Teksti ja grafiikka: Kaisa Järvelä
Lähes puolet kansasta uskoo maahanmuuton parantavan Suomea
European Social Survey on joka toinen vuosi kerättävä kyselytutkimus, joka kartoittaa eurooppalaisten arvoja, uskomuksia, asenteita ja käyttäytymistä. Vuoden 2014 Suomen aineisto on nyt Tietoarkiston Aila-palveluportaalissa täysin avoimessa käytössä.
Lähes puolet suomalaisista (45 prosenttia) uskoo, että Suomi muuttuu maahanmuuton myötä ainakin jonkin verran aiempaa paremmaksi paikaksi asua. Lisäksi noin kolmasosa (31 prosenttia) arvioi, ettei maahanmuutto muuta Suomea asuinpaikkana sen enempää parempaan kuin huonompaankaan suuntaan.
Positiiviset tulokset paljastuvat Suomessa vuonna 2014 kerätystä European Social Survey, eli ESS-tutkimusaineistosta. Tietoarkiston Aila-palveluportaaliin tammikuussa avattu aineisto on kerätty ennen viime vuonna kärjistynyttä pakolaistilannetta. Ihmisten asenteet kuitenkin muuttuvat melko hitaasti, joten lukujen voi ajatella antavan jonkinlaisen käsityksen myös suomalaisten nykyisistä asenteista.
Vaikka sosiaalisen median perusteella maahanmuuttoon liittyvät pelot näyttäisivät olevan valtavirtaa, ESS-kyselyn mukaan vain vajaa neljäsosa suomalaisista (24 prosenttia) pelkää, että Suomi muuttuu maahanmuuton myötä jossain määrin nykyistä huonommaksi paikaksi asua. Näistäkin vastaajista suurin osa (16 prosenttia kaikista vastaajista) arveli Suomen huonontuvan maahanmuuton seurauksena vain vähän. Selvästi huonommaksi Suomen pelkäsi muuttuvan vain 2 prosenttia kyselyn vastaajista.
Muuttuuko Suomi paremmaksi vai huonommaksi paikaksi asua, kun muista maista muuttaa tänne ihmisiä? (lähde: ESS Suomen aineisto 2014)
Vaikka ESS-kyselyn vastaajat uskoivat maahanmuuton ennemmin parantavan kuin huonontavan Suomen oloja, lähes puolet vastaajista arvioi, että maahanmuuttajat hyötyvät yhteiskunnan palveluista jossain määrin enemmän kuin mitä he verotuloina itse Suomelle maksavat. Toisaalta vain harva arvioi maahanmuuton kulut selvästi suuremmaksi kuin siitä koituvat taloudelliset hyödyt: vain kolme prosenttia vastasi maahanmuuttajien saavan yhteiskunnalta selvästi enemmän kuin mitä he itse valtiolle verotuloina maksavat.
Reilu neljäsosa vastaajista (27 prosenttia) arvioi, että maahanmuuttajat tuovat Suomelle enemmän verotuloja kuin mitä he yhteiskunnan palveluina kuluttavat. Yhtä moni arveli maahanmuuttajien saavan yhteiskunnalta suunnilleen yhtä paljon kuin mitä he yhteiskunnalle itse joutuvat maksamaan.
Useimmat maahanmuuttajat hakeutuvat työmarkkinoille ja maksavat veroja Suomessa. Samalla he käyttävät terveys- ja sosiaalipalveluja. Uskotteko, että he saavat enemmän yhteiskunnalta kuin itse maksavat yhteiskunnalle? (lähde: ESS Suomen aineisto 2014)
Aineistoja yli 20 Euroopan maasta
Vuoden 2014 ESS-tutkimus kartoitti kansalaisten maahanmuuttoasenteita noin neljälläkymmenellä erilaisella kysymyksellä. Yleisten maahanmuuttoasenteiden lisäksi vastaajilta tiedustettiin muun muassa, millä tavoin he suhtautuvat erilaisista etnisistä ryhmistä tuleviin maahanmuuttajiin tai eri tavoin koulutettuihin maahanmuuttajiin.
Joka toinen vuosi kerättävä ESS-kysely koostuu aina samanlaisena toistuvasta ydinmoduulista ja jokaiselle kierrokselle erikseen suunnitelluista vaihtuvista moduuleista. Tänä vuonna teemakysymyksiä oli maahanmuuton lisäksi terveyskäyttäytymisestä. Maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyviä asenteita kartoitettiin myös historian ensimmäisessä ESS-kyselytutkimuksessa vuonna 2002.
Suomen lisäksi ESS-tutkimusohjelmassa on mukana yli 20 Euroopan maata. Haastattelukyselyinä toteutettavan tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Euroopassa yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvää arvojen, uskomusten, asenteiden ja käyttäytymisen muutosta. Eri maissa samalla tavalla suoritettavat kyselyt muodostavat keskenään valtavan vertailukelpoisen aineiston, josta löytyy vastauksia hyvin monenlaisiin tutkimuskysymyksiin.
Suomalaiset epäilevät mahdollisuuksiaan vaikuttaa politiikkaan
Politiikkaan liittyviä asenteita ja yhteiskunnallista osallistumista kartoittavat kysymykset toistuvat ESS-kyselyssä vuodesta toiseen. Vuoden 2014 vastauksien mukaan suomalaiset suhtautuvat melko varauksellisesti omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa politiikkaan.
Yli puolet vastanneista (54 prosenttia) arvioi, että heidän kaltaisensa ihmiset pystyvät suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä vaikuttamaan politiikkaan melko vähän, vähän tai ei ollenkaan. Yleisintä oli ajatella vaikutusmahdollisuuksien olevan melko vähäiset. Näin vastasi noin kolmannes (32 prosenttia) haastateltavista. Omia, tai itsensä kaltaisten ihmisten, vaikutusmahdollisuuksia piti jossain määrin hyvinä 31 prosenttia vastaajista. Hyvinä tai äärimmäisen hyvinä omia vaikutusmahdollisuuksia piti vain yhdeksän prosenttia vastanneista.
Kuinka paljon mielestänne suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä teidän kaltaisenne ihmiset pystyvät vaikuttamaan politiikkaan? (lähde: ESS Suomen aineisto 2014)
Melko varovaista oli myös usko omiin poliittisiin kykyihin. Tasan puolet vastaajista ilmoitti uskovansa omiin kykyihinsä vain vähän, melko vähän tai ei lainkaan. Erityisen huomattavaa on se, että peräti kymmenen prosenttia vastaajista sanoi, että ei usko omiin kykyihinsä osallistua politiikkaan lainkaan. Vastaavasti omiin kykyihinsä kertoi luottavansa äärimmäisen paljon vain kaksi prosenttia vastanneista.
Kuinka paljon luotatte omiin kykyihinne osallistua politiikkaan? (lähde: ESS Suomen aineisto 2014)
Yleisimmin kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin pienillä konkreettisilla teoilla. Selvästi yleisimmät vaikuttamisen keinot olivat kansalaisadressin tai -vetoomuksen allekirjoittaminen sekä tietyn tuotteen boikotointi. Molempia keinoja oli kuluneen vuoden aikana käyttänyt reilu kolmasosa vastaajista. Esimerkiksi puoluepoliittisessa ryhmässä oli sen sijaan toiminut vuoden aikana vain viisi prosenttia vastaajista.
Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana allekirjoittanut kansalaisadressin tai -vetoomuksen? (lähde: ESS Suomen aineisto 2014)
Oletko viimeisten 12 kuukauden aikana boikotoinut, eli kieltäytynyt tai välttänyt ostamasta tiettyjä tuotteita? (lähde: ESS Suomen aineisto 2014)
Suomen aineistot täysin vapaassa käytössä
ESS-tutkimusta rahoittavat Euroopan komissio, Euroopan tiederahasto ja tutkimusrahoittajat kussakin maassa. Suomessa rahoitus tulee Suomen Akatemialta ja kyselystä on vastuussa Heikki Ervasti Turun yliopistosta. Kenttätyön Suomessa toteuttaa Tilastokeskus.
Tutkimuksen perusjoukko koostuu koko maan viisitoista vuotta täyttäneestä, yksityisissä kotitalouksissa asuvasta väestöstä. Nyt avattuun vuoden 2014 Suomen aineistoon on haastateltu kasvokkain 3400, systemaattisella otannalla valittua henkilöä.
ESS-tutkimuksesta tekee laajan aihepiirin ja monikansallisuuden lisäksi mielenkiintoisen myös se, että tutkimuksen menetelmälliset tavoitteet ovat huomattavan korkeat. Hankkeen yhtenä pyrkimyksenä onkin kehittää sosiaalitieteellisiä mittareita ja ratkaisuja vertailevan survey-tutkimuksen ongelmiin. Eri maiden aineistojen vertailukelpoisuuden toteutumisesta huolehtii keskitetysti kansainvälinen koordinointiryhmä.
ESS-aineistojen arkistoinnista ja jakelusta vastaa Norjan tietoarkisto NSD yhdessä muiden kansallisten tietoarkistojen kanssa. Kaikki kansainväliset aineistot ovat englanninkielisinä saatavilla ESS-tutkimuksen omilla verkkosivuilla. Suomenkielisinä Suomen aineistot saa Tietoarkiston Aila-palveluportaalista. Tietoarkiston ESS-aineistojen käyttö on nykyisin täysin vapaata, eli se ei vaadi asiakkaalta edes Ailan asiakkaaksi rekisteröitymistä.
Aineisto:
- European Social Survey 2014: Suomen aineisto [elektroninen aineisto]. FSD3068, versio 1.0 (2015-11-17). Tilastokeskus [aineistonkeruu], 2014. Core Scientific Team, European Social Survey&Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos [tuottajat], 2014. ESS Round 7: European Social Survey Round 7 Data. Norway: Norwegian Social Science Data Services&Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakajat], 2015.
