KvantiMOTV

Ajankohtaista | MOTV-lista | Palaute

Menetelmäopetuksen tietovaranto - KvantiMOTV
 Lisäesimerkit   SPSS-harjoitukset   Lisätietoja 

Aineistotyypit

Arkistoidut tutkimusaineistot
Tilastot, rekisterit, tietokannat
Ensikäytön tutkimusaineistot
Muut aineistotyypit

Yhteiskuntatieteellisiä kvantitatiivisia harjoitustöitä, opinnäytteitä ja tutkimuksia tehdään erilaisilla tutkimusaineistoilla. Teoreettinen viitekehys, tutkimusongelma, kysymyksenasettelu sekä olemassaolevat resurssit ohjaavat aineiston ja tutkimusmenetelmien valintaa. Aluksi on kartoitettava aiheesta jo tehtyä tutkimusta perehtymällä kirjallisuuteen sekä tutkimusaineistoihin.

Oman tutkimusongelman voi usein ratkaista arkistoiduilla tutkimusaineistoilla, rekisteriaineistoilla, tilastoilla ja erilaisten tietokantojen sisältämillä tiedoilla. Samalla säästyy aikaa, rahaa ja työtä. Jos sopivaa aineistoa ei löydy, on kerättävä tai hankittava oma uusi aineisto. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti yleisimmin käytettyjä aineistotyyppejä.

Arkistoidut tutkimusaineistot

Olemassa olevien kvantitatiivisten aineistojen hyödyntäminen yhteiskuntatieteellisessä opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa on vakiintunut kansainvälinen käytäntö. Jatkokäytöllä on monia etuja, kuten tieteen avoimuus, tutkimustulosten kontrolloitavuus ja tiedon kumuloituminen. Sillä, että jokaisen tutkimusongelman ratkaisemiseksi ei kerätä uutta aineistoa on myös monia muita käytännöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Tilastollisesti edustavien aineistojen suunnittelu, kerääminen ja tallentaminen edellyttävät paljon resursseja. Lisäksi arkistoitujen aineistojen eettiset kysymykset on jo kertaalleen ratkaistu ennen jatkokäyttöä. Käyttämällä arkistoitua aineistoa ei myöskään vaivata vastaajia toistuvasti.

Suomen Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon on arkistoitu toista tuhatta sähköisesti tallennettua tutkimusaineistoa. Näistä valtaosa on kvantitatiivisia datatiedostoja, jotka on tyypillisesti kerätty postikyselyinä, puhelin- tai käyntihaastatteluina. Aineistot on kuvailtu kattavasti tietoarkiston luetteloissa ja niitä voi selata muiden muassa asiasanoittain ja otsikoittain. Aineistoja (datatiedostot, koodikirjat ja mahdolliset kyselylomakkeet) voi ladata opiskelu-, opetus- ja tutkimuskäyttöön maksutta. Tietoarkistosta avautuu sisararkistojen kautta pääsy myös monen kansainvälisen tutkimusaineiston äärelle.

Arkistoitujen tutkimusaineistojen jatkokäyttö on moninaista. Olemassa olevia aineistoja voi muiden muassa 1) tarkastella uudesta näkökulmasta ja 2) käyttää oman uuden tutkimuksen tausta-aineistona. Ne myös 3) mahdollistavat ajalliset ja kansainväliset vertailut. Arkistoituja aineistoja voi käyttää myös 4) uuden tutkimuksen suunnitteluun ja menetelmien kehittämiseen, 5) aiemmin saatujen tutkimustulosten todentamiseen sekä 6) opetuksessa ja opiskelussa. (Corti & Thompson 2004, 331-334; Seale 2004, 360.) Tietoarkistossa on laadittu erillinen opas kvantitatiivisten tutkimusaineistojen jatkokäyttöön.

Tilastot, rekisterit, tietokannat

Erilaiset julkisten tahojen ja viranomaisten tuottamat tilastot, rekisterit ja tietokannat ovat myös olemassa olevia aineistoja. Monet tilastot, tai ainakin niiden perustiedot, ja tietokannat ovat vapaasti saatavilla internetissä. Valtaosa tilastoista perustuu erilaisiin rekistereihin, joiden käyttö on pääsääntöisesti luvanvaraista ja maksullista.

Suomen virallinen tilasto, SVT, sisältää noin 300 tilastoa 26 aihealueelta, esimerkiksi asumisesta, elinoloista, koulutuksesta, sosiaaliturvasta, työmarkkinoista ja väestöstä. Tilastokeskus on sen suurin tuottaja yli 200 tilastollaan. SVT-tilastoja tuottaa lisäksi 13 muuta julkisen hallinnon organisaatiota. Suomen virallisen tilaston perustiedot ovat maksutta kaikkien käytettävissä. Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokanta sisältää osan Suomen virallisesta tilastosta. Palvelussa voi valita muuttujakohtaisista valikoista haluamansa luokat. Valintojen mukaista tulostaulua voi muokata selaimessa eri tarkastelunäkymiin ja tallentaa omalle koneelleen esimerkiksi Excel-muodossa. Tilastokeskus on koonnut linkkilistoja myös eri tilastotuottajista. Lisäksi Tilastokeskus tarjoaa kansainvälistä tilastotietoa. Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian yhdessä ministeriöiden kanssa toteuttama Findikaattori sisältää puolestaan tuoreita tilastotietoja suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä. Findikaattorin taulukoita voi ladata omalle koneelle Excel-formaatissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoviranomainen. Valtaosa sen tuottamista tilastotiedoista on vapaasti käytettävissä. THL:n Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet sisältää keskeisiä tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä kunnittain.

Useita tilastojen taustalla olevia rekistereitä voi saada rajoitetusti tutkimuskäyttöön hakemalla erillisiä lupia. Tutkimusluvat ovat usein maksullisia. Rekisteritutkimuksen tukikeskus, ReTki on koonnut sivuilleen kattavasti tietoja rekisterinpitäjistä ja rekistereistä sekä rekisteritietojen luovutuksen periaatteista, luvista ja tietosuojasta Tietoarkiston linkkisivulta löytyy lisää väyliä tilastoihin ja tietokantoihin.

Ensikäytön tutkimusaineistot

Olemassa olevat tutkimusaineistot sekä tilastojen, rekisterien ja tietokantojen tietosisällöt eivät aina sovellu omiin tutkimusongelmiin ja tutkimuskysymyksiin. Yhteiskuntatieteellisessä kvantitatiivisessa tutkimuksessa oma tutkimusaineisto kerätään yleensä joko kyselemällä, haastattelemalla tai havainnoimalla. Eri aineistonkeruutavoilla on omat etunsa ja haittansa. Oma tutkimusongelma, teoreettinen viitekehys, tutkimuskohde ja resurssit ratkaisevat, mikä tapa kannattaa valita.

Kyselytutkimukset

Kysely- ja haastattelututkimukset eli ns. surveytutkimukset tehdään yleensä vakioidut kysymykset ja vastausvaihtoehdot sisältävän strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Havaintoyksikkönä on pääsääntöisesti henkilö, jonka mielipiteitä, asenteita, ominaisuuksia ja käyttäytymistä tutkimuksella selvitetään.

Kyselytutkimukset toteutetaan yleensä posti- tai internetkyselyinä. Posti- eli kirjekyselyssä perusjoukosta otokseen poimitut vastaajat saavat maapostin mukana kotiinsa paperilomakkeen. Vastaajat täyttävät lomakkeen ja palauttavat sen tutkijalle tai tutkimusorganisaatiolle palautuskuoressa.

Internetkyselyt yleistyvät koko ajan. Niissä voidaan hyödyntää otokseen poimittujen vastaajien sähköpostiosoitteita ja vastaukset annetaan internetissä web-lomakkeella. Internet ei ole kuitenkaan vielä kaikkien ulottuvilla eivätkä kaikki halua käyttää sitä.

Haastattelututkimukset

Haastattelututkimuksissa tutkija on suorassa kontaktissa vastaajan kanssa. Haastattelututkimukset tehdään usein joko vastaajan kotona käyntihaastatteluna tai puhelimitse puhelinhaastatteluna.

Haastattelija esittää kysymykset ja kirjaa saadut vastaukset joko paperilomakkeeseen tai nykyisin pääsääntöisesti sähköisesti tallennuslomakkeeseen tietokoneella (tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu CATI ja tietokoneavusteinen käyntihaastattelu CAPI). Haastattelija voi myös esittää lisäkysymyksiä ja antaa lisätietoja sekä ohjeita haastattelun aikana.

Kvantitatiivisessa tutkimuksessa strukturoituun kyselylomakkeeseen perustuvia haastattelututkimuksia voidaan kutsua myös kyselytutkimuksiksi. Näin niitä ei sekoiteta kvalitatiivisiin haastattelututkimuksiin.

Havainnointitutkimukset

Tutkimusaineistoja kerätään myös systemaattisella havainnoinnilla. Systemaattisia, suoria havaintoja tutkimuskohteista voi kerätä aistien ja automaattisten havainnointilaitteiden avulla. Kohteina ovat esimerkiksi ihmiset, tapahtumat ja tilanteet. Havainnointi voi olla tutkimuskohteiden toimintaan osallistuvaa tai ulkopuolista, toisinaan myös piilohavainnointia. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa havainnointikin perustuu usein strukturoituun ja standardoituun havainnointilomakkeeseen.

Etenkin isoissa tutkimushankkeissa erilaisten aineistonkeruutapojen yhdistely on yleistynyt. Näin pyritään mm. välttämään vastaajakatoa ja pitämään keruukustannukset kohtuullisina.

Muut aineistotyypit

Lähes mitä tahansa ihmisen tuottamia dokumentteja voi käyttää kvantitatiivisena tutkimusaineistona, kunhan tietosisältöä pystyy muokkaamaan numeeriseen muotoon. Tutkimusaineistoiksi sopivaa materiaalia on olemassa niin painettuina kuin entistä enemmän sähköisinä ja verkkoversioina.

Opiskelija ja tutkija voivat koota tutkimusaineistonsa siten esimerkiksi artikkeleista, lehdistä, kirjoista, organisaatioiden ja yritysten luetteloista, vuosikertomuksista ja kotisivuilta, blogeista, chateistä sekä sähköpostilistoilta. Suuri osa verkkomateriaalista on vapaasti tutkimukseen käytettävissä. Internet ei kuitenkaan muodosta asiasisällöiltään ja käyttötarkoituksiltaan yhtenäistä kokonaisuutta. Eettiset ja lainsäädännölliset seikat on hyvä pohtia ennen aineiston keruuta (Kuula 2006, 169-199).


viimeksi päivitetty 2010-12-08
 Lisäesimerkit   SPSS-harjoitukset   Lisätietoja 

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto
FSD