Pohtiva
Tulostettu Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovarannosta
URL: www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VIHR/865

Vihreä liitto

Vihreiden lähivuosien tavoitteet


  • Puolue: Vihreä liitto
  • Otsikko: Vihreiden lähivuosien tavoitteet
  • Vuosi: 1997
  • Ohjelmatyyppi: yleisohjelma

VIHREIDEN LÄHIVUOSIEN TAVOITTEET

Toukokuu 1997

JOHDANTO

VIHREÄ TOIMEENTULO JA TALOUSKASVU
Mitä on vihreä talouskasvu?
Vihreä tulonjako ja työllistäminen
Vihreä verouudistus

VIHREÄT KANTAVAT VASTUUTA KOKO MAASTA
Aluepolitiikka on osa sosiaalipolitiikkaa
Maaseutupolitiikka kohtaa kaupunkipolitiikan
Maakunnat ja seutukunnat demokraattisen kehityksen yksikköinä
Alueellisesti reiluun ja kestävään liikennepolitiikkaan

YMPÄRISTÖN TULEVAISUUS RATKAISEE IHMISEN TULEVAISUUDEN
Ympäristöpolitiikan painopistealueet
Energiapolitiikka

RAJAT LIUKENEVAT - EDUT YHTENEVÄT
Lähiajan EU- ja EMU-askeleet
Kansainvälispoliittiset kysymykset

JOHDANTO

Lipposen hallitus on kautensa puolivälissä. Hallitus on saanut aikaan joitakin vihreiden linjausten mukaisia päätöksiä mm. luonnonsuojelussa ja verotuksen painopisteen muuttamisessa, mutta paljon on vielä tekemättä. Tähänastisella hallituspolitiikalla on mm. saavutettu valtion velkaantumisen hidastuminen, korkotason aleneminen ja lievä muutos verotuksen painottamisessa vihreiden vaatimusten mukaisesti vähemmän työhön ja enemmän ympäristön rasittamiseen kohdistuvaksi. Ankarimmat valtiontalouden leikkauspäätökset on jo tehty. Työttömyys kuitenkin alenee liian hitaasti, ja tuleva kehitys viime aikojen hyvästä talouskehityksestä huolimatta näyttää hyvin epävarmalta.

Vihreiden päätavoitteet hallituskauden toiselle puoliskolle ovat

  • Vihreän talouskasvun edistäminen; talouskasvun suuntaaminen ekologisesti kestäväksi ja työllisyyttä tukevaksi
  • Toimenpiteet siirtymiseksi kohti kannustavaa perustulojärjestelmää
  • Vihreää verouudistusta on jatkettava; verotuksen painopistettä on edelleen siirrettävä työn verottamisesta ympäristöveroihin
  • Kestävän kehityksen periaatteiden vahvistaminen mm. rakennuslakiuudistuksessa ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen
  • EU- ja EMU-politiikan selkeyttäminen ja tekeminen kansalaisille läheiseksi
  • Huomion kiinnittäminen kehitysyhteistyöpolitiikan laatuun (tasa-arvo-, ihmisoikeus- ja ympäristökysymykset) samalla kun kehy-määrärahojen bkt-osuutta nostetaan vuoteen 2004 mennessä vähintään 0,7 prosenttiin.

VIHREÄ TOIMEENTULO JA TALOUSKASVU

On olemassa vihreästä näkökulmasta hyväksyttävää ja ei-hyväksyttävää talouskasvua. Hyväksyttävää ja tavoiteltavaa on kasvu, jossa ihmisten aineellinen ja henkinen hyvinvointi paranee samalla, kun luonnonympäristöön kohdistuvat haitat eliminoituvat. Ei-hyväksyttävää on talouskasvu, joka saadaan aikaan aiheuttamalla yhä suurempia haittoja sekä luonnolle että ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. Vihreä elinkeinopolitiikka tukee työllisyyden paranemista, koska se kannustaa työvaltaisten alojen kehittymistä. Vihreiden tavoitteena on verotuksen rakenteen muuttaminen siten, että ihmistyön verotusta alennetaan ja vastaavat varat kerätään energian kulutukseen, uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöön sekä saastuttamiseen kohdistuvilla veroilla.

Mitä on vihreä talouskasvu?

  • Vihreä kasvu koostuu laadun paranemisesta, tuotteiden sisältämän osaamisen määrän kasvusta sekä palvelujen lisääntymisestä, mukaanlukien kulttuuripalvelut. Vihreä kasvu edellyttää ympäristötietoisen korkean osaamisen edistämistä. Vihreät tuotteet ovat laadukkaita, kauniita, kestäviä ja niiden materiaalit ovat kierrätettäviä.
  • Vihreä talousnäkökulma tarvitsee myös uusia kansantalouden mittareita. Vihreään kansantuotteeseen sisältyy muun muassa luonnonvarojen ja kulttuuriympäristön arvo.
  • Suomi ei voi kilpailla halvalla työllä, halvalla raaka-aineella ja energialla. Suomen todelliset valtit kansainvälisessä kilpailussa voivat olla vain laatu, osaaminen ja ympäristöystävällisyys.
  • Vihreät tavoittelevat Suomen kansantalouden kehitystä, jossa tuotanto monipuolistuu, palvelualojen, korkean tekniikan ja vihreiden markkinoiden osuus kasvaa, jalostusaste nousee sekä myös naisten osaamisen arvo tunnustetaan. Aloja, joiden kasvua tulee suosia, ovat esimerkiksi koulutus- ja kulttuuripalvelut, kommunikaatio- ja vuorovaikutusalat, terveyttä edistävät ja muut hyvinvointipalvelut, tietopalvelut, verkkomarkkinat, ympäristötekniikka, kierrätys, puurakentaminen ja puusepänteollisuus. Vihreä talouskasvu on myös tehokas työllisyysstrategia.
  • Sen sijaan uusiutumattomia energiavaroja ja raaka-aineita käyttävän energiaintensiivisen teollisuuden kasvu ei ole sen paremmin ympäristön kuin työllisyyden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta toivottavaa.
  • Jalostusasteen nostaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että puuta ei viedä sahatavarana, vaan siitä tehdään puurakennuksia ja puusepänteollisuuden tuotteita. Puutuotteiden kilohinta on paljon korkeampi kuin paperin, puurakentaminen ja puusepänteollisuus ovat työllistävämpiä aloja kuin paperiteollisuus. Lisäksi puurakennukset ja puutuotteet varastoivat hiiltä ja auttavat siten torjumaan ilmastomuutosta. Sitäpaitsi puusepänteollisuus voi käyttää paljon useampia Suomen luontaisista puulajeista kuin paperiteollisuus. Myös paperiteollisuuden jalostusastetta on mahdollista kasvattaa: miksi emme paperirullien sijaan pyrkisi viemään esimerkiksi kirjoja kansainväliseen levitykseen?
  • Laadun paraneminen ja jalostusasteen nousu tarkoittavat myös luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden osuuden kasvua sekä paikallisen tuotannon osuuden kasvua elintarviketeollisuudessa.
  • Tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen riippumattomuuteen ja sisällölliseen monipuolisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että tutkimus ei muutu vain tuotekehitykseksi. Rahoitusta ja tukea ei tule ohjata vain niille aloille, jotka ovat kapea-alaisesti tarkastellen kilpailukykyä edistäviä, vaan on pidettävä huolta kansakunnan laaja-alaisesta sivistyksestä myös perustutkimusta edistämällä.
  • Keinoja vihreän talouskehityksen aikaansaamiseksi ovat:
    o ihmistyötä suosiva veropolitiikka
    o yritysten, etenkin teollisuuden energiansäästötavoitteet
    o tuotteiden energia- ja muut ympäristömerkinnät
    o elinkeinotukien ympäristövaikutusten arviointi ja niiden tulosten huomioonottaminen
    o energian verotuksen nostaminen pitkäjänteisesti 3-7 % vuodessa
    o uusiutuvia energianlähteitä käyttävän tekniikan edistäminen
    o puusepänteollisuuden ja puurakennusteollisuuden tuotekehittelyn ja markkinoinnin tukeminen
    o paperiteollisuudessa energiaomavaraisen selluteollisuuden suosiminen,
    o luomutuotannon markkinoinnin tukeminen, kunnes se markkinoi itse itsensä
    o pienimuotoisen paikallisen ja yhteisöllisen talouden toimintaedellytysten tukeminen
    o johtamis- ja työkulttuurin kehittäminen
    o tutkimus- ja kehitystyön edistäminen
    o suomalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen.

Vihreä tulonjako ja työllistäminen

  • Vihreä tulonjakopolitiikka pyrkii pitkäjänteiseen oikeudenmukaisuuteen. Vihreään "tupopöytään" kuuluvat myös työttömät, ympäristö ja syntymättömät sukupolvet. Vihreä tulonjakopolitiikka torjuu syrjäytymistä ja sensijaan tukee aktiivisuutta ja työllistymistä. Vihreän tulonjakopolitiikan tavoitteena on myös mahdollistaa ihmisten luovien voimavarojen saamista käyttöön muun muassa mahdollistamalla ajankäyttö hyödylliseen työhön palkkatyön ulkopuolella.
  • Sosiaaliturvaa on selkeytettävä. Sitä on kehitettävä kohti perustulojärjestelmää. Sosiaaliturva on tarkoituksenmukaista jakaa kolmeen osaan:
  1. Ansiosidonnainen osa, johon kuuluvat mm. työeläkkeet, sairauspäiväraha ja määräaikainen työttömyyspäiväraha.
  2. "Automaattisesti" pienituloisille maksettava perustulo, kansalaisraha, jonka tarkoitus ei ole turvata työkykyisille koko toimeentuloa, vaan antaa lisätuki esimerkiksi pienipalkkaista työtä ja pätkätöitä tekeville sekä sapattivapaan ottajille ja palkkatyönsä jakaneille. Perustulo pienenee ansioiden kasvaessa siten, että itse hankittujen tulojen lisääminen kasvattaa myös käteen jäävien ansioiden määrää.
  3. Perusturvan tarveharkintainen osa, jolla taataan niiden ihmisten toimeentulo, joiden ei työkyvyttömyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole mahdollista hankkia toimeentuloaan työllä.
  • Työn jakamisen edistämiseksi tulee:
  1. tehdä työllistäminen mahdolliseksi kotitalouksille,
  2. selvittää ja purkaa yksilöllisen ja vapaaehtoisen työn jakamisen esteet,
  3. kehittää joustavia työn jakamisen tukijärjestelmiä,
  4. kehittää sosiaaliturvaa siten, ettei työtä jakava joudu turvaverkkojen ulkopuolelle.

o Yhä useampi jää perinteisen palkkatyön ulkopuolelle ja joutuu hankkimaan elantonsa pienyrittäjänä. Tätä on tuettava muun muassa tasapuolistamalla yrittäjän sosiaaliturva palkkatyötä tekevien turvaan verrattuna sekä täsmentämällä yrittäjän verotuksellista oikeusturvaa.
o Raja palkkatyön ja vapaaehtoisesti tehtävän hyödyllisen työn välillä tulee muuttumaan entistä häilyvämmäksi. "Kolmanteen sektoriin" tulee suhtautua sen todellisen arvon mukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että puretaan verotukselliset ja byrokraattiset esteet talkootyön tekemiseltä sekä sitä, että yhteiskunta lakkaa asettamasta esteitä naapuriavulle ja päinvastoin ryhtyy suosimaan esimerkiksi asuma-alueiden "paikallisvaluutan" avulla tapahtuvaa työsuoritusten vaihtoa.

Vihreä verouudistus

  • On laadittava energia- ja päästöverojen kehittämisohjelma, jonka tavoitteet ovat
    o Suomen hiilidioksidipäästöjen alentaminen 10 %:lla nykytasosta niin, että Suomi voi vastata kansainvälisistä velvoitteistaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi,
    o vuosien 2015 ja 2020 CO2-vähennystavoitteiden asettaminen niin, että näinä vuosina päästään 15 - 20 % alle vuoden 1990 päästötason,
    o energiaa säästävän tekniikan kehityksen ja siihen investoimisen nopeuttaminen,
    o uusiutuvia energiavaroja, kuten biomassaa, tuulta ja auringonvaloa käyttävän tekniikan kehityksen jouduttaminen,
    o ydinvoiman ja kivihiilen käytöstä luopuminen ja maakaasun käyttöönotto niitä korvaavana siirtymäkauden ratkaisuna.
  • Osana em. ohjelman toteuttamista energiaveron tasoa on jäljellä olevalla eduskuntakaudella nostettava vielä 2 mrd mk, 1 mrd mk vuonna 1998 ja saman verran vuonna 1999. Lisäksi on vuoteen 1998 mennessä otettava käyttöön rikin oksidien vero.
  • Työn verotuksen keventämiseksi on vuosien 1998 ja 1999 budjetissa toteutettava seuraavat muutokset:
    o alennetaan matalapalkkaisiin kohdistuvaa tuloveroa,
    o alennetaan rakentamisen ja henkilökohtaisten palvelujen arvonlisäveroa,
    o muutetaan arvonlisäverovelvollisen pienyritystoiminnan rajaa siten, että arvonlisäveroa maksetaan 50 000 mk vuodessa ylittävältä liikevaihdon osalta,
    o poistetaan palkkasidonnaisista työnantajan sosiaaliturvamaksuista se osa, jolla rahoitetaan ansioista riippumatonta sosiaaliturvaa, vastaavat varat kootaan tavaroiden arvonlisäveron sekä energiaveron korotuksella.

VIHREÄT KANTAVAT VASTUUTA KOKO MAASTA

Lipposen hallituksen ohjelma: "Hallitus on sitoutunut toimimaan niin, että vuosituhannen vaihteeseen mennessä maan kaikki alueet, kaupungit ja maaseutu kehittyvät tasapuolisesti. Päämääränä on ihmisten elinehtojen turvaaminen asuinpaikasta riippumatta. Hallitus edistää toimintakykyisten ja taloudellisesti toimivien kuntien ja kuntaverkostojen luomista sekä kuntaliitoksia."

Aluepolitiikka on osa sosiaalipolitiikkaa

  • Selvitetään keinot valtionosuusuudistuksen vuoksi kohtuuttomaan asemaan joutuneiden kuntien auttamiseksi tietyn siirtymäkauden ajan.
  • Aloitetaan alueelliset perustulokokeilut muutamissa syrjäisten alueiden kunnissa sekä eräissä rakenteellisista työttömyysongelmista kärsivissä kaupunkikunnissa.

Maaseutupolitiikka kohtaa kaupunkipolitiikan

  • Kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa kehitetään yhtenä, toisiaan täydentävänä, vuorovaikutteisena kokonaisuutena.
  • Kaupungistuminen ja vahvojen alueellisten kaupunkikeskusten kehittyminen vaatii toimia, joilla elämänlaatu kaupungeissa säilyy inhimillisellä tasolla.
  • Kärjistyviä kaupunkien ongelmia hoidetaan ja ennaltaehkäistään selkeästi muotoillun kaupunkipolitiikan avulla.
  • Kestävän yhdyskuntarakenteen syntymistä sekä taajama- että haja-asutusalueilla tuetaan rakennuslain uudistuksessa. Rakennusmääräyksillä poistetaan esteet ekologisten rakentamisratkaisujen tieltä.
  • Maaseutu nähdään laajempana kokonaisuutena kuin vain perinteisen maatalouden harjoittamisen alueena. Vihreän maaseudun keskeisiä elementtejä ovat luomuviljely, yrittäjyys, etä-/lähityö ja verkottuminen.
  • Maaseudun palveluista huolehditaan yhdistelmäpalveluverkostoja kehittämällä.
  • Elinkelpoisen uuden maaseudun luomiseksi tulee uusien elinkeinokeskusten luoda erityinen maaseutustrategia.

Maakunnat ja seutukunnat demokraattisen kehityksen yksikköinä

  • Maakuntahallinnon todellinen demokratisointi toteutetaan mallilla, jossa maakunnallisten liittojen valtuustot valitaan suorilla vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä. Vaalilain uudistamisen yhteydessä vaalipiirit tulisi määritellä niin, että eduskuntavaalipiirit ovat maakuntien kerrannaisia.
  • Seutukuntien kehityksen tukemiseksi kannustetaan kuntia vapaaehtoiseen yhteistoimintaan suoranaisten kuntaliitosten vaihtoehtona.

Alueellisesti reiluun ja kestävään liikennepolitiikkaan

  • Liikennepolitiikan lähtökohdiksi otetaan ilmastomuutoksen torjuminen ja kansalaisten jokapäiväisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen.
  • Ekologista yhdyskuntarakennetta tukemalla vähennetään liikenteen tarvetta.
  • Liikennejärjestelmien kehittämiseksi laaditaan valtakunnallinen strategia, joka pitää sisällään kaikki liikennemuodot kevyt liikenne mukaanlukien.
  • Liikennepolitiikan keskeisenä ohjausvälineenä on polttoaineiden hinnannosto 5-10% vuodessa.
  • Niissä kaupungeissa ja taajamissa, joista puuttuu kevyen liikenteen väylien verkko, alennetaan nopeusrajoitus tasoon 40 km/h.
  • Maaseudun liikenneyhteyksiä parannetaan virallistamalla kimppakyydit, tukemalla auto-osuuskuntia alkuun sekä kehittämällä tilaustaksi- ja muita kevyitä joukkoliikennejärjestelmiä.
  • Nopeiden junayhteyksien määrätietoisella kehittämisellä edesautetaan parhaiten eri alueiden keskinäistä tasa-arvoistumista valtakunnan mittakaavassa.

YMPÄRISTÖN TULEVAISUUS RATKAISEE IHMISEN TULEVAISUUDEN

CO2-päästöjen vähentäminen ja Rion ilmastosopimuksen noudattaminen on nyt Suomen ympäristöpolitiikan uskottavuuskysymys. Siksi kotimaisten ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöön tulee kannustaa, energiansäästömahdollisuudet tulee käyttää teollisuudessa ja kotitalouksissa, ja henkilöautoliikenne kääntää laskuun polttoaineiden hintaa nostamalla ja julkista liikennetta parantamalla.

Ympäristöpolitiikan painopistealueet

  • Ilman saasteiden päästöt ja muu ympäristökuormitus ei hyvästä kehityksestä huolimatta ole vielä Suomessa kestävällä tasolla. Tulee käyttää taloudellisia kannustimia ja normeja mm. rikin ja typen oksidien päästöjen vähentämiseksi.
  • Uuteen rakennuslakiin tulee kirjata kestävän kehitykset periaatteet (esim. rakennusten energiansäästöstä ja liikennetarpeen vähentämisestä yhdyskuntasuunnittelun keinoin) sekä asukkaiden osallistumismahdollisuudet kaavoituksessa. Ympäristöministeriöllä on säilytettävä veto-oikeus mm. kyseenalaisiin yleiskaavoihin. Ympäristöministeriöllä on tuomioistuimia parempi asiantuntemus puuttua epätarkoituksenmukaisiin tai ympäristön ja terveyden kannalta epäonnistuneisiin kaavoihin. Vain ympäristöministeriön asiantuntemus ja kansalaisten kuuleminen voivat tasapainottaa nyt liiaksi maanomistajan ja luottamusmieskytkyjen hallitsemaa kaavoitusta.
  • Itämeren tila on edelleen huonontunut. Suomen on yhdessä muiden Itämeren valtioiden kanssa aloitettava päästöjen valvonta, vaadittava ja myös tuettava jätevesipäästöjen puhdistamista.
  • Itämeren piirissä on tehtävä strateginen selvitys siitä, missä maissa ja laitoksissa saadaan suurin hyöty kun investoidaan typpi- ja fosforipäästöjen vähentämiseen.
  • Geenitekniikan soveltamisessa on otettava aikalisä. Laajan geneettisesti muunneltujen lajien käytön ja leviämisen pitkäaikaisia vaikutuksia ekosysteemeissä tulee tutkia ja arvioida nykyistä kattavammin.
  • Tavoitteena tulee olla jätteiden synnyn ehkäisy, materiaalinen kierrätys ja kaatopaikkakaasun käyttö energialähteenä. Jätelain mukaisesti tulee varmistaa, että muuhun hyötykäyttöön kelpaavaa jätettä ei mene poltettavaksi.
  • Rakennuslakiin on kirjattava, että uudisrakennuksille tulee laatia purkusuunnitelma ja että purkulupaan tulee liittää loppusijoitussuunnitelma, jossa luetellaan uudelleenkäytettävät osat rekisteriin ostajien käytettäviksi.
  • Autovero tulee porrastaa selkeästi auton ominaiskulutuksen perusteella, silti painopisteen tulee säilyä polttoaineen verotuksessa. Sähköautoja tulee suosia poistamalla niiltä kaikki verot vuoteen 2005 asti ja rahoittamalla latausverkoston rakentamista.
  • Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelu, Natura-ohjelma, Vuotos, ympäristövaikutusten arviointi ja riittävien resurssien takaaminen ympäristönsuojelun tehtäviin kautta maan (kunnat, valtio) ovat lähivuosien ympäristöpolitiikan painopistealueita.

Energiapolitiikka

  • Puun energiakäyttöä tulee edistää joko puuhakkeen korjuun verohelpotuksella tai subventiolla. Työllistämispotentiaali 10 000 - 15 000 työpaikkaa on realisoitavissa heti.
  • Energiaveroin parannetaan puun asemaa suhteessa muihin energialähteisiin. Puulla tuotetun energian kannattavuus tulee olla sellainen että tulevaisuuden sellutehtaat tuottavat suhdannetilanteesta riippuen sellua tai sähköä.
  • Valtiovallan on kannustettava nk. vihreän sähkön markkinoiden syntymistä (Ruotsissa nämä markkinat ovat jo olemassa).
  • Biomassalla, tuulella ja pienvesivoimalla tuotetulle sähkölle minimi-hinta (kuten esim. Saksassa)
  • Vuotoksen altaasta on tehtävä puolueeton yhteiskuntataloudellinen arvio
  • Suomen on toimittava aktiivisesti maakaasuputken rakentamiseksi Venäjältä Keski-Eurooppaan Suomen kautta. Maakaasuputki johdetaan myös keskisuuriin kaupunkeihin.
  • Energiansäästöavustuksia on laajennettava mm. lämpöpumppuinvestointeihin. Kotitalouksien ja teollisuuden korjaus- ja uudisrakentamisessa tulee tukea energiansäästöinvestointeja.
  • On järjestettävä kuntien energiansäästökilpailu, samoin valtion laitosten.
  • Energiansäästömahdollisuudet tulee käyttää siellä missä kulutuksen kasvu on suurinta eli palvelusektorilla.
  • Suomen on paitsi ekologisista myös taloudellisista ja kilpailukykysyistä luotava imago vastuullisen ympäristöpolitiikan mallimaana erityisesti energiaintensiivisillä vientialoilla.
  • Energiakatselmusten tekoon myönnettävä tukea tulee lisätä (nykyisin 40 % katselmuksista); samalla tulee voimakkaasti viestiä saavutetuista eduista, jotta tukea osattaisiin hakea ja katselmustoiminta saataisiin laajemmin tunnetuksi. Selkeät tukiehdot myös energiansäästöinvestoinneille.

RAJAT LIUKENEVAT - EDUT YHTENEVÄT

EU- ja EMU- politiikasta on tehtävä kansalaisille selkeästi ymmärrettävää, jotta turvataan kansalaisten todelliset vaikutusmahdollisuudet tehtäessä EU:ta koskevia keskeisiä ratkaisuja. EU-kansalaisten on voitava valvoa EU:n talouspolitiikan harjoittamista. Vihreät eivät näe mitään perusteita Suomen NATO-jäsenyydelle, sen sijaan Suomen tavoitteena on pidettävä yleiseurooppalaista turvallisuusjärjestelmää, jossa ovat mukana ETYJ:n jäsenmaat. Kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava vähintään 0,7 prosentin tasolle BKT:stä vuoteen 2004 mennessä ja laatu on nostettava painopisteeksi: tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun parantaminen tulee määritellä yhteistyön keskeiseksi sisällöksi. Suomen kehitysyhteistyössä on kiinnitettävä huomiota myös globaalin väestönkasvun hillitsemisen kysymyksiin.

Lähiajan EU- ja EMU-askeleet

  • Ennen EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirtymistä on selvitettävä, miten Euroopan Unionin talouspolitiikan päätöksenteko tapahtuu EMU:n toteuduttua.
  • Samoin on selvitettävä, kuinka työllisyyttä ja sosiaalisia ongelmia hoidetaan EU:n yhteisin toimin.
  • Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa EU:n talouspolitiikkaan on turvattava: EMU:n toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä Euroopan parlamentin Euroopan keskuspankkia valvovan elimen - europankkivaltuuston - perustaminen
  • Vihreä liitto päättää kantansa Suomen EMU-jäsenyyteen syksyllä 1997.
  • EU:n syvenemiskehityksen edellytyksenä on pidettävä vision luomista siitä, miten työllisyys- ja sosiaalikysymykset tulevaisuuden EU:ssa hoidetaan.

Kansainvälispoliittiset kysymykset

  • Parasta turvallisuuspolitiikkaa on taloudellisen ja tieteellisen vaihdon ja kansalaisten tason yhteistyön lisääminen.
  • Euroopan Unionin laajeneminen edistää Euroopan ja varsinkin Suomen turvallisuutta paremmin kuin NATOn laajeneminen.
  • Suomelle on kehitettävä aktiivinen liittoutumattomuuspolitiikka; Suomen ei ole syytä hakea NATO:n jäsenyyttä.
  • Suomen tavoitteena on pidettävä yleiseurooppalaista turvallisuusjärjestelmää, jossa ovat mukana ETYJ:n jäsenmaat.
  • Kehitysyhteistyö on liitettävä selkeämmin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan määrittelemällä se Suomen globaaliksi ulkopolitiikaksi.
  • Kehitysyhteistyön laatu on nostettava painopisteeksi: tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun parantaminen tulee määritellä yhteistyön keskeiseksi sisällöksi.
  • Kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava vähintään 0,7 prosentin tasolle vuoteen 2004 mennessä.
  • Kansalaisjärjestöjen osuus kehitysyhteistyömäärärahoista on nostettava 15 prosentin tasolle ja järjestöjen omarahoitusosuutta on alennettava 10 prosenttiin.
  • Suomen on toimittava maailman kauppajärjestössä WTO:ssa aktiivisesti siten, että ympäristö- ja sosiaalinen dumppaus saadaan hallintaan.