Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VIHR/1130

Vihreä liitto

Vihreiden luonnonsuojelutavoitteet


  • Puolue: Vihreä liitto
  • Otsikko: Vihreiden luonnonsuojelutavoitteet
  • Vuosi: 2012
  • Ohjelmatyyppi: erityisohjelma

Vihreiden luonnonsuojelutavoitteet

Hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 1.10.2010, muokattu valtuuskunnassa 30.9.2012

Euroopan unionin maat sitoutuivat vuonna 2001 pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2010 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan toteutunut. Sen sijaan luontoa köyhdyttävien kehityskulkujen ennakoidaan jatkuvan tulevaisuudessa vähintään yhtä vahvoina kuin tähän asti ja joidenkin voimistuvan. Yhdeksi keskeiseksi luonnon monimuotoisuutta uhkaavaksi tekijäksi on maankäytön ja luonnonvarojen hyödyntämisen rinnalle noussut ilmastonmuutos.

Suomessa luonnonsuojelulliset tarpeet kohdistuvat tätä nykyä etenkin metsä- ja suoluontoon sekä perinnebiotooppeihin. Rehevöityvän Itämeren suurin uhka ovat ravinnepäästöt, joista valtaosa on peräisin maataloudesta. Ilmastonmuutos on vasta aluillaan, mutta tulevassa muutoksessa parhaiten pärjää mahdollisimman monimuotoinen ja laajan yhtenäisen verkon muodostava luonto.

Luonto on kaiken taloudellisen toiminnan ja ihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin perusta. Nyt tarvitaan entistäkin vahvempi ja elinkeinoelämästä riippumaton ympäristöhallinto suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja varmistamaan yhteiskunnallisen toiminnan ekologinen kestävyys.

Metsät

Suomen jäljellä olevat luonnontilaiset ja niiden kaltaiset metsät on säilytettävä. Täydennetään nykyisiä metsiensuojelualueita Metsähallituksen hallinnoimilla mailla.

Etelä-Suomen metsien suojelussa tulee tavoitella 10 prosentin suojelutasoa, joka tutkijoiden mukaan on minimi luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Mahdollistetaan yhtiöiden, kuntien ja muiden yhteisöjen osallistuminen Metso-ohjelmaan. Jatketaan yhteisöjen omistuksessa olevien metsien inventointiin haettavaa rahoitusta.

Metson suojelutavoitteiden toteuduttua Etelä-Suomen metsämaasta on suojeltu noin kolme prosenttia. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla monimuotoisuuden turvaava kymmenen prosentin suojeluaste.

Metsälain kokonaisuudistus toteutetaan siten, että metsänhoito on ekologisesti kestävää ja monimuotoisuutta säilyttävää. Maanomistajille turvataan aito mahdollisuus päättää mitä arvoja hän metsänhoidossa haluaa suosia, esimerkkinä avohakkuuton metsänhoito.

Metsänhoitopalvelut on avattava kilpailulle, jotta metsänhoitoyhdistysten monopoliasema neuvonnassa ja metsänhoitomaksun keräämisessä poistuu.

Valtion metsäkeskusten keräämän metsätietojärjestelmän tiedot on ensi tilassa avattava ympäristöhallinnon ja tutkijoiden käyttöön. Seuraavassa vaiheessa metsätieto on avattava vapaasti saataville, jotta yrittäjät ja järjestöt voivat sitä hyödyntää. Arvokkaiden kohteiden säilymisen ja metsälain noudattamisen seuranta on siirrettävä metsäkeskuksilta riippumattoman arvioijan, esim. alueellisen ympäristöviranomaisen tehtäväksi.

Energiapuun ja biomassan korjuulle metsistä on luotava EU:n laajuiset kestävyyskriteerit.

Suot

Suoluontoa muuttavat toimet ja turpeen tuotanto rajoitetaan jo ojitetuille ja luontoarvonsa jo menettäneille kohteille. Varmistetaan lainsäädännön keinoin, että luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten ojittamattomien soiden ottaminen turvetuotantoon lopetetaan.

Ympäristönsuojelulaista poistetaan turpeenottoa koskevan ympäristöluvan 10 hehtaarin alaraja, jolloin kaikesta turpeennostosta tulee luvanvaraista.

Soidensuojelua kehitetään laatimalla soidensuojeluverkoston täydentämisohjelma.

Reuna-alueidensa ojituksen vuoksi alun perin puutteellisesti rajattujen suojelusoiden alueita laajennetaan reunoiltaan. Uusien rajausten tuottama lisäsuojelun tarve on nykyisellään muutamia tuhansia hehtaareita.

VAPO:n omistuksessa olevat tai vuokraamat luonnontilaisen kaltaiset suoalueet siirretään Metsähallituksen hallintaan.

Turpeen tuotannolle ja poltolle asetetut julkiset tuet poistetaan ja turpeen vero nostetaan asteittain vastaamaan sen päästöjä. Turpeen käytöstä polttoaineena luovutaan asteittain.

Ennallistetut ojitetut suot toimivat hiilinieluina. Samalla palautuvat soiden luonnolliset ekosysteemipalvelut. Ojitettujen turvemaiden aiheuttaman ilmastokuormituksen vähentämiseksi laaditaan hallituskauden alussa suoluonnon ennallistamisen rahoitus- ja toimenpideohjelma. Ensivaiheessa ennallistetaan valtionmaiden suojelualueilla 5 000 hehtaaria metsäojitettuja soita vuoteen 2016 mennessä. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi asetetaan ennallistaa 500 000 hehtaaria metsäojitettuja turvemaita, mikä vastaa 10 % Suomen ojitettujen soiden kokonaismäärästä.

Turvemaiden raivaus pelloksi lopetetaan.

Maatalous ja vesistöt

Maatalouden ympäristötuki kohdennetaan alueellisesti ja tilatasolla kaikista kuormittavimmille alueille ja lohkoille. Ympäristötuen rakennetta muutetaan siten, että perus- ja lisätoimenpiteiden osuus pienenee ja erityistukien osuus kasvaa. Alueellisesti ympäristötuki suunnataan vesiensuojelullisin ja vesien tilaan liittyvin perustein, jotka pohjautuvat EU:n vesipuitedirektiivin mukaiseen vesien tilan luokitteluun ja vesienhoitosuunnitelmiin. Tilakohtaisesti tuki kohdennetaan vesiensuojelullisesti riskiherkimmille lohkoille olemassa olevan tutkimustiedon varassa.

Kehitetään maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointitukien ehtoja niin, että ne kannustavat entistä paremmin perinnebiotooppien hoitoon ja parantavat kohteiden hoidon laatua.

Kaksinkertaistetaan hoidettujen perinnebiotooppien pinta-ala 60 000 hehtaariin luomalla maatalouden ympäristötuen rinnalle kansallinen tukijärjestelmä, jolla tuetaan muiden kuin viljelijöiden tekemää perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa.

Luomutuotannon lisääminen otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Luomutuotannon määrä nostetaan 25 %:iin peltoalasta vuoteen 2020 mennessä. Vauhditetaan luomutuotantoa muun muassa asettamalla tavoite, että julkisissa keittiöissä viidennes ravinnosta olisi luomua.

Kotieläintilojen lannankierto pyritään saamaan kestävälle pohjalle. Lannan liukoinen typpi ja kokonaisfosfori otetaan täysimääräisesti huomioon laskettaessa lannan ravinteita ympäristötukien lannoitusmäärissä. Lannan syyslevitys pelloille lopetetaan. Karjatiloja kannustetaan toimittamaan lanta ensisijaisesti paikallisiin biokaasuvoimaloihin.

Fosfaattia sisältävien pesuaineiden käyttö kielletään Suomessa.

Suomen öljyn- ja kemikaalientorjuntavalmiutta nostetaan. Rannikko- ja avomeriöljyntorjuntaan taataan riittävät varat vastaamaan öljykuljetusten määrän lisääntymistä Suomenlahdella.

Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu

Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelun tehostaminen on välttämätöntä pyrittäessä pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen maassamme.

Suomen eliölajien uhanalaisarvioinnin tulosten perusteella laaditaan toimenpideohjelma lajien suojelun tehostamiseksi ja turvataan sille rahoitus. Uhanalaisten lajien suojeluun lisätään 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen uhanalaisten luontotyyppien selvityksen tulosten perusteella toteutetaan luontotyyppien suojelun toimintaohjelma ja turvataan ohjelman rahoitus.

Saimaannorpalle valmistellaan lajikohtainen elvytyssuunnitelma. Saimaannorppaa suojellaan keväisellä verkkokalastuskiellolla ja kalastuksen rajoitukset siirretään luonnonsuojelulakiin.

Tehostetaan toimenpiteitä vaelluskalojen kulkureittien jälleenavaamiseksi entisiin lohijokiimme. Kalastuslain uudistuksessa turvataan luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja virkistyskalastuksen mahdollisuudet nykytasolla.

Ekologisten käytävien säilymisen varmistamiseksi uusien liikenneväylien rakennushankkeissa edellytetään eläinten kulkureittien selvittämistä ja tarvittavien yli- ja alikulkukäytävien rakentamista. Nykyisille väylille rakennetaan lisää ylitys- ja alituspaikkoja eläimille tärkeimpien ekologisten käytävien palauttamiseksi.

Vesilintujen kevätmetsästys kielletään. Merimetsojen kannan aktiivisista vähentämistoimista luovutaan ja poikkeuslupia annetaan vain kun on osoitettu merkittäviä haittoja.

Suomen suurpetopolitiikan onnistumisesta tehdään kokonaisarvio. Salametsästyksen rangaistuskäytäntöjä kovennetaan ja törkeä metsästysrikos lisätään rikoslakiin. Suomen susikannan tavoitekooksi otetaan 500 yksilöä. Susiaitojen rakentamista tuetaan.

Luonnonsuojelualueverkosto

Etelä-Suomen perustettuja valtion suojelualueita laajennetaan ja niiden välisten ekologisten yhteyksien parantaminen otetaan huomioon uusien suojelualueiden kohdennuksessa.

Käynnistetään Suomen ekologisten yhteyksien kartoitus.

Meriluonnon suotuisan suojelun tason parantamiseksi selvitetään uusien kansallispuistojen perustamista merialueille. Suojelun on perustuttava meriluonnon inventointitietoihin.

Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelman VELMU:n rahoitusta lisätään 4 miljoonalla eurolla vuodessa jotta vuoteen 2016 mennessä saadaan riittävä yleiskuva merialueiden luontotyypeistä. Alueidenkäytön suunnittelun rajausta laajennetaan käsittelemään myös merialueiden vedenalaista luontoa.

Suojelualueiden hoidon rahoitusta nostetaan vuositasolla 20 miljoonaa euroa.

Perustetaan Sipoonkorven kansallispuisto ensimmäisenä sisämaasta merelle asti jatkuvana kansallispuistona. Toteutetaan Tammisaaren kansallispuiston laajennus. Perustetaan Napapiirin ja Inarin retkeilyalueet ulkoilulain mukaisiksi retkeilyalueiksi.

Vanhentunut ulkoilulaki ajanmukaistetaan tukemaan paremmin kasvavien kaupunkiseutujen ulkoilu- ja virkistystoimintaa.

Ympäristöhallinto

Ympäristöministeriöllä säilytetään sen itsenäinen asema ministeriönä. Ympäristöministeriöön siirretään maa- ja metsätalousministeriöstä ulkoilulain nojalla perustettujen valtion retkeilyalueiden hallinto sekä valtion maiden muu virkistyskäyttö, virkistyskalastus- sekä metsästysasiat.

Suomen ympäristökeskukseen siirretään luonnonvarojen suojeluun liittyvä tutkimus muista valtion tutkimuslaitoksista. Toteutetaan uusi Suomen kansallista biodiversiteettiohjelmaa tukeva monitieteinen tutkimusohjelma. Turvataan alueellisen ympäristöhallinnon itsenäisyys ja toimintaedellytykset riittävin resurssein.

Kehitetään budjettirahoituksella julkisia hallintotehtäviä hoitavaa Metsähallituksen luontopalveluita yhtenäisenä ja tehokkaana ympäristöministeriön suorassa tulosohjauksessa toimivana valtion virastona.

Valtion mittavan maa- ja vesiomaisuuden hallinta tulee säilyttää valtiolla, eikä siirtää sitä esim. valtionyhtiöihin tai rahastoihin. Alueita hallinnoiva virasto myöntää käyttöluvat alueiden luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Kansalaisjärjestöjen ympäristökasvatus ja -valistustoiminnan tukia kasvatetaan 1 miljoonalla eurolla. Kansalaisten ja järjestöjen tiedonsaanti- ja osallistumisoikeuksia laajennetaan lainsäädännössä. Kuntien luontokoulutoimintaan osoitetaan lisärahoitusta.