Hyväksytty Liiton ylimääräisessä kokouksessa Seinäjoella 6.1.1995

Vapaan Suomen Liitto - Förbundet för det Fria Finland rp.

Vapaan Suomen Liiton talous- ja työllisyyspoliittinen ohjelma

Suomi hätätilassa

Kansainvälisten pääomaliikkeiden vapauttaminen 1980-luvulla toi maahamme rahakeinottelun, kasinotalouden ja pankkikriisin, joiden laskuja nyt maksamme. Talouslamaa pahensi raha- ja finanssipolitiikassa 1980 lopulla ja 1990-luvulla tehdyt virheet, kuten markan Ecu-kytkentä väärällä kurssilla ja hallituksen harjoittama kylmäkiskoinen EMU-kriteereitä tavoitteleva finanssipolitiikka. Harjoitetun politiikan johtotähtenä on ollut Suomen talouden ja sen rakenteiden saattaminen EU-kelpoiseksi hinnalla millä hyvänsä. Tuloksena ovat olleet vararikot, ennennäkemätön suurtyöttömyys ja talouden jakautuminen menestyvään vientisektoriin, paikallaan polkeviin kotimarkkinoihin ja taantuvaan julkiseen sektoriin. Maamme on todellakin saatettu hätätilaan.

Entinen meno jatkuu, ellei Suomen kansa herää tulevissa vaaleissa

Harjoitetun europolitiikan seurauksena työttömiksi on joutunut puoli miljoonaa ihmistä. Tukityöllistetyt ja työllisyyskoulutuksessa olevat mukaanlukien maassa on todellisuudessa noin 650 000 työtöntä.

Laman seurauksena valtion ja kuntien verotulot vähenivät. Hallitus on korottanut veroja ja pakollisia maksuja sekä saattanut voimaan uuden EU:ssa käytössä olevan arvonlisäveron. Kokonaisverorasitus on maassamme nyt kaikkien aikojen korkeimpia.

Julkisten palvelujen alasajo on johtanut ja on edelleen johtamassa kymmeniä tuhansia valtion ja kuntien palveluksessa olevia työttömiksi. Itse aiheutetusta lamasta johtuvaa tulojen menetystä hallitus paikkaa ottamalla uutta lainaa 70 miljardin markan vuosivauhdilla. Näiltä vitsauksilta olisi pitkälti vältytty, ellei talouspolitiikkaa olisi rakennettu väärille perusteille ja jos siinä olisi harjoitettu elvyttävää linjaa, jota taloustieteilijät ovat esittäneet koko 1990-luvun ajan. Suomen kansa on todellakin ollut tuskallisen talous- ja yhteiskuntapoliittisen puoskaroinnin kohteena.

Nykyisten vallanpitäjien kaavailujen mukaan Suomen sopeuttamista euroraameihin jatketaan. Jatko-ohjelma on kirjattu mm. presidentin työllisyystyöryhmän mietintöön. Sen mukaan valtion menoja leikattaisiin nykyisten säästöpäätösten lisäksi yli 30 miljardia markkaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtion menojen supistukset kohdistettaisiin mm. sosiaali-, terveys-, ja koulutusmenoihin. Samalla työryhmä esittää suurituloisten verotuksen olennaista alentamista. Ohjelman toteutuessa Suomi lakkaa olemasta pohjoismainen hyvinvointivaltio. Harvat rikkaat rikastuvat ja kansan suuri enemmistö - tavalliset ihmiset - köyhtyvät. Vapaan Suomen Liiton mielestä tällaiset kaavailut ja uhkakuvat on päättäväisesti torjuttava.

Talous- ja yhteiskuntapolitiikka irti markkinadiktatuurista

Raha on muuttunut yhteiskunnan varallisuuden mitasta ja vaihdonvälineestä isännäksi. Varsinkin pienet kansantaloudet ovat joutuneet markkinavoimien armoille. Maassamme viime aikoina harjoitettua tavallisten ihmisten asemaa kurjistavaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa on nykyisten vallanpitäjien taholta perusteltu rahamarkkinoiden reaktiolla ja uhkauksilla. Näitä uhkauksia on tarkoituksellisesti liioiteltu ja käytetty asiattomasti kylmäkiskoisen politiikan tekemisen välineenä.

Vapaan Suomen Liiton mielestä kansanvalta ei voi alistua kasvottomien markkinavoimien valtaan. Kansalaisten yleinen etu on asetettava markkinavoimien edun yläpuolelle. Kansainvälisten pääomaliikkeiden hallitsemiseksi on luotava tehokas markkinavoimien sääntelyjärjestelmä esim. verotuksen avulla. Siihen tarvitaan kansainvälisiä maailmanlaajuisia sopimuksia. Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) piirissä on pohdittu spekulatiivisten rahaliikkeiden aisoihin panemista verottamalla valuutta- ja arvopaperikauppoja. Vapaan Suomen Liitto kiirehtii tällaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.

Tavallisten ihmisten jokapäiväinen elämä ja rehellisten yrittäjien toiminta on vapautettava nykyisen markkinadiktatuurin kahleista.

Talous on käännettävissä nousuun

Vapaan Suomen Liitto katsoo, että Suomen talous voidaan kääntää nousuun elvyttävän talous- ja työllisyyspolitiikan avulla. Tämä on välttämätöntä työttömyyden voittamiseksi ja hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Investointitoimintaa on suunnattava sellaisiin uusiin työllistäviin kohteisiin, jotka lisäävät valuuttatuloja ja edistävät kasvua. Kotimarkkinoilla kannustetaan sellaista toimintaa, joka korvaa tuontia ja työllistää ihmisiä.

Talouden nousua ei saada aikaan yksinomaan valtion menoja supistamalla. Supistukset pitkittävät lamaa ja lisäävät työttömyyttä. Nykyisten vallanpitäjien mielestä Suomen talouden perusongelma on valtion velkaantuminen. Valtion velkaantuminen ei ole syy vaan seuraus.

Vapaan Suomen Liiton mielestä taloutemme perusongelma on puolen miljoonan ihmisen työttömyys. Välillisesti työttömyys rasittaa yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Työttömyyden poistuessa säästyvät työttömyysmenot ja valtio sekä kunnat saavat takaisin menettämänsä verotulot. Samalla häviää myös valtion ja kuntien velkaantumiskierteen yksi tärkeä syy.

Elvytyspolitiikan rahoittamiseksi on pääomatulojen verotusta korotettava, lisäksi v. 1992 poistettu pörssitoiminnan siirtoleimavero on palautettava.

Elvytystoimenpiteet on kohdennettava aloille, jotka täyttävät seuraavat ehdot: työllistävät nopeasti, välilliset työllisyysvaikutukset ovat mahdollisimman suuret, luovat pysyviä työpaikkoja ja monipuolistavat Suomen edelleen yksipuolista tuotantorakennetta. Tämän mukaisesti elvytystoimenpiteet on suunnattava ensisijaisesti asunto- ja korjausrakentamisen elvyttämiseen sekä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen.

Asuntorakentamisen vähimmäistarpeeksi 1990-luvulla on arvioitu 45 000 - 50 000 asuntoa vuodessa. Kahtena ensimmäisenä lamavuotena tuotannollista vajetta on syntynyt 40 000 asuntoa. Rakennustoiminnan työttömyysaste on korkeampi kuin millään muulla alalla. Rakennustoiminnan työttömyysaste on korkeampi kuin millään muulla alalla. Rakennustoiminnan välilliset vaikutukset ovat erittäin suuret: yksi henkilö työmailla työllistää kaksi henkilöä muilla toimialoilla. Asuntorakennustoiminnan elvyttäminen edellyttää valtion asuntolainajärjestelmän puutteiden poistamista ja korkotuen lisäämistä. Oman asunnon hankintaa on syytä kannustaa. Tämä luo uskoa tulevaisuuteen ja yrittämiseen.

Pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kehittämällä voidaan merkittävästi edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja maan tuotantorakenteen monipuolistamista. Pk-yritystoiminnan erityispiirteet tulee aikaisempaa enemmän ottaa huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Elinkeinotukien painopiste on siirrettävä suurteollisuudesta pk-yrityksiin. Pk-yritystoiminnan yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tulee tiivistää. Tutkimusta tulee kohdentaa uuden kasvukykyisen yritystoiminnan tarvitsemien innovaatioiden ja muun osaamisen lisäämiseen. Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan pääomahuolto on turvattava.

Suomen arvokkain luonnonvara on puu. Puunjalostusteollisuuden vientituotteet ovat edelleen valtaosaltaan puolivalmisteita paperia ja sellua. Näiden ja mekaanisen metsäteollisuuden edelleen jalostaminen myös vientiin on suuri tulevaisuuden haaste suomalaiselle yrittäjyydelle, tutkimukselle ja tuotekehittelylle.

Suomessa lapsenkengissä olevaa puurakentamista on voimakkaasti kehitettävä.

Nuorille työtä - eläkeikään joustoa

Suurtyöttömyyden huolestuttavimpia ilmiöitä on korkea nuorisotyöttömyys. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on yli 30 prosenttia. Nuorten työllisyyskysymyksen ratkaisemiseksi tulee olla valmiutta poikkeuksellisiin toimiin. Työpaikkojen avaamiseksi nuorille on eläkkeelle siirtymisen ikärajaa alennettava väliaikaisesti. Lisäksi vapaaehtoista ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä voitaisiin edistää järjestelyllä, jossa nuoren työttömyyspäivärahaa ohjattaisiin työnantajalle, joka sitoutuu ottamaan eläkkeelle lähteneen tilalle alle 30-vuotiaan työttömän. Tällaista työttömyystukea maksettaisiin siihen asti, kunnes ennenaikaiselle eläkkeelle siirtynyt on saavuttanut normaalin eläkeiän. Järjestely ei aiheuttaisi mainittavia lisäkustannuksia, sillä työllistettyjen nuorten maksamat verot korvaisivat pitkälti julkiselle vallalle aiheutuneet menot.

Nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi on lisättävä oppisopimuskoulutusta ja sen tukemista julkisin varoin. Samalla tuetaan myös oleellisella tavalla pk-yritysten taloudellisia toiminta-edellytyksiä.

Maaseutu säilytettävä asuttuna

Euroopan Unionin maatalouspolitiikka on suuri uhkatekijä Suomen maaseudulle. Maataloustuotannon ja - väestön nopea väheneminen johtaa maaseudun peruspalvelujen heikkenemiseen ja maaseudun laajojen osien autioitumiseen. Tämä vuorostaan aiheuttaa maaseudun työttömyyden voimakkaan kasvun.

Vapaan Suomen Liiton mielestä maaseutu on säilytettävä asuttuna uusia työpaikkoja luomalla ja maamme olosuhteisiin soveltuvaa maa- ja metsätaloutta kehittämällä. Suomen maaperä ja ilmasto-olosuhteet mahdollistavat korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamisen. Peruselintarvikkeiden omavaraisuus on turvattava mahdollisten kriisitilanteiden varalta ja talouskatastrofin välttämiseksi. Maamme eri alueiden, elinkeinojen ja väestöryhmien asemaa on kehitettävä tasapuolisesti.

Joukkoliikennettä on kehitettävä paitsi taajamissa myös maaseudulla.

Omavaraisempaan energiatuotantoon

Suomen energiahuollon tulee perustua kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin, energiankäytön tehostamiseen ja säästämiseen. Vaihtoehtoisten energialähteiden tutkimusta on tehostettava. Kotimaiset energialähteet soveltuvat myös pieniin voimaloihin tyydyttämään paikallista energiatarvetta. Kotimaisen energian käyttö luo runsaasti uusia pysyviä työpaikkoja. Suomen on mahdollisimman pian aloitettava neuvottelut Norjan ja Ruotsin kanssa kaasuputken rakentamisesta ja maakaasun toimittamisesta Norjan maakaasukentiltä.

Ydinvoiman lisärakentamisesta on sen kalleuden ja riskialttiuden vuoksi luovuttava. Ydinjätteen maahan tuonti on kiellettävä.