FSD Bulletin

Numero 29 (1/2010)
11.3.2010

ISSN 1795-5254

etusivu
uusimmat aineistot
aikaisemmat lehdet
toimitus

» uusin lehti

Tietoarkisto on FSD:n verkkotiedotuslehti, jonka syksyn erikoisnumero ilmestyy myös painettuna. Lehdessä on artikkeleita ja uutisia tutkimus- ja arkistotoiminnan eri alueilta. Tietoarkiston ilmestymisestä tiedotetaan sähköpostilistallamme. Painetun Tietoarkisto-lehden voi tilata maksutta osoitteesta fsd@uta.fi.


FSD

Yhteiskuntatieteellinen
tietoarkisto
puh. 040 190 1432
faksi (03) 343 9088
s-posti: fsd@uta.fi


Yhteistä digisäilöä suunnittelemassa – KDK–PAS

Helena Laaksonen | Tuomas J. Alaterä

Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hanke rakentaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistä asiakasliittymää, joka tarjoaa helpon ja nopean pääsyn organisaatioiden aineistoihin. Asiakasliittymän lisäksi hanke suunnittelee kansallisen digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytysratkaisua (PASia). Asiakasliittymä otetaan käyttöön jo ensi vuonna. PAS-järjestelmän suunnitelman pitäisi valmistua kesällä 2010. Toiminnassa valmis järjestelmä olisi noin viiden–kuuden vuoden kuluttua.

KDK-hankkeen pitkäaikaissäilytysjaostoa johtaa Kansallisarkisto, ja koko hankkeessa on Kansalliskirjaston ja Kansallismuseon ohella edustettuna 35 eri muistiorganisaatiota tai keskeistä intressiryhmää. Opetusministeriö käynnisti KDK-hankkeen kesällä 2008.

PAS-hankkeessa suunnitellaan pitkäaikaissäilytysratkaisu Suomen kulttuuriperinnön säilyttämisestä vastaavien arkistojen, kirjastojen ja museoiden keskeisille sähköisille tietovarannoille. Päätavoite on varmistaa sähköisessä muodossa olevan informaation säilyminen käyttökuntoisena pitkälle tulevaisuuteen. Suunniteltavista nykyistä yhdenmukaisemmista tietojärjestelmistä ja yhteistyöstä odotetaan syntyvän myös parempaa palvelua ja selkeitä kustannussäästöjä.

Erilaiset aineistot välittömästi käyttöön

Itse PAS-järjestelmä on verrattain suljettu, turvallinen säilytysjärjestelmä. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän avulla käyttäjän taas pitäisi voida hakea kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoja ja saada niitä käyttöönsä, ei pelkästään aineistojen kuvailuja.

Yhteiskuntatieteilijä voisi hakea tutkimusaiheeseensa liittyvää aineistoa järjestelmästä, löytää kirjallisuutta, tutkimusaineistoja, ehkä kuvia ja äänitallenteitakin ja saada näitä kaikkia – käyttäjätunnistuksen jälkeen – välittömästi käyttöönsä, ilman että hänen pitää tietää kuka aineistot omistaa tai niitä hallinnoi. Jotta tämä olisi mahdollista, monia asioita pitää muuttaa. Ratkaistavana on paitsi tietoteknisiä ongelmia myös paljon lainsäädännön ja käytännön toiminnan muutoksia vaativia kysymyksiä.

Pitkäaikaissäilytysjärjestelmän ratkaisut suunnitellaan OAIS-mallin pohjalta. Malli käsittää aineiston vastaanoton järjestelmään, sen säilytyksen, tiedonhallinnan, hallinnoinnin, säilytyksen suunnittelun ja aineistojen käytön palvelut (esim. Teräs 2009, 8). Valmistuttuaan järjestelmä ja sitä ylläpitävä organisaatio tarjoaisi sekä aineistoja hallinnoiville luovuttajille että aineistoja käyttävälle kohdeyleisölle palvelut, joiden kautta he ovat yhteydessä PAS-järjestelmään. Lisäksi organisaatio tarjoaa aineistoille eritasoisia säilytys- ja ylläpitopalveluita sekä tilasto- ja lokipalveluita.

Aineistot kaipaavat huolenpitoa

Koska kyse on pitkäaikaissäilytysratkaisusta, aineistojen metatiedot ovat erityisen tärkeitä. Pelkkä "bittien varastointi" ei takaa aineistojen käyttökuntoisuutta. Pitkäaikaissäilytyksellä tarkoitetaan sähköiseen muotoon tallennetun tiedon säilyttämistä käyttökuntoisena kymmenien ja satojen vuosien ajan. Digivarastossa olevia aineistoja on huollettava säännöllisesti. Laitteiden, ohjelmistojen ja tiedostomuotojen vanhentuessa tiedon pitää olla muunnettavissa uusiin käyttökelpoisiin muotoihin.

PAS-jaoston kokouksiin on osallistunut tietoarkiston edustajana tietoverkkoasiantuntija Tuomas J. Alaterä. Hänen mukaansa tietoarkisto voisi hyötyä hankkeesta kolmella tavalla. Ensinnäkin tutkimusaineistot tulisivat näkyviin yhteiseen asiakasliittymään ja saataville tätä kautta. Tämä voisi parantaa aineistojen löytyvyyttä ja lisätä niiden käyttöä tutkimuksessa. Lisäksi tietoarkiston yhteistyö kirjastojen ja niin sanottujen perinteisten arkistojen kanssa tiivistyisi yhteisessä infrastruktuurissa. Tietoarkisto odottaa hankkeelta myös laadukasta ja turvallista pitkäaikaissäilytysjärjestelmää sähköisten aineistojensa varmuustallennukseen.

 

Lisätietoa ja lähteitä:
» Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen verkkosivut
» Keskitalo Esa-Pekka (2008). PAS ja KDK – eli säilyttäminen on osa Kansallista digitaalista kirjastoa. Tietolinja 2/2008. Verkkolehti: <http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/tietolinja/0208/sailyttaminen.html> [viitattu 22.2.2010]
»Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskevan työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:2. Verkkojulkaisu: <http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/Sahkoisen_aineiston_pitkaaikaissailytys_ja_kaytto.html> [viitattu 22.2.2010]
» Teräs Arto (2009). Kansallinen digitaalinen kirjasto: Digitaalinen pitkäaikaissäilytys. Ajankohtaisseminaari digitoinnista, Kansallismuseo 11.2.2009. Esitysdiat (pdf). Verkossa: <http://staff.csc.fi/ajt/presentations/KDK_Digitaalinen_Pitkaaikaissailytys_2009-02-11.pdf > [viitattu 26.2.2010]