KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

3.1 Eettiset kysymykset

Tutkimusprosessin aikana tehtävät, toisinaan sivuseikoilta vaikuttavat ratkaisut ovat merkittäviä tutkimuksen eettisyyden näkökulmasta katsottuna. Tieteen eettiset kysymykset viittaavat juuri näihin lukemattomiin valintoihin, joita tutkija joutuu tekemään (Pietarinen & Launis 2002, 46). Onko oikein tutkia mitä aihetta tahansa? Millaista on hyvän tieteellisen käytännön mukainen tutkimus? Onko tutkija vastuussa siitä, mihin hänen tuottamaansa tutkimustietoa käytetään? Mitä tulisi erityisesti huomioida, kun tutkimuskohteena on ihminen?

Tutkimuseettiset ongelmat voidaan jakaa kahteen luokkaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat tutkimuksen tiedonhankintaan ja tutkittavien suojaan liittyvät kysymykset. Näitä kutsutaan usein Mengele-tapauksiksi erään saksalaislääkärin mukaan, joka suoritti julmia kokeita keskitysleireillä. Toiseen luokkaan kuuluvat ns. Manhattan-tapaukset, joilla viitataan tutkijan vastuuseen tutkimustulosten sovelluksista. Tämä nimitys tulee amerikkalaisesta projektista, joka loi perustan ensimmäiselle atomipommille. (Mäkelä 1987, 180).

Työssään tutkija käyttää asiantuntijavaltaa ja tutkijayhteisön hänelle tarjoamaa arvovaltaa. Erityisesti ihmisiin kohdistuvan tutkimuksen tekeminen edellyttää tutkijalta hyvän tutkimuskäytännön noudattamista, jolloin ensisijaista on tutkittavan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. (Pelkonen & Louhiala 2002, 129.) Jos tutkija käyttää hyvin standardoituja tiedonkeruumenetelmiä, ovat tutkimusasetelman mahdolliset eettiset ongelmakohdat ennakoitavissa ja jopa etukäteen ratkaistavissa. Jos taas kyseessä on vapaamuotoisempi tiedonhankintatapa, on myös tutkijan ja tutkittavan suhde epämuodollisempi. Tällöin tutkijalle itselleen jää suurempi moraalinen vastuu tutkimuksen eettisten kysymysten käytännön ratkaisemissa. Tutkijan vastuulla ovat siis seuraukset, joita tutkimus saattaa tutkittavalle aiheuttaa. (Mäkelä 1987, 195.)

Vaikka tutkimuksen etiikkaan kiinnitetään nykyään aikaisempaa enemmän huomiota ja laaditaan säännöstöjä tutkijan työtä ohjeistamaan, on kuitenkin mahdotonta laatia ohjeita kaikkien mahdollisten tutkimuksen ongelmakohtien varalle. Ohjeiden kattavuuden ongelmana on lisäksi se, että eettiset ongelmat muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa ja teknisen kehityksen edetessä: tutkimusmenetelmät kehittyvät ja jotkin tutkimusaiheet voivat olla aiempaa ajankohtaisempia. Nykyisin on ajankohtaista pohtia erityisesti tutkimusrahoituksen roolia tutkimustyössä tai tutkimustulosten julkisuusperiaatteita. Lisäksi jokaisella tieteenalalla on omat eettiset ongelmakohtansa, joihin taas muiden tieteenalojen tutkijoiden ei välttämättä tarvitse syventyä (esim. geeni- ja eläintutkimukset). Tutkimusetiikkaa edistävillä ohjeilla voidaan siis yrittää auttaa tutkijaa toimimaan "oikein", mutta loppujen lopuksi tutkija on ratkaisujensa kanssa yksin.

Omien ratkaisujen etsimisessä auttaa aina alan kirjallisuuteen tutustuminen. Hallamaan ym. toimittamassa kirjassa Etiikkaa ihmistieteille (2006) tarkastellaan tutkimuksen yhteiskunnallisia edellytyksiä, ihmistieteiden filosofisia ja eettisiä perusteita ja lähtökohtia sekä menetelmiä koskevia valintoja, tutkijan suhdetta tutkimuskohteeseen sekä tulosten raportointia ja julkistamista. Arja Kuulan (2006) kirjassa Tutkimusetiikka keskitytään erityisesti ihmisiltä kerättävän tai ihmisiä kuvaavan tutkimusaineiston eettisiin ja juridisiin kysymyksiin. (Ks. myös Aineistonhallinnan käsikirjan ohjeita tutkittavien informointiin aineistonkeruun yhteydessä ja tutkimusetiikan linkkisivusto).

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD