Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VIHR/1110

Vihreä liitto

Vihreiden Eurooppa-ohjelma


  • Puolue: Vihreä liitto
  • Otsikko: Vihreiden Eurooppa-ohjelma
  • Vuosi: 2009
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Vihreiden Eurooppa-ohjelma

Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 19.4.2009

Sisällysluettelo

Johdanto
  Kriisi on myös mahdollisuus
Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
  Ympäristönsuojelu
Ruokapolitiikka
  Eläinsuojelu
Sosiaalinen Eurooppa
  Yhdenvertaisuus
Kansalaisten Eurooppa
  Vapaus, oikeus ja turvallisuus
EU toimijana maailmassa

Johdanto

Eurooppa on enemmän kuin Euroopan unioni. Eurooppalaisen yhteisön tiiviimpi yhdentyminen yleisen rauhan ja kansalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi on osoittanut menestyksensä 60vuotisen historiansa aikana. Monissa laajemmissa eurooppalaisissa valtioidenvälisissä järjestöissä tehtävä työ on luonut edellytyksiä myös Euroopan unionin laajentumiselle. Euroopan neuvosto oli alkuaan kylmän sodan tuottama vastine kommunismille, sen ihmisoikeussopimus sisältää kaikki eurooppalaiset arvot ja valvoo niiden toteutumista 47 jäsenvaltiossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa (ETYK, nykyisin ETYJ) Helsingissä 1975 jäädytettiin kylmän sodan valtiolliset rajat, mutta samalla sovittiin, että ihmisoikeudet eivät voi olla yhdenkään jäsenmaan sisäisiä asioita. ETYJin merkitys pehmeän turvallisuuden ja alueellisen vakauden tuottajana on edelleen suuri.

Berliinin muurin murtumisen jälkeen niin valtioiden johtajat kuin kulttuurivaikuttajatkin halusivat nähdä Euroopan rakentuvan yhteiseksi taloksi. Euroopan jälleenyhdistymisen saumat näkyvät vielä pitkään muun muassa elintasokuiluna ja puolivuosisataisen sosialismin jäänteinä taloudessa ja yhteiskunnassa. Silti kansakunnat ja valtiot ovat onnistuneet rakentamaan yhteisen perustan eurooppalaisten arvojen varaan. Eurooppalaisia arvoja ovat ihmisoikeuksien ja laillisuuden kunnioitus, vapaa kansalaisyhteiskunta, erilaisuuden ja toiseuden suojelu monimuotoisessa ja monikielisessä todellisuudessa.

Kysymykseen, missä Eurooppa päättyy, ei ole yksinkertaista vastausta. Turkin asema EU:n ehdokasmaana on muistutus siitä, että islamilla on pitkät perinteet Euroopassa - niin Espanjassa kuin Balkanilla kuin Kaukasuksellakin. Kaikkien eurooppalaisten valtioiden on voitava liittyä Euroopan unioniin riippumatta siitä, mihin etupiiriin ne ovat ennen kuuluneet, jos ne täyttävät kaikki jäsenyyden ehdot kuten ihmisoikeuksien kunnioituksen ja demokraattisen oikeusvaltion periaatteet. Pitkällä aikavälillä myös muut maantieteelliset naapurit voidaan ottaa jäseniksi samoin perustein.

Vihreät kannattavat vahvaa demokraattista Euroopan unionia. Eurooppalaisena puolueena vihreät toimivat sen puolesta, että EU kantaa vastuunsa paremman maailman luomisesta. Voidakseen toimia edelläkävijänä EU:n on itse rakennettava kestävä talous ja yhteiskunta, joka on oikeudenmukainen ja dynaaminen. Vihreässä visiossa Eurooppa on täydellisempi ja valmiimpi kuin tämän päivän Euroopan unioni.

Euroopan unionissa eivät kaikki siihen asetetut toiveet ja odotukset ole toteutuneet.

Arvostellessamme sen epätäydellisyyttä on meidän silti muistettava, että aivan vastaavanlaista valtioiden ja kansalaisten yhteenliittymää ei ole milloinkaan eikä missään muualla perustettu. Euroopan unionilla ei ole esikuvia maailmassa, vaan se on ainutlaatuinen malli tavasta, jolla valtiot voivat luovuttaa osan suvereenista päätäntävallastaan yhdessä hallittavaksi, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ja EU:n kansalaisuus Suomen kansalaisuutta täydentävänä on yhtä selvä kuin se, että Kuusamo, Helsinki ja Imatra ovat osa Suomea. Vihreä politiikka jatkuu paikallisesta päätöksenteosta valtiollisen kautta eurooppalaiselle tasolle, jolla parhaiten voidaan vaikuttaa myös globaalitason päätöksentekoon.

Euroopan unionin on kannettava vastuunsa maailman köyhyydestä, ihmisten hädästä ja ympäristön tuhoutumisesta. EU:n tulee säilyä maailman suurimpana kehitysyhteistyön tekijänä niin kauan kuin apua tarvitaan. Eurooppalainen elämäntapa on saatava vastaamaan sen oikeutettua osuutta luonnonvaroista ja energiasta. Myös ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii, että EU johtaa työtä kestävien tuotanto- ja kulutustapojen kehittämiseksi. Hyvinvointi on saavuttavissa vähentämällä aineelliset tuotantopanokset kymmenenteen osaan nykyisestä. Talouden kasvaessakin energiankulutuksen on supistuttava. Tähän tarvitaan riittävät ohjauskeinot ja instituutiot.

Tyytyminen kohtuuteen on omiaan parantamaan elämän laatua. Vain siten voi näyttää kestävää mallia köyhille maille, jotka peräävät oikeuttaan vaurastua.

Kriisi on myös mahdollisuus

Eurooppa ei saa jättää maailmaa markkinavoimille. Globaali rahoitus- ja talouskriisi ja sitä seurannut taantuma ovat tulosta vastuun luovuttamisesta maailmanlaajuisille markkinavoimille. "Innovatiiviset" sijoituskeinot romuttivat talouden ja vaaransivat satojen miljoonien ihmisten elämän perustan.

Euroopan unionin on aloitettava vastuuttomien rahoitusmarkkinoiden sääntely itsestään. Euroopan keskuspankin yhteyteen rakennettavan pankkien sääntely- ja valvontajärjestelmän ohella myös sijoitusrahastot on otettava EU:n säänneltäviksi. Veroparatiisit on suljettava niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa. Maailmanlaajuisesti on toteutettava transaktiovero. EU:n on lakattava vaatimasta kehitysmailta niiden rahoitusmarkkinoiden vapauttamista.

Nykyiset instituutiot ratkaisevat aina yhden asian kerrallaan. Poliittisten ratkaisujen ja toimenpiteiden on kuitenkin kyettävä vastaamaan samanaikaisesti ekologiseen ja ilmastokriisiin, finanssi- ja talouskriisiin sekä sosiaaliseen kriisiin, joita kaksi edellistä pahentavat niin valtioiden sisällä kuin rikkaiden ja köyhien maiden välillä.

On luotava edellytykset sille, että kaikki poliittiset päätökset ja toimenpiteet vaikuttavat yli ahtaiden sektorirajojen. Kaikki nykyiset julkiset instituutiot, rahoituslaitokset, tuet ja EU:n koko budjetti on alistettava tarkkaan vaikutusarviointiin.

Vihreät kannattavat eurooppalaisen tieteellisen tutkimuksen yhteistyön kehittämistä. Julkisen tutkimusrahoituksen ja perustutkimuksen rahoituksen pitää kehittyä vähintään yhtä voimakkaasti kuin teollisuuden rahoittaman soveltavan tutkimuksen.

Tavoittelemme vihreää "new dealia" ja uutta teollista vallankumousta. Niiden mahdollistamana EU voi luoda viisi miljoonaa uutta viherkaulustyöpaikkaa. Unionin tutkimus- ja kehitystyötä on suunnattava määrätietoisesti ekotehokkuuden parantamiseen materiaalien ja energian osuuden vähentämiseksi.

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka

Ilmastonmuutoksen torjunta on EU:n vakavin haaste maailmassa. Vain pysymällä kansainvälisten ilmastoponnistelujen johdossa unioni voi saada myös vapaamatkustajavaltiot kantamaan oman vastuunsa. Yhdysvaltain vallanvaihdos avasi kauan odotettuja mahdollisuuksia solmia kansainvälinen sopimus, joka johtaa todellisiin ja riittäviin päästövähennyksiin oikeudenmukaisella tavalla.

EU:n kansainvälisen politiikan pitää olla sopusoinnussa sen omien ilmaston- ja ympäristönsuojelutavoitteiden kanssa. Päästövähennykset on toteutettava valtaosin unionin sisällä niin, että tavoitteita tiukennetaan vastaamaan uusimpia tieteellisiä arvioita ilmastonmuutoksen etenemisestä. Vuoteen 2020 mennessä EU:n on toteutettava 40 prosentin päästövähennykset. On luotava käytännölliset suunnitelmat ja velvoitteet 80-95 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. EU:n strategioiden ja päätösten ilmastovaikutukset tulee arvioida. Kannatamme yhteistä eurooppalaista energiapolitiikkaa. Sen pohjaksi otetaan mittavat satsaukset uusiutuvaan energiaan vihreiden ehdottaman ERENE-sopimuksen (European Community for Renewable Energy) pohjalta. Ydinvoiman edistämiseen aikanaan perustettu EU:n EURATOM-sopimus rajoitetaan ydinturvallisuuskysymyksiin. Kestävien ratkaisujen sijasta ydinvoima tuottaa kestäviä ongelmia. Mikään maa ei saa ulkoistaa omia ydinjätteitään muiden EU-maiden tai kolmansien maiden vastattaviksi.

EUROATOMin tilalle ERENE

Vihreät tavoittelevat Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOM) korvaamista Euroopan uusiutuvan energian yhteisöllä (ERENE).

EURATOMin tehtävänä on valvoa ydinvoimateollisuutta ja edistää ydinvoiman tutkimusta ja teknologiaa. Koska ydinvoima tuottaa kestävien ratkaisujen sijasta kestäviä ongelmia, Vihreiden tavoitteena on EURATOM-sopimuksen vähittäinen purkaminen.

Eurooppa tarvitsee sopimusta uusiutuvan energian yhteisöstä. Sellaista ei vielä ole olemassa. Euroopan vihreä puolue on ehdottanut, että ERENE:

  • tukee uusiutuvan energian monikansallista tutkimusta
  • edistää innovaatioita tuottamalla kokeiluille tiloja ja laitteistoja
  • tukee eurooppalaisen älykkään sähköverkon investointeja
  • tukee investointeja uusiutuvilla tuotettuun sähköön
  • avustaa yhteisten uusiutuvaan energiaan perustuvien eurooppalaisten energianmarkkinoiden syntyä
  • edistää yhteistyötä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä muiden kanssa, erityisesti Välimeren maiden kanssa, koska niillä on valtava aurinkoenergian potentiaali

Euroopan yhteisö luotiin pitkälti energiakysymysten ympärille. Kaksi kolmesta perustavasta järjestöstä keskittyi energiaan: EURATOM perustettiin vuonna 1957 samaan aikaan kuin Euroopan

talousyhteisö ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Pitkälti näiden kolmen perustalta kehittyi myöhemmin Euroopan unioni. Nyt unioni on luotava uudelleen uusiutuvan energian pohjalta.

Uusi teknologia auttaa tehostamaan energiankäyttöä, lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja alentamaan päästövähennysten kustannuksia. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat hajautetun tuotannon ohjaamisen verkkoihin ja kysynnän joustot. Kannatamme niin mikrotason energiaratkaisuja kuin sellaisia suurhankkeita, joilla voidaan esimerkiksi siirtää aurinkoenergiaa Välimeren ylitse Eurooppaan.

Energian oikea hinta on uusiutuvan energian hinta. Niukkahiilinen talous ja yhteiskunta vaativat taloudellisia ja normiohjauskeinoja, joiden puutetta voidaan pitää EU:n vakavimpana laiminlyöntinä. Vihreällä verouudistuksella eli verotuksen painopisteen siirtämisellä työn verottamisesta saastuttamisen ja luonnonvarojen kulutuksen verottamiseen on kiire, jotta sijoitukset alkavat toden teolla ohjautua kestäviin ratkaisuihin.

Kun hiilidioksidiveron käytöstä ei pystytty 1990-luvulla sopimaan, tilalle valittiin päästökauppa. Päästökauppaa on edelleen kehitettävä niin, että saavutetaan tehokkaasti päästövähennyksiä ilman ansiottomia voittoja suurille energiayhtiöille. Päästöoikeuksissa on siirryttävä asteittain huutokauppaan, ja ilmaisista päästöoikeuksista luovuttava. Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla kuten asumisessa ja liikenteessä otetaan käyttöön tehokkaat energiaverot ja rakentamis- ym. tehokkuusmääräykset.

Ympäristönsuojelu

Ilmastopolitiikkaa ei tule harjoittaa muiden ympäristö- ja luonnonsuojelutavoitteiden kustannuksella. Luonnon monimuotoisuus on turvattava. Unionin luonnonsuojelulainsäädäntö Natura-alueineen on saavutus, jota on puolustettava paikallista määräysvaltaa vaativia eturyhmiä vastaan.

EU:n jäsenvaltioiden ei tule harrastaa ryöstökalastusta. Kalataloudellinen kestävyys vaikuttaa voimakkaasti kalastajien hyvinvointiin ympäri maailmaa. Tonnistoa on vähennettävä vastaamaan kalakantojen kestävyyttä.

Itämerestä, maailman saastuneimmasta merestä, on tullut EU:n sisämeri, naapurinaan Venäjä. Unionin Itämeri-strategiassa on vihdoin saatava sovituksi valtioiden välisten vapaaehtoisten suositusten sijaan sitovat normit, joiden avulla meren ekologia pelastetaan. Unionin maatalouspolitiikan terveystarkastus ei voi mennä läpi ilman perinpohjaista muutosta. Itämeren valuma-alueen maatalouden on perustuttava suljettuun kiertoon, luonnonmukaiseen viljelyyn. vesipolitiikan tulee perustua saastuttaja maksaa -periaatteelle.

Itämeri-strategiassa pitää asettaa sitovat enimmäismäärärajat kunkin valuma-alueen valtion typen ja fosforin päästöille sekä painottaa ympäristökysymyksiä. Fosfaattipesuaineiden käyttö on kiellettävä. EU:n maatalouden ympäristötukijärjestelmä on uudistettava. Tukitoimet tulee sitoa käytäntöihin, jotka todistetusti vähentävät ravinnekuormitusta. Tukea tulee myöntää vain ympäristön kannalta vaikuttavimmille toimille.

Liikennepolitiikassa unionin tulee tukea normiohjauksella vähäpäästöisten ajoneuvojen kuten sähköautojen kehitystä. EU-lainsäädäntöä tarvitaan myös liikenteen älykkäiden ohjausjärjestelmien käyttöönottoon. EU:n on edistettävä massiivisesti lentoliikennettä ja autoilua vähentävien rataverkkojen toteutumista. Junista on tehtävä uuden Euroopan vapaan ja nopean liikkumisen valtaväylä: Helsingistä Berliiniin on päästävä yön ylitse Rail Balticalla.

Olennaista on vähentää liikkumisen tarvetta kannustamalla kestävään yhdyskuntasuunnitteluun ja maankäytön ohjaukseen. Kaupunkipolitiikassa on luotava järjestelmiä, joissa vaihdetaan parhaita eurooppalaisia käytäntöjä.

Jätteen määrä on käännettävä selvään laskuun tehostamalla jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Kertakäyttöyhteiskunnasta on päästävä kierrätysyhteiskuntaan, jotta säästetään neitseellisten raaka-aineiden ilmastovaikutukset. Jäte on arvokas raaka-aine mm. liikenteen biopolttoaineille. Ilmaston kannalta ongelmallisten jätejakeiden polttamisesta on luovuttava asteittain. Jätteiden dumppaus uudelleenkäytön nimissä kehitysmaihin on kuitenkin kiellettävä.

Ruokapolitiikka

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinoiden merkittäviin ja pitkäaikaisiin muutoksiin pitää varautua. Tukijärjestelmän tulee taata kohtuullinen omavaraisuuden taso joka puolella Eurooppa. Haitallisista vientituista on päästävä eroon ja yksittäisen tuensaajan saamalle tuelle on asetettava katto. Maataloudelle ja sen tukiaisille on osoitettava uusi suunta. Maataloustuet on saatava edistämään maaseudun yritteliäisyyttä ja elinvoimaa. Perhetiloja ja monitoimisuutta on suosittava yksipuolisen ja haittoja aiheuttavan suurtuotannon kustannuksella. Maataloustukien tulo julkisiksi on ollut omiaan osoittamaan tukien nykyisiä vinoutumia. Ympäristötuki on saatava vastaamaan tarkoitustaan eli vähentämään ympäristöhaittoja. Myös terveyskysymykset on otettava huomioon tukipolitiikassa. Kasvinsuojeluaineiden käytön valvontaa on tehostettava.

Luonnonmukaisen viljelyn lisääminen tukee eurooppalaisen kuluttajien oikeutta terveelliseen ruokaan. Kuluttajille on taattava täysi oikeus saada paikkansapitävää ja riittävää tietoa elintarvikkeista ja niiden alkuperästä, jotta he voivat tehdä tietoisia valintoja. Haitallisten väriaineiden käyttö elintarvikkeissa on kiellettävä.

Niin maatalouden kuin elintarviketuotannon käyttämien kemikaalien sekä geenimuunneltujen organismien (GMO) teknologian suhteen EU:ssa on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Jäsenmaiden on voitava itse päättää, hyväksytäänkö niissä GMO-viljely. GMO-vapaiksi julistautuvien alueiden verkostoa on laajennettava. Suomesta tehtävä GMO-tuotannosta vapaa maa.

Euroopalla on isona markkina-alueena myös globaali vastuu elintarviketurvallisuudesta. EU:n päätökset vahvistavat kuluttajansuojelua koko maailmassa. Unionin on toimittava Maailman kauppajärjestön WTO:n ympäristö- ja terveyssäädösten merkityksen vahvistamiseksi. Maailmanlaajuinen ruokakriisi pakotti ottamaan vakavasti tavanomaisen eurooppalaisen ruokavalion energiankulutuksen ja ilmastovaikutukset. On otettava käyttöön taloudellisia ja informaatio-ohjauskeinoja edistää kasvispainotteista ruokavaliota.

Peltoviljelyssä tuotettujen biopolttoaineiden välillisesti ja suoraan aiheuttamat haitat on otettava täysimääräisesti huomioon tukitoimissa sekä päästö- ja energiataseissa. Unionin ulkopuolelta tuotujen sekä sen sisällä tuotettuja maatalouden raaka-aineita on kohdeltava samalla tavalla. Unionin tulee edistää maailmanlaajuista sopimusta biopolttoaineiden aiheuttamien epäsuorien maankäyttövaikutusten hallitsemiseksi.

Eläinsuojelu

EU:n säädöksillä on edistettävä eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Tuotantoeläimille on vahvistettava oikeus riittävään hyvinvointiin ja lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen. Tämän tulee käytännössä merkitä tuntuvaa parannusta eläinten olosuhteisiin ja johtaa tiettyjen tuotantomuotojen lopettamiseen, esimerkkeinä nykymuotoinen turkistarhaus ja pakkosyöttöön perustuva (foie gras-) tuotanto. Unionin säädöksin ei saa vaikeuttaa jäsenmaiden omia päätöksiä kieltää eettisesti kestämätöntä tuotantoa. Niin tuotanto- kuin lemmikkieläintenkin jalostuksessa on huomioitava paremmin eläinten terveys. Eläinkuljetusaikoja on edelleen lyhennettävä. Pienten, paikallisten teurastamoiden verkostoa tulee laajentaa unionin tuella. Eläimille tuskallista rituaaliteurastusta ei tule uskonnonvapauden nojalla oikeuttaa.

Unioni on käyttänyt WTO-sääntöjen mahdollistamaa poikkeusta kieltää yleisen moraalin nojalla epäeettisesti tuotettujen tuotteiden tuonti. Tätä oikeutta on käytettävä yleisesti niin, että kielletään kaikkien eläinsuojelullisesti ongelmallisten tuotteiden tuonti.

Eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittelyä on lisättävä unionin tuella ja eläinkokeiden rahoittaminen on lopetettava. Kaikki eläinkokeet kädellisillä eläimillä on kiellettävä.

Sosiaalinen Eurooppa

Jako menestyjiin ja syrjäytettyihin on kärjistynyt myös Euroopassa. Finanssi- ja talouskriisi vaikeuttaa huonossa asemassa olevien tilannetta entisestään. Kuitenkin Euroopan unioni voi menestyä vain, kun kaikkien ihmisten voimavarat ovat käytössä.

Hyvää koulutusta on edistettävä EU:n toimin muun muassa levittämällä parhaita käytäntöjä.

Tutkintojen vastaavuutta ja opiskelijavaihto-ohjelmia on parannettava koulutuksen kaikilla tasoilla. Eurooppalaisen koulutuksen tulee olla tasa-arvoisesti kaikkien tavoitettavissa. Mahdollisuuden opiskeluun tulee perustua haluun ja taitoon, ei ostovoimaan.

Vihreässä Euroopassa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi asetetaan epäterveen kilpailun edelle. Universaaliutta, yksilökohtaisuutta ja julkisia palveluja korostava verovaroin rahoitettu pohjoismainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat edellytykset koko Euroopalle.

Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaville veroille säädetään minimitasot. Alhaisilla veroilla ja huonoilla työehdoilla kilpailevien EU-valtioiden tukia tarkastellaan uudelleen. Yleishyödyllisten palvelujen asemaa sisämarkkinoilla on vahvistettava.

Sosiaaliturvaa on kehitettävä samansuuntaisin toimin asteittain kansalaisten perustuloksi. Sen turvin ihmiset voivat paremmin suojautua työmarkkinoiden heilahteluilta ja suunnitella elämäänsä. Työurien pidentäminen on tärkeä tavoite, mutta se onnistuu vain parantamalla työelämän laatua ja joustavuutta ihmisten tarpeiden, muun muassa elämänvaiheiden, mukaan. on inhimillinen työelämä, joka edesauttaa ihmisten hyvinvointia. Ihmisten onnellisuus ei saa jäädä kilpailukyvyn jalkoihin. Ihmisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien tukemista tarvitaan tasa-arvon vahvistamiseksi sekä erityisesti köyhien, naisten, nuorten ja vähemmistöihin kuuluvien terveysriskien vähentämiseksi. Aborttioikeus on toteutettava koko Euroopassa ja aborttiin päätyvälle on oltava tarjolla tukipalveluja.

Sosiaaliryhmien terveyserojen kaventuminen on keskeinen eurooppalaisen terveyspolitiikan tavoite. Tämä edellyttää yhteiseurooppalaisia ratkaisuja esimerkiksi ruuan, tupakan ja alkoholin verotuksen muuttamiseksi.

Yhdenvertaisuus

Sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus ja perheiden etu edellyttävät, että korvattavia vanhempainvapaita pidennetään kaikkialla EU:ssa. Ne jaetaan tasaisemmin isien ja äitien kesken. Tavoitteeksi kaikissa EU-maissa asetetaan 6+6+6-malli, jossa kolmasosa vapaista on korvamerkitty äidille, kolmasosa isälle, ja kolmasosan saavat vanhemmat jakaa keskenään. Pyrkimys vanhemmuuden vastuun ja sen kustannusten tasajakoon työnantajien kesken on myös tärkein keino poistaa naisten ja miesten palkkaerot.

Syrjimättömyyslainsäädäntöä on vahvistettava ja sen valvontaa parannettava myös ehdokasmaissa mm. EU:n perusoikeusviraston toiminnalla. Yhdenvertainen Eurooppa (EU ja Euroopan neuvosto sekä niiden jäsenmaat) takaa vähemmistöille ja valtaväestölle yhtä hyvät oikeudet.

Euroopan maissa on lukuisia vähemmistökieliä, alkuperäiskansoja ja kulttuureita, joiden säilyminen ja tukeminen on tärkeää. Valtioiden uudelleenmuotoutuminen 1900-luvulla tuotti kielivähemmistöjä naapurimaihin, mm. unkarin, saksan ja venäjän kieltä puhutaan äidinkielenä muuallakin kuin näiden mukaisissa kansallisvaltioissa. Muuttoliike Euroopan sisällä ja Eurooppaan on tuottanut uusia kielivähemmistöjä, kuten turkin, kurdin ja arabian puhujat monissa Euroopan maissa. EU:n on tuettava jäsenmaita kielivähemmistöjen omakielisen koulutuksen, palveluiden ja tiedotusvälineiden kehittämiseen.

EU:n sekä jäsenmaiden on toimittava alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten, ja kansallisten vähemmistöjen kuten romanien, sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien turvaamiseksi, syrjinnän vähentämiseksi ja kulttuurien omien elinkeinojen, asuinseutujen ja elämäntapojen vahvistamiseksi. On pidettävä huolta siitä, että kulttuuriperusteisella tapaoikeudella ei poljeta yksilöiden perusoikeuksia. Asutus-, koulutus- ja elinkeinopolitiikalla on tuettava vähemmistöjen osallisuutta.

Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja elämän perustarpeisiin, kuten asuntoon, riippumatta maahantulonsa laillisuudesta. Paperittomien maahanmuuttajien auttamista ei saa kriminalisoida.

Esteettömyys ja sujuvat palvelut kaikkialla Euroopassa ovat ehdoton edellytys vammaisten ihmisten vapaalle liikkuvuudelle. Vammaisten keskinäistä tasa-arvoa on vahvistettava luomalla Euroopan laajuisia järjestelmiä, jotka turvaavat heidän oikeuksiensa toteutumisen kotimaasta ja kunnasta riippumatta.

EU-maiden tulee tunnustaa rekisteröity parisuhde ja sen myötä tulevat perhesuhteet myös maasta toiseen muutettaessa sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuojasta on säädettävä EU-tasolla. EU:n, ETYJ:n ja Euroopan neuvoston toiminta viharikosten ennaltaehkäisemiseksi ja selvittämiseksi on tärkeää.

Viharikoksista, joiden motiivina on esimerkiksi ihmisen seksuaalinen suuntautuminen, sukupuolen ilmaisu tai ihonväri, tarvitaan lisää tietoa. Eurooppalaisten instituutioiden on luotava jäsenmaissa painetta viharikosten selvittämiseksi.

Kansalaisten Eurooppa

Euroopan unioni voi ansaita kansalaisten luottamuksen vain sitä mukaa kuin se pystyy osallistamaan kansalaisia päätöksentekoon. EU-politiikka ei ole ulko- vaan sisäpolitiikkaa, siksi jäsenvaltioiden poliitikkojen on tehtävä siitä näkyvää myös omassa toiminnassaan. Eduskunnassa on käytävä kotimaisen lainsäädännön tapaan lähetekeskusteluja myös tärkeimmistä EU-laeista.

Eurooppalaisen demokratian edellytys on eurooppalainen julkisuus. Tiedämme usein enemmän siitä, mitä tapahtuu Washingtonissa kuin Strasbourgissa ja Brysselissä. Yleisradioyhtiöiden on tuotettava nykyistä huomattavasti enemmän uutisia, keskusteluja ja analyysejä EU:sta. Tavoitteena tulee olla eurooppalaisen mediakentän luominen.

Euroopan parlamentti on unionin ainut kansalaisten suoraan valitsema elin. Sen asemaa on edelleen vahvistettava lisäämällä yhteispäätösmenettelyä. Parlamentin päätökset muotoutuvat pitkälti kansalaisia edustavien mielipiteiden perusteella - ei esimerkiksi kolmen suuren jäsenmaan kulloisenkin hallituksen näkökulmista. Eurooppalaiset puolueet ovat tärkeitä tekijöitä luotaessa kansalaisten Eurooppaa ja eurooppalaista julkisuutta. Niiden on toimittava läpinäkyvästi ja otettava EU-parlamenttivaaleissa vahva paikkansa.

Naisilla ja miehillä on oltava oikeudenmukainen edustus EU:n päätöksenteossa. Jäsenmaiden on kannettava vastuunsa siitä, että komission ja muiden nimettyjen toimielinten kokoonpano on tasapainoinen myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Tämä toteutuu parhaiten asettamalla sekä EU-tasoiset että kansalliset sukupuolikiintiöt, kunnes tasa-arvo tulee vaadittavalla painolla otetuksi huomioon unionin päätöksenteon rakenteissa. Jäsenmaiden on esitettävä EU:n nimettyihin toimielimiin ehdokkaiksi sekä naisia että miehiä. EU:ssa tehtävien päätösten tulee aktiivisesti edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaikkien päätösten sukupuolivaikutukset on arvioitava. Päätöksenteon rakenteita ja käytäntöjä on tarkasteltava myös laajemman yhdenvertaisuuden näkökulmasta ja kehitettävä määrätietoisesti, jotta osallistumaan pääsevät nekin ihmisryhmät, jotka ovat alttiita syrjäytymään vallankäytöstä. Eurooppalainen yhteistyö tarjoaa eri vähemmistöille mahdollisuuden yhteisen identiteetin vahvistamiselle. Vähemmistöjen edunvalvontaa tulee Euroopan tasolla tukea monipuolisin keinoin. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus on turvattava käytännössä kaikkialla Euroopassa myös vähemmistöille ja heidän edustajilleen.

Edustuksellista päätöksentekoa tulee täydentää kansalaisten suorilla osallistumismahdollisuuksilla. Lissabonin sopimuksen kansalaisaloite on toteutettava viipymättä lainsäädännöllä. Näin edistetään Euroopan tason tietoisuutta kansalaisia yli rajojen yhdistävistä asioista ja saadaan ne osaksi unionin päätöksentekoa. EU-lakien ja muiden päätösten valmistelun avoimuutta on lisättävä järjestelmällisesti. Avoimuusmyönteisten jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin yhteistyötä kannustamalla Suomen tulee tehdä kaikkensa, ettei avoimuussäädöksiä heikennetä.

Vapaus, oikeus ja turvallisuus

Kansainvälinen vakava rikollisuus kuten ihmis- ja huumekauppa, ympäristö- ja talousrikollisuus vaativat EU:n toimia. Ihmiskaupan kysyntä luo ja ylläpitää taloudellisessa ahdingossa elävien ihmisten hyväksikäyttöä. Ihmiskaupan torjuntaa on kehitettävä sekä valtioiden yhteistyöllä että EU:n, ETYJ:n ja Euroopan neuvoston puitteissa. Kriminalisointeja voidaan säätää EU-tasolla, mutta jäsenmaiden on voitava päättää rangaistusasteikoista niin kauan kuin pohjoismainen, erityisesti uusintarikollisuutta ehkäisevä kriminaalipolitiikka on unionissa vähemmistössä.

Kansalaisten valvontaa ei lisätä yleisen turvallisuuden nimissä ja siihen sovelletaan tiukkoja tietosuojamääräyksiä. Tietoturvatoimet kuten biometriset passit ovat jo osoittaneet heikkoutensa, kun rikolliset ovat päässeet käsiksi arkaluonteiseen tietoon. Liikesalaisuuksien varjeleminen tai verkkojen väärinkäytön estäminen eivät oikeuta sähköisen viestinnän tietosuojan loukkauksia. Käytettävissä on vaihtoehtoisia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomen on pyrittävä levittämään pohjoismaista oikeusajattelua unionissa. Siviilioikeutta on kehitettävä, jotta kansalaisten arki kuten perheiden ja lasten ja naisten asema paranee.

Siviilioikeuden alalla on tärkeää huolehtia siitä, että Suomessa ei jouduta sopeutumaan Etelä- ja Keski-Euroopan, vanhoillisiin oikeusnormeihin. Kuluttajansuoja on tärkeä pohjoismainen painopiste lainsäädäntöä laadittaessa.

Vihreät toimivat aktiivisen maahanmuuttopolitiikan puolesta ja sen vahvistamiseksi. Liian kauan EU:n toimet ovat keskittyneet laittoman maahanmuuton ehkäisyyn ulkorajoilla.

Euroopan Unionissa on luotava uusia laillisen maahanmuuton mahdollisuuksia. Houkuteltaessa vanhenevan väestön mantereelle yhteiskunnan ja talouden tarvitsemia ihmisiä muista maista ihmisiä tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja kehitysmaiden omia henkisiä voimavaroja ei saa heikentää. Sekä työehtojen polkemisesta että laittoman työn teettämistä on rangaistava työantajia.

Maahanmuuttajien integraatio ja kotouttaminen vaativat EU-tason laatuvaatimuksia. Parhaita käytäntöjä on levitettävä järjestelmällisesti. Jo EU:n alueella olevien paperittomien maahanmuuttajien asema on laillistettava unionin yhteisin päätöksin ja heidän oikeuksiaan parannettava.

Kansainvälistä suojelua tarvitsevia ihmisiä on estetty pääsemään unionin alueelle. Ns. Dublinin yleissopimuksessa määrätään, että turvapaikkahakemus käsitellään ainoastaan yhdessä jäsenvaltiossa. Dublin-säännöt on kumottava, jotta turvapaikanhakijoita ei enää palauteta saapumismaihin, joilla ei ole kunnollista turvapaikkajärjestelmää. Humaanit ja oikeusvaltioon kuuluvat vähimmäisvaatimukset täyttävä turvapaikkamenettely ja -järjestelmä on saatava toteutumaan kaikissa jäsenmaissa. Samaa tahtia voidaan parantaa jäsenmaiden välistä taakanjakoa pakolaisten vastaanottamisessa ja sijoittamisessa.

Vapaa liikkuvuus ei tarkoita vain tavaroiden ja kaupan vapautta, vaan myös ihmisten vapautta liikkua. Unionin ja ns. Schengen-alueen ulkorajoille ihmisten vuorovaikutusta estävät raja-aidat on poistettava. Schengenin viisumipolitiikkaa on yhtenäistettävä, inhimillistettävä ja tehtävä läpinäkyvämmäksi. Viisumivapautta erityisesti naapurimaiden kanssa on edistettävä asteittain ja määrätietoisesti.

EU toimijana maailmassa

EU:n olemassaolon oikeutus nousee siitä, että se voi koko taloudellisella, poliittisella ja älyllisellä voimallaan toimia maailmassa globalisaation hallinnan vahvistamiseksi - niin haittojen torjumiseksi kuin uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Unionin on kaikissa ulkosuhteissaan toteutettava samoja periaatteita, joihin se on sitoutunut omassa toiminnassaan. Kansainvälisen kanssakäymisen lyhytnäköiset taloudelliset hyödyt eivät oikeuta niistä luopumaan. Unionin kaikissa sopimuksissa kolmansien maiden kanssa on oltava sitovat lausekkeet ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta. Kansainvälisiä sopimuksia on myös pyrittävä muuttamaan nämä periaatteet huomioon ottaviksi.

Unionin kaikkien ulkosuhteiden perustana on laaja turvallisuuskäsite, jossa tarkastellaan niin globaalin talouskriisin pahentamaa köyhyyttä ja siitä seuraavaa epävakautta kuin ympäristötuhojakin. Unionin voima maailmassa on pehmeää yhteiskunnallisen vakauden ja demokraattisen oikeusvaltion levittämistä rauhanomaisin keinoin. Unionin solidaarisuuslauseke ja turvatakuut ovat poliittisia takeita, ja kuuluminen unioniin jo sinänsä on merkittävä turvallisuustekijä. EU on onnistunut nimenomaan rauhanprojektina ja tätä tehtävää on jatkettava ulkosuhteisiin.

Maailmanlaajuinen terrorismin vastainen taistelu on epäonnistunut, koska se rajoitti tarpeettomasti kansalaisvapauksia, loukkasi ihmisoikeuksia ja monien arvioiden mukaan myös on ollut omiaan tuottamaan terrorismia. EU:n ja Euroopan neuvoston tehtävä on palauttaa ihmisoikeuksien kunnioitus terrorismin vastaiseen toimintaan ja torjua ylilyönnit. EU:n jäsenmaiden osuus vuoden 2001 jälkeisiin laittomiin vankikuljetuksiin on selvitettävä.

Globaalissa talouskriisissä on torjuttava protektionismia ja paluuta kansallisten etujen leimaamaan kilpailuun. Toisaalta on vihdoin lakattava vaatimasta taloudellisesti heikoimpia maita vastavuoroisuuden nimissä avaamaan markkinansa, jos näin vahingoitetaan niiden omaa kehitystä. YK:n vuosituhattavoitteita ei ole vielä saavutettu. Siksi unionin ja sen jäsenmaiden tulee lisätä kehitysponnistelujaan ja -rahoitustaan. kauppa-, ulko-, maatalous- ja turvallisuuspolitiikan on johdonmukaisesti tuettava asetettuja kehityspoliittisia tavoitteita. EU:lle on luotava vahvat demokratiatuen välineet.

Vaikka teollisuusmaat ovat päävastuussa ilmastonmuutoksesta, kantavat maailman köyhät sen seuraukset. Ilmasto-oikeudenmukaisuus merkitsee, että rikkaiden maiden on kannettava historiallinen vastuunsa köyhiä maita kohtaan. EU:n ja muiden rikkaiden maiden on tuettava kehitysmaiden kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.

torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi tarvittava rahoitus ei saa kuitenkaan olla pois perinteisestä kehitysavusta, vaan EU:n on aktiivisesti etsittävä uusia rahoitusmenetelmiä. Kehitysmaissa naiset kärsivät vaikeutuvista elinoloista enemmän, mutta pystyvät myös saamaan aikaan kestäviä paikallisia ratkaisuja. Ilmastopolitiikan vaikutukset eri sukupuoliin on tuotava näkyviin ja niistä on tehtävä johtopäätökset. Näin toimenpiteistä saadaan tehokkaampia ja halvempia.

Unionin linjana on ollut vahvistaa monenvälisiä globaaleja instituutioita, erityisesti YK:ta. Tätä työtä on vauhditettava ja työskenneltävä sen puolesta, että myös unionista tulee turvaneuvoston jäsen.

Taloudellisen, mukaan lukien ekologisen ja sosiaalisen turvallisuuden vahvistamiseksi maailmassa YK:ssa pyritään luomaan (Ecosocin pohjalta tai muutoin) talousturvaneuvosto. YK:n nykyisen ympäristöohjelma UNEPin pohjalle synnytetään EU:n tavoitteen mukaisesti Maailman ympäristöjärjestö WEO, jotta ympäristönäkökohtien painoarvo globaalissa päätöksenteossa lisääntyy.

Unionin sotilaallinen kriisinhallinta voi edelleen toimia jäsenmaiden osanoton pohjalta. Yhteisiin EU-operaatioihin on saatava Euroopan parlamentin suostumus. EU voi toimia tiiviissä yhteistyössä NATOn kanssa, vaikka osa sen jäsenvaltioista, myös Suomi, pysyttelee NATOn ulkopuolella. Vihreiden ponnistelut ovat aina kohdistuneet unionin siviilikriisinhallintakapasiteetin luomiseen ja vahvistamiseen. Siviilikriisinhallinnan voimavarojen on oltava vähintään yhtä suuret kuin sotilaallisen kriisinhallinnan.

Konfliktien ehkäisy on unionin ulkopolitiikan keskeinen tavoite. EU:sta on tehtävä rauhanneuvottelun ja sovittelun suurvalta.

Energiaulkopolitiikassa tärkeintä on ehkäistä riippuvuutta valtioista, joiden ihmisoikeus- ja demokratiatilanne ja -normit eivät ole sopusoinnussa eurooppalaisten arvojen kanssa. Uusiutuvan energian lisäämis- ja energiansäästö- sekä käytön tehostamistavoitteet ovatkin edellytyksiä energiaulkopolitiikan onnistumiselle. Näin luodaan vaihtoehtoja myös muille maille.

Yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on vahvistettava. Neuvostossa toimiva ulkopoliittinen edustaja, myöhemmin ehkä ulkoministeri, josta tulee myös komission varapuheenjohtaja, tarvitsee työvälineitä, myös unionin ulkoasiainhallinnon. Jäsenmaiden ei tule yksityisellä toiminnallaan heikentää unionin painoarvoa maailmassa ja suhteissa ulkovaltoihin. EU:lla tulee olla yhtenäinen edustus YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä.

Pohjoinen ulottuvuus, itäinen kumppanuus, Välimeren tiivistyvä Barcelona-prosessi ovat kaikki tärkeitä välineitä unionin naapuruus- ja ulkorajapolitiikassa. EU:n Itämeri-strategialla houkutellaan Venäjä monipuoliseen alueelliseen yhteistyöhön. Haastava suhde Venäjän kanssa vaatii uutta alkua myös EU:lta, eikä vain Yhdysvalloilta. Venäjän sitoutuminen eurooppalaisiin rakenteisiin ja niiden mukaisiin demokratia- ja ihmisoikeusvaatimuksiin on unionin keskeinen ulkopoliittinen tavoite. Vastaavasti jäsenvaltioiden on sitouduttava EU:n yhteiseen Venäjä-politiikkaan. Sen rinnalla on vahvistettava Itäistä kumppanuutta Ukrainan, Georgian, Moldovan, Kaukasian sekä Keski-Aasian maiden kanssa.