KvaliMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvaliMOTV

2.1 Tutkimusaiheet

Tutkia voi käytännöllisesti katsoen lähes mitä tahansa. Tutkimusaihe voi olla itse määritelty, ohjaajan kanssa yhdessä ideoitu tai se on voitu osoittaa valmiina vaikkapa työharjoittelupaikasta. Jos aiheen valinta on lähinnä itsestä kiinni, avautuu tutkijalle valtava ilmiöavaruus. Valitako jokin hyvin ajankohtainen ja muodikas aihe vai pitäisikö sellaista nimenomaan välttää? Olisiko aiheen suotavaa olla jotenkin yhteistä hyvää edistävä vai onko mahdollista valita itseä kiinnostava, mutta laajemmin ajateltuna ehkä vähän irrelevantti aihe?

Tutkimusaihetta pohtiessa voi tutustua vaikkapa seuraavaan hyvän tutkimusaiheen kriteereitä listaavaan tekstiin, jossa on mukailtu Hirsjärveä, Remestä ja Sajavaaraa (2004, 71-74):

  • Tutkimusaiheen tulisi olla henkilökohtaisesti kiinnostava. Tutkimuksen teko on pitkähkö prosessi ja tulisikin miettiä jo etukäteen, jaksaako kiinnostua aiheesta vielä kuukausien päästä. Jos jo suunnitteluvaiheessa oma aihe tuntuu tylsältä, se kannattaa vaihtaa.
  • Tutkimusaiheen tulisi olla oman (tieteen)alan mukainen. Vaikka samat ilmiöt voivat olla monien eri alojen tutkimuskohteena, tuo jokainen ala tutkimukseen oman näkökulmansa.
  • Optimaalista olisi, jos aihetta tutkiessaan tutkija oppisi jotain uutta itse aiheesta.
  • Aiheen olisi hyvä olla jollain tapaa merkityksellinen. Tutkimusaiheen yhteiskunnallista tai (tieteen)alan sisäistä merkitystä voi olla vaikea arvioida, mutta jos aiheen tutkiminen tuntuu tuottavan tulokseksi itsestäänselvyyksiä, kannattaa aihetta vaihtaa.
  • Mieti, onko tiedossasi ohjaaja, joka pystyy sinua auttamaan aiheen tutkimisessa.
  • Tutkimuksen tulisi yleensä valmistua kohtuullisessa ajassa. Opinnäytteen tekijällä aika voi olla hyvinkin rajattu. Tutkimusaineisto olisikin syytä saada kerättyä suhteellisen nopeasti, ellei tarkoitus ei ole tehdä pitkittäistutkimusta.
  • Tutkimusaiheesta tulisi olla saatavilla tarpeeksi tietoa. Aiheeseen liittyvä kirjallisuus ja aiemmat tutkimukset auttavat tutkimusprosessissa eteenpäin ja osaltaan osoittavat, että aihe on tutkimuksen arvoinen.
  • Aiheen tutkiminen ei saisi aiheuttaa tutkijalle liiallisia kustannuksia (varsinkaan jos tutkimusavustusta ei ole saatavilla). Mieti, aiheutuuko tutkimuksesta suuria matka- tai postituskuluja, suostuvatko tutkittavat osallistumaan tutkimukseen tai tarvitsetko kalliita erityislaitteita tutkimuksen toteuttamiseen.
  • Esimerkiksi opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena on, että opiskelija voi tutkimuksessaan osoittaa oppineisuuttaan ja soveltaa oppimaansa käytäntöön. Mieti, onko aiheesi liian laaja tai niin rajoittunut, ettet pääse käyttämään tietojasi ja taitojasi.
  • Tutkimuksen olisi hyvä tuoda aiheesta esille jotain uutta. Jos alustavan aiheeseen perehtymisen perusteella näyttää siltä, että aihe on "loppuuntutkittu", eikä oma tutkimuksesi toisi siihen mitään uutta, kannattaa miettiä jonkin vähemmän tutkitun aiheen valitsemista.

Tutkimusaihetta miettiessä ja rajatessa on hyvä keskustella eri ihmisten kanssa, jolloin aiheeseen saattaa saada uusia, tuoreita näkökulmia. Keskustelu yleensä kirkastaa omia ajatuksia, kun hajanaisia mietteitä joutuu esittämään ja perustelemaan ääneen. Mikäli tutkimusaiheen valinta tuntuu vaikealta, voi aihetta metsästää esimerkiksi opettajien ja ohjaajien kautta tai käyttää apunaan ideapankkia, jollainen esitellään Pihlajan (2001) teoksessa.

Vaikka tutkimusprosessi usein eteneekin tutkimusongelmista menetelmävalintoihin ja aineistonkeruuseen, joskus voi toimia toisin päin. Tutkimus voi lähteä liikkeelle jo olemassa olevasta (kerätystä) aineistosta, josta keksitään tutkimusongelmat. Näin meneteltäessä on kuitenkin huomioitava mm. aineiston syntymisen kontekstit ja arvioitava, soveltuuko aineisto tällaiseen uudelleentarkasteluun.

Katso myös

» Pohdittavaa

» Arat tutkimusaiheet

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD