koulujen välisten ja sisäisten erojen annettaisiin kasvaa.

· Perusturvan tasoa tulee nostaa mm. työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja kansaneläkkeen tasokorotuksella, äitiys- ja vanhempainpäivärahan tasokorotuksella, sairaspäivä- ja kuntoutusrahan korotuksella sekä kaikkia terveydenhuollon kuluja koskevalla asiakasmaksukatolla.

· Työttömyysturvan puolison tuloihin perustuva tarveharkinta on poistettava.

· Opintorahaa ja opiskelijoiden asumislisää on korotettava ja asumislisä muutettava ympärivuotiseksi.

· Terveydenhuollon asiakasmaksuja ei saa korottaa.

· Köyhyyttä ja eriarvoisuutta on ehkäistävä parantamalla työllisyyttä, tarjoamalle kaikille tasaveroiset koulutusmahdollisuudet sekä turvaamalla hyvinvointipalveluiden julkinen rahoitus ja tuotanto.

· Asunnottomuus on poistettava ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa on lisättävä.

Tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ovat terveen yhteiskunnan perusta

Vasemmistoliiton koulutusnäkemys poikkeaa sekä uusliberaaleista että konservatiivisista käsityksistä. Me emme näe koulutusta markkinoilla kaupattavana hyödykkeenä, emmekä me hyväksy eriarvoisuuden kasvua sen enempää opiskelijoiden ja vanhempien valinnanvapauden kuin oletettujen lahjakkuuserojenkaan nimissä. Emme myöskään pidä koulutusjärjestelmän nykyisiä muotoja ja jakoja pyhinä, vaan uskomme, että uudenlaiset sosiaaliset innovaatiot ovat tarpeen tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien saavuttamiseksi.

* * *

Tasa-arvoista oppimista edistetään parhaiten elinikäisen oppimisen alkumetreillä. Hyvällä varhaiskasvatuksella rakennetaan myönteisen koulutussuhteen edellytyksiä ja poistetaan sen muodostumisen sosiaalisia esteitä. Myös mahdollisiin oppimisen ja kasvun haasteisiin on voitava puuttua, jotta niistä ei muodostu elinikäistä taakkaa.

Kaikille lapsille yhteinen peruskoulu on sivistyksellisen tasa-arvon kulmakivi ja koulutusjärjestelmän tärkein osa. Tällä hetkellä suurella osalla peruskoulun päättävistä oppilaista on kuitenkin aivan liian heikot eväät elämään ja jatko-opintoihin. Perusopetuksen voimavarojen kaventuminen uhkaa vakavasti myös kaikkien oikeutta saada laadukasta koulutusta. Kunnat on velvoitettava huolehtimaan riittävistä perusopetuksen resursseista säätämällä opetukseen käytettävien opetustuntien määrästä.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä oppilaanohjauksen ja koulun psykologisen ja sosiaalisen työn kehittämiseen on käytettävä niitä voimavaroja, jotka vapautuvat ikäluokkien pienenemisen myötä. Resurssien jaossa koulujen kesken on ohjattava ylimääräisiä resursseja keskimääräistä haastavammissa oloissa työskenteleville kouluille. Vain näin voidaan luoda edellytykset sille, että jokainen oppilas saa koulunkäyntipaikasta riippumatta vertailukelpoisen jatko-opintokelpoisuuden ja yhtäläiset välineet elämänhallintaan.

Myös maahanmuuttajien koulutukselliset erityistarpeet, kuten riittävä valmistava opetus sekä suomen kielen ja oman äidinkielen ja kulttuurin opetus, on otettava huomioon osana laajaa kotouttamistoimintaa.

* * *

Koko ikäluokalla on oltava mahdollisuus monipuolisen tiedollisen ja taidollisen osaamisen kehittämiseen myös peruskoulun jälkeen. Siksi Vasemmistoliiton tavoitteena on, että lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta kehitetään laajenevan yhteistyön kautta yhtenäinen, yleisen jatko-opintokelpoisuuden takaava toisen asteen opintojärjestelmä. Nuorten koulutustakuun täysimittaisella toteuttamisella on turvattava, että yhdenkään nuoren koulutus ei lopu peruskoulun päättymiseen. Peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle putoavat ovat suuressa syrjäytymisvaarassa. Toisen asteen koulutus tulee mahdollistaa myös vaikeimmin vammaisille peruskoulunsa päättäneille nuorille.

* * *

Niin suomalaisten tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kuin Suomen kansainvälinen kilpailukykykin edellyttävät korkeatasoista ja autonomista korkeakoululaitosta. Siksi korkeakoulujen tutkimuksen ja opetuksen laatu sekä yliopistojen autonomia on turvattava riittävällä perusrahoituksella valtion budjetista. Tulee myös huolehtia kansainväliseen huippuun yltävän tutkimuksen mahdollistamisesta. Korkea-asteen opintojen tulee säilyä jatkossakin maksuttomina.

Suppeat ja nopeasti suoritettavat putkitutkinnot eivät voi olla yliopistollisen koulutuksen tavoitteena. Sikäli kun opiskeluaikoja kuitenkin halutaan lyhentää, on panostettava opetuksen laatuun, opintojen yksilölliseen ohjaukseen ja päätoimisen opiskelun mahdollistavaan opintotukeen. Opinto-oikeuden rajaaminen on huono ratkaisu, koska se kaventaa tutkintojen monialaisuutta, lisää keskeyttämisiä ja kärjistää opiskelijoiden perhetaustasta ja elämäntilanteesta aiheutuvaa eriarvoisuutta.

Ammattikorkeakouluja on kehitettävä niin tutkimuksen kuin tutkintojenkin osalta aitona korkeakoulutuksen vaihtoehtona yliopistojen rinnalle. Tiede- ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa on selkeytettävä niin, että ammattikorkeakoulujen tehtävänä on ensisijaisesti oman ammattialan tutkiminen ja kehittäminen sekä ammattitaitajien kasvattaminen.

* * *

Yksi suomalaisen aikuisopiskelun pahimmista puutteista on koulutuksen kasautuminen hyvinvoiville. Aikuiskoulutuksen tavoitteena on oltava aikuisten koulutustason nostaminen ja opintomahdollisuuksien tarjoaminen erityisesti niille, jotka ovat aikaisemmin saaneet vain vähän koulutusta. Aikuiskoulutuksen ei siis pidä olla ainoastaan aikaisemman koulutuksen täydentämistä, vaan sen pitää myös avata mahdollisuuksia suorittaa kokonainen tutkinto seuraavalta koulutustasolta. Tarvittaessa myös yleissivistäviä opintoja tulee voida suorittaa osana tätä pyrkimystä.

· Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen voimavarat on turvattava. Ikäluokkien pienentymisestä koituvat säästöt on ohjattava erityistä kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien oppilaiden ja haastavimmissa oloissa työskentelevien koulujen resursseihin.

· Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta kehitetään yhtenäisen jatkokoulutuskelpoisuuden takaava toisen asteen opintojärjestelmä, johon koko ikäluokka osallistuu.

· Nuorten koulutustakuulla on turvattava jokaiselle nuorelle koulutuspaikka myös peruskoulun jälkeen.

· Korkea-asteen opintojen on jatkossakin säilyttävä maksuttomina ja niiden tutkimuksen ja perusopetuksen laatu on turvattava riittävällä perusrahoituksella valtion budjetista.

· Ammattikorkeakouluja on kehitettävä tutkimuksen ja tutkintojen osalta aitona korkeakoulutuksen vaihtoehtona yliopistojen rinnalle.

· Aikuisopiskelusta on tehtävä jokaisen kansalaisen perusoikeus.

Ihmisoikeudet ja rauha kietoutuvat yhteen

Vasemmistoliiton mielestä demokratia, ihmisoikeudet ja mahdollisimman laajasti toteutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet ovat kestävintä uhkien ja kriisien torjuntaa. Niillä on tärkeä rooli myös erilaisten kriisien jälkitilanteissa ja kestävän rauhan rakentamisessa. Siksi ihmisoikeuksien tärkeyttä ja niiden edistämisen ensisijaisuutta pitää korostaa Suomen omassa ja myös Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Päävastuu kansalaisoikeuksien ja muiden ihmisoikeuksien toteutumisesta on aina yksittäisten maiden hallituksilla. Mutta ihmisoikeudet eivät ole suvereenissakaan maassa maan hallituksen yksityisasia. Ihmisoikeuksien asettamisessa ja valvonnassa korostuvat päinvastoin kansainvälisten järjestöjen ja aivan erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in rooli.

YK:lla on merkittävä rooli myös kansainvälisen turvallisuuden edistämisessä ja maailmanrauhan turvaamisessa. Vasemmistoliiton mielestä YK:n roolia kansainvälisessä politiikassa pitää korostaa ja vahvistaa, ei vähentää. Myös YK-tasolla tehtyjä yhteisiä poliittisia sitoumuksia pitää noudattaa. Yksi näistä sitoumuksista on YK:n Vuosituhatjulistus. Siihen liittyy teollisuusmaiden lupaus nostaa kehitysyhteistyövarojen osuus 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 2007 mennessä.

Maailmassa on tällä hetkellä enemmän lapsia ja nuoria kuin koskaan, sillä lähes puolet maapallon noin 6,3 miljardista ihmisestä on alle 25-vuotiaita. Valtaosa heistä asuu kehitysmaissa. Sillä, mitä heille ja heidän koulutukselleen, terveydelleen ja yleisille elinoloilleen tapahtuu, on valtava merkitys maailman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen suunnalle.

Näiden lasten ja nuorten takia Suomen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei saa korostaa vain aseita, asejärjestelmiä ja sotilaallisia toimia. Niiden rinnalla ja jopa sijasta täytyy korostaa vahvasti myös YK:n Vuosituhatjulistuksen tavoitteita puolittaa äärimmäinen köyhyys, poistaa nälkä ja taata peruskoulutus kaikille vuoteen 2015 mennessä.

Vastuu siitä, että nämä tavoitteet toteutuvat, on myös meidän. Vuosituhatjulistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Suomi ja muut EU-maat lisäävät kehitysyhteistyömäärärahojaan ja edistävät kehitysmaihin suuntautuvia investointeja. Kehitysmaihin suuntautuvien investointien tulee kuitenkin tukea näiden maiden kehitystavoitteita. Myös maailmankaupan pelisäännöt pitää uudistaa kehitysmaiden ja etenkin niiden maatalouden edut paremmin huomioon ottaviksi. Muun muassa EU:n harjoittama maatalouden vientituki- sekä tullipolitiikka vaikeuttavat kehitysmaiden asemaa. Vasemmistoliitto toimii sen puolesta, että Suomen kauppapolitiikka niin EU:ssa kuin Maailman kauppajärjestö WTO:ssakin ottaisi paremmin huomioon myös kehitysmaiden edut.

* * *

Vasemmistoliitto ei kannata Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Maamme turvallisuuteen ei kohdistu sellaisia uhkia, joihin voisimme varautua jäsenyydellä Natossa. Se päinvastoin saattaisi lisätä turvallisuusuhkia, jos Naton kehitys, kuten tällä hetkellä näyttää, vie siihen suuntaan, että Nato-maiden muodostamat "halukkaiden koalitiot" ottavat oikeudekseen toimia maailmanpoliisina ohi YK:n.

Kielteinen kantamme perustuu myös siihen, että olemme osa rauhanliikettä. Lopullinen tavoitteemme on yhteistyöhön perustuva turvallisuus ilman aseita. Siihen ei voi kuitenkaan hypätä kerralla eikä yksipuolisesti, ja siksi myös me kannamme vastuumme Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta. Maailmassa tarvitaan liittoutumattomia maita kiistojen ja kriisien sovittelijoiksi.

Todellisuutta kuitenkin on, että tällä hetkellä Suomi tekee rauhankumppanuuden puitteissa yhteistyötä Naton kanssa sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Suomella on pitkäaikainen kokemus rauhanturvaamistoiminnasta ja hyvät valmiudet siihen. Ne eivät ole riippuvaisia yhteistyöstä kriisinhallinnassa Naton kanssa.

Vasemmistoliitto korostaa YK:n ensisijaista asemaa ja vastuuta yleismaailmallisesta kriisinhallinnasta ja rauhanturvaamisesta. Suomen tulee osaltaan vastata YK:n pääsihteerin vetoomukseen rauhanturvatoiminnan voimavarojen lisäämisestä.

Parasta rauhanturvaamista on se, että erilaiset kriisit ja konfliktit pyritään estämään ennakolta ennen kuin ne muuttuvat väkivaltaisiksi.

Vasemmistoliiton mielestä kansainvälinen oikeus on tehty noudattamista varten. Siksi sotilaallisille kriisinhallintatoimille pitää mielestämme hankkia jatkossakin YK:n tai vaihtoehtoisesti ETYJ:in mandaatti. Me emme hyväksy pyrkimyksiä rakentaa ohituskaistoja YK-järjestelmälle ja sen päätöksenteolle. YK:n roolia pitää päinvastoin vahvistaa ja sen päätöksentekoa kehittää.

YK ei ole järjestelmänä täydellinen. Vakavia puutteita on etenkin humanitaaristen interventioiden oikeuttamiseen liittyvissä säännöissä ja siinä, että turvallisuusneuvosto on silloin tällöin tosiasiallisesti toimintakyvytön. YK on hyvässä ja pahassa vain jäsenvaltioidensa poliittisen tahdon summa. Puutteistaan huolimatta YK on kuitenkin edelleen ainoa aidosti monenkeskinen turvallisuusjärjestely maailmassa. Myös kehitysmaat ovat YK:n ja sen erityisjärjestöjen toiminnassa omalla äänellään vahvasti mukana.

Vasemmistoliiton mielestä YK:n päätöksenteon vaikeuksien tulee ohjata jäsenmaita maailmanjärjestön päätöksentekosääntöjen muuttamiseen, ei niiden täydelliseen ohittamiseen. Muutosta tarvitaan erityisesti siihen, että yhden yksittäisen maan veto-oikeus ei kaataisi koko päätöksentekoa. Tavoitteemme on, että myös Euroopan unioni haluaa kehittää ja vahvistaa YK:ta, ei sivuuttaa sitä.

* * *

Euroopan unioni on ilmoittanut turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan sitoutuvansa YK:n peruskirjan periaatteisiin. Näistä periaatteista tärkein on se, että sotilaallinen voimankäyttö on sallittua ainoastaan itsepuolustuksena tai YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamana mandaattiin perustuen.

Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen käytössä keskeinen kysymys on, tuleeko EU:n sotilaallinen kriisinhallintatoiminta jatkossa vahvistamaan vai heikentämään YK:n arvovaltaa ja toimintaedellytyksiä.

YK:n mandaattiin perustuessaan EU:n kriisinhallintatoiminta vahvistaa YK:n uskottavuutta ja mahdollisuuksia ihmisten suojelemiseen. Ilman mandaattia EU:n kriisinhallintaoperaatiot sen sijaan murentavat kansainvälistä oikeusjärjestystä ja vievät pohjaa EU:n asemalta oikeusjärjestyksen edistäjänä. Ne myös heikentävät toisten toimijoiden luottamusta siihen, että EU ei tule käyttämään sotilasvoimaansa yksipuolisten intressiensä ajamiseen, vaan ainoastaan rauhan palauttamiseen ja turvaamiseen.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen on toimittava siten, että nopean toiminnan joukkoja käytetään vain sellaisiin operaatioihin, joilla on YK:n tai ETYJ:n mandaatti. Suomen rauhanturvaamislakiin sisältyvä vaatimus YK:n tai ETYJ:in mandaatista on säilytettävä. Päätökset Suomen osallistumisesta sotilasoperaatioihin on kaikissa tapauksissa tehtävä Eduskunnan täysistunnossa.

* * *

Vasemmistoliiton mielestä EU:n puitteissa tehtävä sotilaallinen yhteistyö ei pysty ehkäisemään väkivaltaisia konflikteja eikä edes ratkaisemaan niitä. Kestävän rauhan edellytykset luodaan tulevinakin vuosina aivan muilla keinoilla kuin sotilaallisella väliintulolla.

Esimerkiksi kansanmurhien ja muiden väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäiseminen edellyttää sitä, että myös EU käy omilla toimillaan väkivallan juurien kimppuun. Se tarkoittaa esimerkiksi toimia rasismia ja suvaitsemattomuutta, mutta myös köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Yhteistä poliittista tahtoa tarvitaan myös siihen, ei vain sotilaalliseen toimintaan.

Jos tulevat kansanmurhat halutaan estää, turvallisuus täytyy nähdä laaja-alaisena ja ensisijaisesti siviilikeinoja eikä sotilaallista voimaa vaativana asiana. Siksi kriisien ennaltaehkäisy on nostettava nykyistä vahvemmin esiin EU:n politiikassa. Jos EU haluaa olla suurvalta, sen on parempi olla sitä pitkäjänteisen kehitysyhteistyön ja kriisialttiiden alueiden taloudellisen kehityksen ja ihmisoikeuksien tukemisen kuin asevarustelun ja sotilaallisen voimankäytön alalla. Yksi turvallisuuspolitiikan suurista haasteista onkin se, miten tehokasta kansainvälistä yhteistyötä saadaan laajennettua myös muualle kuin sotilaalliseen toimintaan ja sen suunnitteluun.

* * *

Vasemmistoliiton mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitää ottaa huomioon myös muut uhat kuin toisen valtion suorittaman sotilaallisen hyökkäyksen uhka, eli myös sellaiset uhat kuten terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, järjestäytynyt rikollisuus, nopeasti leviävät tartuntataudit, köyhyydestä ja elintasokuiluista syntyvä väestöliikehdintä ja erilaiset luonnonkatastrofit ja rajojen yli liikkuvat saasteet. Näitä uhkia on hyvin vaikea hallita, ennaltaehkäistä ja rajata pelkästään paikallisin, yksittäisen valtion käytettävissä olevin keinoin. Siksi niihin vastaamisessa tarvitaan uudenlaista eurooppalaista ja osin jopa maailmanlaajuista yhteistyötä.

Näihin uhkiin vastaaminen korostaa Vasemmistoliiton mielestä aivan muiden keinojen kuin aseisiin perustuvan turvallisuuden kehittämistä. Keskeiseen asemaan nousevat esimerkiksi ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistäminen ja mahdollisimman hyvin toteutuvat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet.

Ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia pitää mielestämme kunnioittaa myös kaikkein vaikeimpien uhkien kuten terrorismin torjunnassa. Unionin tämänhetkinen terrorismin vastainen toiminta ei valitettavasti ole tässä suhteessa ollenkaan parasta mahdollista. EU:n todellinen sitoutuminen ihmisoikeuksiin punnitaan kuitenkin juuri siinä, pidetäänkö ihmisoikeuksista kiinni myös terrorismin vastaisen toiminnan yhteydessä.

* * *

Vasemmistoliitto kannattaa kansainvälistä aseidenriisuntaa. Mielestämme ajankohtaisia aseidenriisuntakysymyksiä ovat myös miinat ja pienemmät aseet kuten kiväärit, pistoolit, singot ja kranaatinheittimet, eivät vain joukkotuhoaseet sekä suurten ja raskaiden asejärjestelmien purkaminen. Mielestämme Suomen pitää olla aktiivinen aseidenriisuntakysymyksissä myös miinojen ja pienaseiden yhteydessä - ja myös silloin, kun sillä voi olla vaikutusta Suomen omaan puolustuspolitiikkaan.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen pitää liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen ja ottaa muutoinkin nykyistä rohkeammin kantaa aseidenriisunnan puolesta. Myös EU:n roolia aseidenriisunnan alalla pitää lisätä.

Vasemmistoliiton mielestä aseidenriisuntakeskusteluun täytyy nostaa uudelleen myös ydinasepolitiikka. Esimerkiksi sotilasliitto Natolla on sellainen, sillä Nato hyväksyy edelleen ajatuksen käyttää ydinasetta viimesijaisena vaihtoehtona. Ydinaseiden käyttöön on Natossa myös tosiasiallista valmiutta ja koulutusta. Vaikka ydinaseet ovat vain joidenkin jäsenvaltioiden (USA:n, Britannia ja Ranskan) aseita, myös ydinaseettomien Nato-maiden joukkoja harjoitetaan muun muassa lentämään koneita, jotka kykenevät kantamaan ydinaseita.

Aivan oma aseidenriisuntaan liittyvä ongelmansa on USA:n pyrkimys kehittää niin sanottuja pieniä ydinaseita. Vasemmistoliiton mielestä pienten ydinaseiden kehittäminen voi pahimmassa tapauksessa edistää ydinaseiden leviämistä ja myös niiden joutumista vääriin käsiin.

· Suomen ja Euroopan unionin on pyrittävä vahvistamaan YK:n roolia ja kehittämiseen sen päätöksentekoa.

· Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tulee korostaa YK:n Vuosituhatjulistuksen tavoitteita puolittaa äärimmäinen köyhyys, poistaa nälkä ja taata peruskoulutus kaikille vuoteen 2015 mennessä.

· Vasemmistoliitto ei kannata Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa.

· Suomen on viisasta jatkossakin lähettää omia joukkojaan vain YK:n tai ETYJ:in valtuuttamiin rauhanturvaoperaatioihin.

· Suomen tulee liittyä henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Puoluevaltuusto 8.4.2005