FAQ - usein kysytyt kysymykset

Aineistojen käyttö ja lataaminen | Tiedostojen avaaminen | Aineistoihin viittaaminen | Aineistojen hakeminen | Aineistojen arkistointi | Opiskelijat | Arkiston toiminta | Hallinto | Muita kysymyksiä

Aineistojen käyttö ja lataaminen

Mitä aineistojen lataaminen ja jatkokäyttö maksavat?
Ei mitään. Peruspalvelumme ovat maksuttomia. Peruspalveluja ovat aineistojen toimitus sähköisessä muodossa, aineistoihin liittyvä tietopalvelu ja aineistojen arkistointi.
Millaisia ehtoja aineistojen käytölle on?
Aineistoilla on erilaisia käyttöehtoja. Osa aineistoista on vapaasti käytettävissä. Suurin osa aineistoista on saatavissa opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen, ja osa vain tutkimukseen. Joitakin aineistoja voi saada käyttöönsä vain aineiston luovuttajan erillisellä luvalla. Lupaa haetaan Ailan kautta.
Tutkimuksella tarkoitamme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tai niihin rinnastettavissa organisaatioissa tehtävää työtä, jossa etsitään vastauksia asetettuihin kysymyksiin oman oppiaineen metodeja soveltaen ja aineistoa systemaattisesti analysoiden. Opetus tarkoittaa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai niihin rinnastettavassa organisaatiossa annettavaa oppiaineen tai menetelmien koulutusta. Opiskelulla tarkoitamme yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai niihin rinnastettavassa organisaatiossa opettajan johdolla suoritettavia opintoja.
Miten saan aineiston käyttööni?
Voit käyttöehtojen mukaisesti ladata haluamasi aineiston palveluportaali Ailassa. Yliopistojen ja korkeakoulujen henkilökunta ja opiskelijat voivat kirjautua Ailan käyttäjiksi omilla käyttäjätunnuksillaan. Muut asiakkaat hakevat Ailan käyttäjätunnusta tietoarkiston asiakaspalvelusta. Osa aineistoista on ladattavissa myös ilman rekisteröitymistä. Tilausohjeet.
Voiko Ailasta ladata useita aineistoja kerralla?
Ailassa voi ladata käyttöönsä vain yhden aineiston kerrallaan, koska aineistojen käyttöoikeudet vaihtelevat. Mikään ei estä lataamasta useampaa aineistoa peräkkäin. Ks. myös tilausohjeet.
Missä tiedostomuodossa aineistot toimitetaan?
Oletusarvoisesti kvantitatiiviset datatiedostot lähetetään SPSS Portable -muodossa. Kvantitatiivisia tutkimusaineistoja voidaan tietyin rajoituksin toimittaa myös muiden ohjelmistojen formaateissa ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun (ks. lista tukemistamme formaateista). Valtaosa kvalitatiivisista tutkimusaineistoista on tekstitiedostoja (rtf, txt, pdf). Suurimmasta osasta tekstiaineistoja tuotetaan myös erillinen html-selausversio. Koodikirja on PDF-tiedosto. Aineisto toimitetaan pakattuna zip-tiedostona.
Kuinka nopeasti aineistot saa?
Rekisteröidyt Ailan käyttäjät voivat ladata aineistot välittömästi. Jos aineiston jatkokäyttö edellyttää alkuperäisen tutkijan lupaa, aineiston saaminen voi kestää kauemmin.
Saanko antaa Ailasta lataamani aineiston koko tutkimusprojektin käyttöön?
Et saa. Aineiston käyttöoikeus on aina henkilökohtainen ja aineiston lataaja on vastuussa lataamansa aineiston käytöstä. Jokaisen aineiston käyttäjän tulee itse kirjautua tietoarkiston asiakkaaksi, sitoutua käyttöehtoihin ja vasta sitten ladata aineisto omaan käyttöönsä. Vaatimus koskee kaikkia tutkimusryhmän jäseniä asemaan katsomatta.
Saako teiltä myös ulkomaisia aineistoja?
Kyllä. Välitämme esimerkiksi eurooppalaisten tietoarkistojen aineistoja ja yhdysvaltalaisia aineistoja. Ks. tilausohjeet.
Saako tietoarkistosta kirjoja tai tutkimusraportteja?
Ei. Meiltä saa kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia, sähköiseen muotoon tallennettuja tutkimusaineistoja.
Mikä on koodikirja?
Koodikirja on dokumentti, joka sisältää tutkimusaineiston yleiskuvailun, muuttujien kuvailun ja suorat jakaumat sekä aineistonkeruussa käytetyn kyselylomakkeen (jos olemassa). Tietoarkiston tuottamat koodikirjat ovat PDF-tiedostoja.
Voinko tilata osa-aineistoja, esimerkiksi vain tiettyjä muuttujia?
Valitettavasti meillä ei ole resursseja tällaiseen palveluun. Toimitamme aineistot aina kaikkine muuttujineen ja havaintoineen.
Mitä tarkoittaa joidenkin aineistojen kuvailussa mainittu embargo?
Embargo tarkoittaa, että aineisto on joko kokonaan tai osittain käyttökiellossa johonkin tiettyyn ajankohtaan asti. Koko aineisto voi olla käyttökiellossa esimerkiksi siksi, että alkuperäinen tutkija ei ole vielä julkaissut tutkimustaan. Kuvailussa on yleensä mainittu embargon laajuus ja päättymisajankohta.
Mitä ovat perävaunulomakkeet?
Perävaunulomakkeeksi kutsutaan käyntikyselyn yhteydessä vastaajalle jätettyä kyselylomaketta, jonka vastaaja täyttää itse ja palauttaa tutkijalle yleensä postitse.

Tiedostojen avaaminen

Miten saan sähköpostin liitteenä tulleet tiedostot auki?
Ailasta ladatut aineistot ovat zip-pakattuja ja ne tallennetaan oman koneen kiintolevylle (esim. C- tai D-levylle). Jos lataat aineistoja Ailasta joltain muulta kuin omalta koneeltasi, sinun on varmistuttava ettei esimerkiksi tietokoneen 'ladatut tiedostot'-kansioon jää kopiota lataamastasi aineistosta. Erilaisten tiedostojen avaamisohjeita on alla.
Miten SPSS portable -tiedosto avataan?
SPSS-ohjelmassa portable-tiedoston saa avaamista varten näkyviin valitsemalla pudotusvalikosta File -> Open -> Data ja valitsemalla kohdasta 'Files of type' tiedostomuodoksi SPSS portable (*.por).
Sain aineiston zip-tiedostona, mikä se on ja miten se avataan?
Zip-tiedosto (*.zip) on pakattu tiedosto. Tallenna liitteenä oleva zip-tiedosto ensin oman koneesi kiintolevylle. Windowsissa resurssienhallinta (Oma tietokone) osaa näyttää ja purkaa zip-tiedostot. Vaihtoehtoisesti voit käyttää purkamiseen erillistä ohjelmaa (esim. WinZip, 7-zip).
Miksi verkossa olevat lomakkeet ja koodikirjat eivät aukea?
PDF-muotoiset lomakkeet ja koodikirjat aukeavat yleensä selainikkunaan tai erilliseen ohjelmaikkunaan. Jos näin ei käy, klikkaa lomakkeen tai koodikirjan linkkiä hiiren kakkosnäppäimellä (yleensä oikeanpuoleinen), valitse "Tallenna nimellä (Save Target As)", tallenna tiedosto kiintolevylle ja avaa se sieltä Adobe Acrobat Reader -ohjelmaan. Aiheesta enemmän.

Aineistoihin viittaaminen

Aineiston mukana tuli malliviittaustieto. Mihin sitä tarvitaan?
Data-aineistoon pitää viitata tekstissä, taulukoissa ja lähdeluettelossa ihan niin kuin muihinkin lähteisiin. Helpottaakseemme viittaamista toimitamme aineiston mukana aina myös malliviittaustiedon. Viittaustieto löytyy myös aineistoluettelosivuiltamme aineiston kuvailusta ja aineiston koodikirjasta.
Miten aineistoihin viitataan julkaisuissa?
Viite merkitään lähdeluetteloon sellaisenaan, jos mahdollista. Viitettä voi muokata kustantajien ja julkaisujen käytäntöjen mukaiseksi. Tekstissä tai taulukoiden yhteydessä sovelletaan tieteenalan tai kustantajan antamia ohjeita. Ohjeita ja esimerkkejä.

Aineistojen hakeminen

Miten löydän tarvitsemani aineiston?
Paras tapa etsiä aineistoja on käyttää Ailan hakutyökaluja. Ailassa on kolme hakuvälinettä: aineisto-, muuttuja- ja eksperttihaku. Haun voi rajata tiettyihin kenttiin tai kohdistaa kaikkiin kenttiin (vapaatekstihaku). Haku voidaan myös kohdistaa aineiston tyypin tai kielen perusteella. Aineistot löytyvät myös Tampereen yliopiston kirjaston TAMCAT-tietokannasta. Hakuvinkkejä.
Miten saan tietoa uusimmista aineistoista?
Uusimmat aineistot -sivu listaa tuoreimmat valmistuneet aineistot. Listan voi myös tilata RSS-syötteenä. Arkistoitavana olevat aineistot luetellaan Tulevia aineistoja -sivulla. Tietoa toiminnastamme ja uusista aineistosta saat myös liittymällä sähköpostilistallemme.
Mikä ihmeen Nesstar?
Nesstar on tietoarkistojen kansainvälisen yhteistyön tuloksena kehitetty sovellus, jonka avulla aineistoihin voi tehdä muuttujatason hakuja, hakea esimerkiksi tiettyä kysymystä.

Aineistojen arkistointi - periaatteet

Mitä aineistojen arkistointi maksaa tutkijalle tai tutkimushankkeelle?
Ei mitään. Peruspalvelumme (aineistojen toimitus sähköisessä muodossa, aineistoihin liittyvä tietopalvelu, aineistojen arkistointi) ovat maksuttomia.
Minkälaiset aineistot kelpaavat tietoarkistoon?
Arkistoimme sähköisiä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusaineistoja. Arkistoinnin kannalta on oleellista, että aineistolla on riittävä jatkokäyttöarvo tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa ja että tiedostojen tekninen kunto mahdollistaa arkistoinnin.
Mitä käytännön hyötyä minulle on aineiston luovuttamisesta arkistoon?
Tutkimusaineistojen arkistointi takaa aineiston käytettävyyden vaikka alkuperäiset tallennusohjelmistot vanhenisivatkin tai laitteistot rikkoutuisivat. Lisäksi teemme aineistoon tarkistuksia ja dokumentoimme ne yksityiskohtaisesti. Käännämme aineistoa myös englanniksi, jolloin kansainvälinen näkyvyys paranee. Yleisiä perusteita aineistojen arkistoinnille.
Voinko asettaa aineiston käytölle ehtoja?
Kyllä. Aineiston käyttöön ja arkistointiin liittyvistä ehdoista sovitaan arkistointisopimuksessa.
Menetänkö minä tai yliopisto oikeudet aineistoon, jos arkistoin sen tietoarkistoon?
Aineiston tekijöillä säilyvät kaikki omistus- ja tekijänoikeudet aineistoon. Aineiston tekijät voivat pitää itsellään alkuperäiset ja niistä työstetyt analyysejä sisältävät tiedostot. Tietoarkisto arkistoi alkuperäisestä aineistosta jatkokäyttöön työstettävän sähköisen kopion. Tietoarkiston tehtävä on huolehtia arkistoitavan aineiston käytettävyydestä ja pitkäaikaissäilytyksestä sekä hallinnoida arkistoaineiston jatkokäyttöä. Tietoarkistolla on siis arkistoidun aineiston säilytys- ja jakeluoikeudet.
Kvantitatiivisista aineistoista arkistoidaan kyselylomakkeeseen suoraan liittyvät muuttujat. Esimerkiksi suoria tunnistetietoja sisältäviä muuttujia tai tutkijan itse luomia muuttujia ei sisällytetä jatkokäyttöön tarkoitettuun arkistoversioon. Myös kvalitatiivisista tutkimuksista arkistoidaan vain jatkokäyttöön soveltuvat aineistot.
Vaaditteko aineiston käyttäjiltä viittausta aineistooni?
Kyllä. Aineistojen käyttöehdoissa edellytämme että aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Annamme jokaiselle aineistolle viitemallin ja lisäohjeita aineistojen viitetietojen merkitsemiseen on sivuillamme.
Voinko saada tietoja arkistoimani aineiston käytöstä?
Kyllä. Arkistointisopimuksessa voi edellyttää vuosiraporttia aineiston käytöstä. Raportissa kerrotaan, mihin käyttötarkoituksiin aineistoa on toimitettu ja mitä uusia julkaisuja aineistosta on tuotettu.
Onko sähköinen aineistontoimitusjärjestelmä yhtä luotettava kuin paperisopimuksiin perustunut aineistontilauskäytäntö?
Uusi käytäntö on entistäkin luotettavampi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökunta ja opiskelijat käyttävät asiakkaaksi rekisteröityessään kotiorganisaationsa heille antamaa henkilökohtaista käyttäjätunnusta. Tunnuksien käyttäjätietojen oikeellisuudesta vastaa yliopistojen ja korkeakoulujen tietohallinto. Kirjautuessaan tietoarkiston asiakkaaksi tietoarkisto saa osan asiakkaan henkilötiedoista suoraan asiakkaan kotiorganisaatiosta. Tietoarkisto edellyttää asiakkaaksi kirjautuvalta myös asiakaskohtaisia lisätietoja omaa järjestelmäänsä varten.
Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen ulkopuolisille asiakkaille - esimerkiksi valtion tutkimuslaitosten tutkijoille ja muiden maiden tutkijoille - on oma kirjautumisjärjestelmä. Siinä asiakkaaksi rekisteröityminen onnistuu vasta, kun olemme tietoarkistossa varmistaneet asiakkaan ilmoittamien tietojen oikeellisuuden.
Kirjaamme järjestelmiimme tiedot asiakkaista ja heidän tilaamistaan aineistoista sekä hetken, jolloin asiakas on ilmoittanut sitoutuneensa käyttöehtoihin. Toimitamme kaikille asiakkaille muistutuksen aineistojen käyttöehdoista ja velvoitteesta tuhota aineisto käyttötarkoituksen päätyttyä.
Miksi arkistointisopimuksessa ei erikseen kysytä aineiston tekijää?
Kysymme aineiston luomisesta ja keräämisestä vastanneiden tekijätiedot, kun kuvailemme aineiston tietoarkistossa. Varmistamme että tekijätietoihin tulee kirjattua nimenomaan se henkilö tai henkilöt, jotka ovat vastuussa aineiston varsinaisesta ajatuksellisen sisällön kehittelystä. Tekijät merkitään aina aineiston viitetietoihin.
Arkistointisopimuksen tekee usein aineiston tekijä, mutta sen voi tehdä myös organisaation edustaja, esimerkiksi yliopistolaitoksen johtaja tai tutkimusprojektin johtaja. Siksi varmistamme aina aineiston kuvailun yhteydessä jokaisen aineiston tekijätiedot erikseen.
Haluan että aineistoni arkistoversiosta poistetaan tunnisteita. Mihin kirjaan tiedon arkistointisopimuksessa?
Tietoarkisto suosittelee, että tutkijat huolehtivat itse aineistojensa anonymisoinnista tietoarkiston ohjeiden mukaisesti. Mikäli aineistonsa arkistoiva haluaa, että tietoarkisto poistaa tunnisteet, pyynnön tunnisteiden poistosta voi kirjata arkistointisopimuksen täsmennyksiä koskevaan kohtaan Lisätiedot.
Kvantitatiivisten aineistojen tunnisteiden poistoon kysytään aineiston käsittelyn alkaessa sähköpostitse vahvistusta luovuttajalta. Vahvistuspyyntö on yksilöity ehdotus tavoista, jolla kyseisen aineiston tunnisteet poistetaan.
Laadullisten aineistojen tunnisteiden poistosta tehdään kirjallinen ehdotus tietoarkistossa, kun aineistoa on tutkittu tarkemmin. Lopullinen tunnisteiden poistosuunnitelma sovitaan yhteisesti tutkijan kanssa.
Milloin on perusteltua valita arkistointisopimuksen kohta, jonka mukaisesti aineistoa voi toimittaa jatkokäyttöön vain luovuttajan luvalla?
Ensisijainen peruste on aineistoa koskevan primaari- eli ensitutkimuksen keskeneräisyys. Luvan kysymisen yhteydessä voi varmistaa, ettei aineistosta ryhdytä tekemään samankaltaista tutkimusta, joka itsellä on vielä kesken. Lisäksi erillistä lupaa voidaan edellyttää, jos aineisto sisältää henkilötunnisteita. Tällöin alkuperäinen tutkija säilyy aineistonsa rekisterinpitäjänä ja harkitsee erikseen jokaisen jatkokäyttötapauksen.
Edellytän luvan kysymistä aineistoni jatkokäyttöön, koska aineistoni sisältää tunnisteita. Miten toimitaan, kun minä ja tutkimusryhmäni jäsenet eivät voi lupaa enää antaa?
Arkistointisopimukseen voi kirjata tietoarkistolle velvoitteen käsitellä aineisto voimassa olevan tietosuojalainsäädännön mukaisesti, kun lupia tutkimusryhmältä ei voi enää kysyä. Tietoarkistossa on kokemusta ja asiantuntemusta sekä kvantitatiivisten että kvalitatiivisten aineistojen tunnisteiden poistosta.
Mihin kirjataan arkistointisopimuksessa vaatimus saada jatkokäyttäjältä tutkimussuunnitelma?
Vaatimus tutkimussuunnitelmasta kirjataan arkistointisopimuksen täsmennyksiä koskevaan kohtaan Lisätiedot. Kun aineiston jatkokäyttö on luvanvaraista ja aineiston tekijät edellyttävät tutkimussuunnitelmaa, aineiston jatkokäyttö hallinnoidaan tietoarkiston välityksellä.
Miksi minun tulee antaa vaihtoehtoinen tapa aineistoni jatkokäyttöön edellytettävän luvan kysymiseen, vaikka haluan päättää siitä vain itse?
Tietoarkiston tehtävä on huolehtia tutkimusaineistojen käytettävyydestä ja pitkäaikaissäilytyksestä nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Aineistojen elinkaari ajatellaan päättymättömäksi. Nyt ajankohtaiset aineistot ovat aikanaan historian tutkimuksen aineistoja. Jos et halua aineistoasi käytettävän, kun sairauden, kuoleman tai muun syyn vuoksi et voi lupapäätöstä enää harkita, on viisaampaa olla arkistoimatta aineistoa tietoarkistoon.

Aineistojen arkistointi - käytännössä

Mitä minun pitäisi tehdä, että tutkimusaineistoni säilyisi käyttökelpoisena ja olisi helppo arkistoida?
Tietoarkiston julkaisema Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirja antaa yksityiskohtaisia ohjeita sähköisen tutkimusaineiston hallintaan sen elinkaaren eri vaiheissa. Jos tutkimusprojekti tuottaa, prosessoi, kuvailee ja säilyttää aineiston käsikirjan ohjeiden mukaisesti, aineiston käyttöarvo kasvaa ja pitkäaikaissäilytyksen kustannukset alenevat huomattavasti.
Jos haluan arkistoida aineistoni tietoarkistoon, mitä minun pitää ihan ensimmäiseksi tehdä?
Tutustu arkistointiohjeisiimme ja ota yhteyttä henkilökuntaamme, niin voimme keskustella arkistoinnin yksityiskohdista.
Onko teillä vain kvantitatiivisia aineistoja? Entäs kvaliaineistot?
Olemme arkistoineet kvalitatiivia aineistoja vuodesta 2003 alkaen. Sekä kvantitatiivisiin että kvalitatiivisiin aineistoihimme voit tutustua selaamalla Ailasta löytyvää aineistoluetteloamme.
Mitä kaikkea minun pitää toimittaa tietoarkistolle, kun luovutan aineistoni?
Varsinaisen datan lisäksi tarpeellista oheismateriaalia ovat kyselylomake (mieluiten yksi blanco lomake), koodausohjeet ja tiedot julkaisuista. Lisäksi tulee täyttää sopimuslomakkeet. Tietoarkiston henkilökunta auttaa lomakkeiden täytössä.
Missä kunnossa aineiston tulee olla?
Aineistonkuvaustietojen lisäksi riittää, että tiedostot ovat avattavissa ja että esimerkiksi muuttujat voidaan tunnistaa havaintomatriisista. Tiedostoformaatilla ei ole väliä.
Mitä luovutetuille aineistoille tehdään tietoarkistossa?
Tarkistamme aineistot, korjaamme mahdolliset epäloogisuudet ja lisäämme metadataa. Tarvittaessa anonymisoimme aineistot.
Poistetaanko aineistoista arkistoinnin yhteydessä ns. tutkijan omat muuttujat?
Kyllä, jos tutkijan kanssa ei erikseen muuta sovita.
Otatteko vastaan täytetyt kyselylomakkeet?
Emme ota. Muun muassa säilytystilojen rajallisuuden vuoksi niitä ei voida ottaa vastaan.
Voiko teille lähettää reikäkortteja ja magneettinauhoja?
Kyllä voi, mutta ennen lähettämistä pitää asiasta tietenkin sopia. Näin tallennettuja aineistoja voidaan konvertoida nykyvälineille sopiviksi, mutta se on kallista. Hyvin perustelluissa tapauksissa voimme hoitaa asiaa.
Arkistoitteko digitaalisia äänitteitä tai av-tallenteita?
Äänitallenteita arkistoimme tapauskohtaisesti, jos äänitteiden jatkokäytölle tunnisteellisena on haastateltavien lupa. Audiovisuaalisten tallenteiden säilytyksestä ja jatkokäytöstä huolehtii kielitieteisiin erikoistunut Kielipankki. Mikäli suunnittelet jatkokäyttöön soveltuvan av-aineiston keruuta tai sinulla on olemassa av-aineisto, jonka haluaisit tallentaa muiden käyttöön, ota yhteyttä Kielipankkiin.
Pitääkö kaikki julkaisutkin ilmoittaa, kun lähettää aineiston tietoarkistoon?
Kaikki tiedossa olevat julkaisut, joissa aineistoa on käytetty, tulisi ilmoittaa meille (esim. gradut, väitöskirjat, artikkelit ja kirjat). Kirjoja ja raportteja ei tarvitse lähettää, julkaisun bibliografiset tiedot riittävät. Seminaari- tai harjoitustöitä ei tarvitse ilmoittaa. Listaamme julkaisujen tiedot aineiston kuvailutietoihin.

Opiskelijat

Mitä palveluja teillä on opiskelijoille?
Opiskelijat voivat ladata suurinta osaa aineistoistamme. Opiskelijoille toimitetaan aineistoja mm. graduihin ja erilaisiin seminaari- ja harjoitustöihin. Menetelmäopetuksen tietovarannon (MOTV) avulla voi kerrata ja opiskella kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä sekä SPSS-ohjelmiston käyttöä.
Onko teillä mitään metodikursseille?
Kyllä, lukuisia tutkimusaineistoja voi ladata menetelmäopetukseen ja -opiskeluun. Lisäksi meillä on erillinen Menetelmäopetuksen tietovaranto MOTV, jossa on vapaasti saatavissa joitakin opetukseen ja itseopiskeluun soveltuvia harjoitusaineistoja.
Otatteko opiskelijoita tietoarkistoon harjoittelijoiksi tai kesätyöntekijöiksi?
Meillä on joka vuosi muutamia harjoittelijoita/kesätyöntekijöitä lähinnä tutkimusaineistojen käsittely- ja dokumentointitehtävissä. Kaikista meillä avautuvista työpaikoista tiedotetaan www-sivuillamme ja sähköpostilistallamme.

Arkiston toiminta

Kuinka paljon aineistopyyntöjä tulee?
Toimitamme vuosittain useita satoja aineistoa. Tarkemmat tilastot ovat tietoarkiston toimintakertomuksissa.
Kuinka paljon tietoarkistossa on aineistoja?
Meillä on yli 1100 arkistoitua aineistoa.
Mikä on suosituin aineisto?
Kansainvälisten vertailututkimusten (ISSP, ESS) Suomen aineistot, erilaiset vaaliaineistot ja pitkät aineistosarjat.
Ketkä luovuttavat aineistoja arkistoitavaksi?
Yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten tutkijoiden ja tutkimushankkeiden lisäksi muun muassa ministeriöt ja aineistonkeruuorganisaatiot.
Voiko tietoarkistoon tulla käymään?
Kyllä. Tietoturvallisuuden vuoksi ovemme on lukossa, mutta ovikelloa soittamalla pääsee sisään. Varsinaisia vastaanottoaikoja meillä ei ole, joten kannattaa sopia käynnistä etukäteen.
Tehdäänkö tietoarkistossa tutkimusta?
Ei juurikaan. Tietoarkisto on tutkimuksen tukiresurssi, jonka tarkoituksena on palvella valtakunnallisesti ja kansainvälisesti akateemista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Eri alojen tutkimuksen seuraaminen on kuitenkin erittäin tärkeää tietoarkiston palvelutoiminnalle.

Hallinto

Kuka rahoittaa tietoarkistoa?
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on Tampereen yliopiston erillisyksikkö. Perusrahoituksemme tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä yliopiston kautta, lisäksi meillä on eri hankkeissa kansallista sekä EU-tasoista hankerahoitusta. Alkuvaiheessa toimintaa tukivat myös Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan liitto.
Miksi tietoarkisto on juuri Tampereen yliopiston yhteydessä?
Opetusministeriö päätti asian syksyllä 1997 Suomen Akatemian tietoarkistotyöryhmän muistion pohjalta. Muutamilta yliopistoilta pyydettiin ehdotuksia, ja OPM katsoi Tampereen tarkoituksenmukaisimmaksi sijoituspaikaksi. Koska palvelumme toimivat enimmäkseen verkossa, toiminnan valtakunnallisuus on toteutettavissa mutkattomasti.
Tietoarkisto on siis valtakunnallinen palveluyksikkö?
Kyllä. Suomalaisen tiedeyhteisön lisäksi palvelemme kansainvälistä tiedeyhteisöä tarjoamalla tutkimuksen käyttöön Suomea koskevia tietoja ja aineistoja.
Koska arkisto on perustettu?
Aloitimme toiminnan vuoden 1999 alussa.
Kuinka paljon henkilökuntaa teillä on?
Meillä on 15 vakituista työntekijää. Muuta henkilöstöä on määräaikaisissa projekteissa. Henkilökunnan yhteystiedot.

Muita kysymyksiä

Miten saan tietoa tietoarkistosta ja aineistoista?
Kaikki ajankohtaiset tiedot löytyvät verkkosivuiltamme. Tutustu Tietoarkistolehteen ja tiedotteisiimme. Tietoa toiminnastamme ja uusista aineistosta saat kätevästi liittymällä sähköpostilistallemme.
Minkä alan ihmisiä tietoarkistossa työskentelee?
Henkilökunnan koulutustaustoista löytyvät mm. sosiologia, kansantaloustiede, politiikan tutkimus, informaatiotutkimus, tilastotiede, tietotekniikka ja matematiikka. Arkisto-, kirjasto- ja tutkimustoiminnan välimaastoon sijoittuva työ vaatii monitaitoisuutta.
Ottaako tietoarkisto sivareita?
Otamme sivareita, jos hakijan osaaminen ja meidän tarpeemme kohtaavat. Vuosittain palvelustaan suorittaa tietoarkistossa 1-3 sivaria. Lisätietoja siviilipalveluksen suorittamisesta meillä.
Mikä on tietoarkiston suhde Tilastokeskukseen?
Tilastokeskus on hyvin tärkeä yhteiskuntatieteellisten tutkimusaineistojen kokoaja. Suomessa kansallinen tilastotoimi nojautuu suuressa määrin erilaisiin rekisteritietoihin sekä haastattelu- ja rekisteritietoja yhdistäviin aineistoihin. Yhteiskuntatieteelliset data-arkistot puolestaan säilyttävät enimmäkseen kyselyaineistoja. Tilastokeskuksen aineistoja ei arkistoida tietoarkistoon, mutta joitakin Tilastokeskuksen aineistoja kuvaillaan aineistoluetteloomme. Lisäksi Tilastokeskus vastaa tietoarkiston kanssa Suomen kansallisesta jäsenyydestä kansainväliseen ISSP-hankkeeseen.
viimeksi päivitetty 2014-05-22