 |
 |
Numero 21 (1/2007)
|
|
|
 |
||||
etusivu
Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@tuni.fi.
|
|
Sähköisten aineistojen säilyttämiseen tarvitaan kansallisia periaatteita ja ohjeitaMari Kleemola Opetusministeriö asetti helmikuussa 2007 sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskevan työryhmän. Sen tulee marraskuun loppuun mennessä laatia sähköisten aineistojen pitkäaikaisen säilytyksen ja käytön kansalliset periaatteet. Työryhmässä ovat edustettuina Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, arkistolaitos, opetusministeriö, Suomen elokuva-arkisto, Museovirasto, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, CSC, FinnOA, Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) ja Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö. Puheenjohtajana toimii arkistoneuvos Markku Nenonen. Työryhmä keskittyy ensisijaisesti niihin opetusministeriön hallinnonalan yksikköjen julkaisuaineistoihin, joiden pitkäaikaissäilytyksestä määrätään laissa. Mahdollisuuksien mukaan selvitetään myös muiden keskeisten aineistojen, esimerkiksi sähköisten tutkimusaineistojen, pitkäaikaissäilytys ja käytettävyys. Yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja julkishallinto tuottavat runsaasti sähköisiä tutkimusaineistoja, joiden säilyttäminen on sisällön, toiminnallisuuden ja kustannustehokkuuden kannalta tärkeää. On syytä varmistaa, että ainutkertaisia ja arvokkaita tutkimusaineistoja ei menetetä esimerkiksi ymmärtämättömyyden, teknisten ongelmien tai puutteellisen metadatan vuoksi. Humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja käyttäytymistieteellisten alojen professoreille hiljattain suunnatun Open Access -kyselyn mukaan vain kymmenellä prosentilla yliopistolaitoksista on ohjeita tai sääntöjä sähköisten tutkimusaineistojen säilyttämiselle. Parhaiksi keinoiksi aineistojen avoimen saatavuuden turvaamiseksi koettiin yliopistojen yhteisesti laatimat suositukset ja tutkimusrahoitukseen sisällytettävät määrärahat aineistojen saattamiseksi jatkokäyttöön. Tieteenalakohtainen, valtakunnallinen data-arkisto koettiin puolestaan parhaaksi tavaksi toteuttaa tutkimusaineistojen arkistointi.
|
