Teksti: Kaisa Järvelä
FIRI-hankkeet nostivat Tietoarkiston alan kansainväliseen kärkeen
Tietoarkisto-lehti keräsi yhteen vuoden 2015 loppuun mennessä päättyneiden Tietoarkiston
FIRI-hankkeiden merkittävimmät tulokset
Tietoarkiston palvelut ja osaaminen ovat viimeisten viiden vuoden aikana nousseet kansainväliselle huipputasolle. Kehityksen ovat mahdollistaneet Suomen Akatemian rahoittamat FIRI-hankkeet.
—Olemme nyt todella hyvässä iskussa, Tietoarkiston kehittämispäällikkö Mari Kleemola iloitsee.
Vuoden 2015 loppuun mennessä päättyneiden hankkeiden aikana Tietoarkisto muun muassa loi ja otti onnistuneesti käyttöön sähköisen palveluportaalin Ailan. Lisäksi Suomi sai vahvan aseman eurooppalaisessa yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen muodostamassa tutkimusinfrastruktuurissa CESSDAssa, kun Tietoarkisto pääsi siellä aktiiviseksi vaikuttajaksi ja kehittäjäksi.
Suomessa Tietoarkisto pystyi FIRI-hankkeiden ansiosta viimeisten viiden vuoden aikana tarjoamaan asiantuntemuksensa useiden avointa tiedettä edistävien hankkeiden käyttöön. Myös palveluiden laajentaminen uusille tieteenaloille edistyi vauhdilla, ja Tietoarkisto palveleekin aktiivisesti jo sekä humanisteja että terveys- ja lääketieteilijöitä.
Hankkeiden merkittävimpiin tuloksiin voi perehtyä tiiviisti tässä:
Palveluportaali Aila
Tietoarkiston asiakkaille näkyvin uudistus on sähköinen palveluportaali Aila, joka on ollut käytössä toukokuusta 2014 asti. Vajaassa kahdessa vuodessa asiakkaille toimitettujen aineistojen määrä on kasvanut huikeasti. Ennen Ailaa Tietoarkisto luovutti aineistoja vuodessa neljästäsadasta kuuteensataan. Vuonna 2015 kahdentuhannen ladatun aineiston raja meni rikki jo marraskuussa.
—Olemme todella ylpeitä Ailasta ja iloisia siitä, että asiakkaamme käyttävät palvelua näin paljon, tietopalvelupäällikkö Hannele Keckman-Koivuniemi kehuu.
Tietoarkiston asiakaspalvelijat voivat keskittyä haastaviin tietopalvelupyyntöihin, kun asiakkaat löytävät tarvitsemansa aineistot pääosin itse Ailasta.
Tietoarkistolaisten täysin omin voimin toteuttaman palveluportaalin aktiivinen kehitysvaihe kesti kaksi vuotta ja vei viitisen työvuotta.
Parhaillaan viimeistelyvaiheessa on järjestelmä, jonka ansiosta tutkija voi jatkossa myös toimittaa aineistonsa ja sen peruskuvailun Tietoarkistolle suoraan Ailan kautta.
Aktiivinen kehittäjän rooli CESSDAssa
Tietoarkiston FIRI-hankkeiden ansiosta Suomi on pystynyt ottamaan vahvan roolin CESSDAssa ja sen kehittämisessä. Syksyllä 2015 Tietoarkisto sai vetovastuun muun muassa CESSDAn metatietoprojektista, jonka tavoitteena on kehittää kaikille CESSDAn palveluntuottajille yhteinen metatietomalli.
Tietoarkistolla on aktiivinen rooli myös useissa muissa CESSDAssa parhaillaan käynnissä olevissa ja pian käynnistyvissä kehityshankkeissa.
Tieteenalalaajentuminen
Tietoarkisto palkkasi tammikuussa 2015 kaksi tieteenala-asiantuntijaa selvittämään, mitä palvelujen laajentaminen humanistisille aloille sekä terveys- ja lääketieteisiin edellyttää.
Tieteenala-asiantuntijat ovat tehneet ahkeraa verkostoitumistyötä sekä Suomessa että ulkomailla. Keväällä 2015 toteutettu tutkijakysely antoi konkreettista tietoa siitä, miten humanistit, terveystieteilijät ja lääketieteilijät suhtautuvat aineistojen arkistoimiseen ja jakamiseen.
—Meillä on jo paljon palveluita, jotka sopivat myös terveystieteilijöille ja humanisteille. Tieteenala-asiantuntijamme ovat koko ajan myös aktiivisesti markkinoineet näitä palveluita uusille tieteenaloille, kehittämispäällikkö Mari Kleemola kertoo.
Uusien alojen aineistojen arkistointi, prosessointi, jakaminen ja käyttöoikeuksien selvittäminen vaativat vielä lisää selvitystyötä ennen kuin Tietoarkisto pystyy lopullisesti päättämään, minkälaista palvelumallia se voi uusille tieteenaloille tarjota. Tieteenala-asiantuntijat jatkavatkin tehtävässään FIRI-rahoituksella vuoden 2017 loppuun asti.
Kotimainen asiantuntija
FIRI-rahoituksen ansiosta Tietoarkisto on pystynyt osallistumaan laajasti myös kansalliseen yhteistyöhön useissa erilaisissa avoimen tieteen hankkeissa.
—Olemme pystyneet toimimaan asiantuntijoina ja viemään asioita eteenpäin, Kleemola kertoo.
Tietoarkistolaiset ovat jakaneet viime vuosina osaamistaan aktiivisesti muun muassa TTA-yhteistyössä (Tutkimus- ja tietoaineistot), ATT-hankkeessa (Avoin tiede ja tutkimus), JHS-rekisterimetadatahankkeessa, ja KDK-hankkeessa (Kansallinen digitaalinen kirjasto).
DSA-sertifikaatti
CESSDA ERIC -jäsenyyteen valmistavaan VERIC-hankkeeseen kuului Tietoarkiston pitkäaikaissäilytyksen luotettavuuden arvioiminen CESSDAn kriteereiden perusteella. Selvitystyön päätteeksi Tietoarkisto haki luotettavasta pitkäaikaissäilyttämisestä kertovaa, kansainvälistä DSA-sertifikaattia. Se myönnettiin Tietoarkistolle syyskuussa 2014.
Tietoarkisto oli ensimmäinen suomalainen organisaatio, jolle arvostettu sertifikaatti myönnettiin. Nyt sen on saanut myös Kielipankki.
Aineistonhallinnan käsikirja
Tietoarkisto on päivittänyt FIRI-hankkeiden aikana sähköisen Aineistonhallinnan käsikirjansa. Vapaasti luettavissa oleva käsikirja auttaa tutkijaa aineistonhallinnassa ja esimerkiksi Suomen Akatemian edellyttämän aineistonhallintasuunnitelman laatimisessa. Konkreettinen opas soveltuu aineistonhallinnan tueksi joustavasti eri ihmistieteiden aloilla.
Joulukuussa 2015 Aineistonhallinnan käsikirjasta ilmestyi myös paperinen, verkkoversiota tiiviimpi opas. Paperinen opas on tarkoitettu ensisijaisesti tutkijoille, jotka aikovat arkistoida aineistonsa Tietoarkistoon.
Aineistonhallinnan käsikirjan tarjoaman opastuksen lisäksi Tietoarkisto on FIRI-hankkeiden aikana pystynyt antamaan aineistonhallintakoulutusta aktiivisesti myös luennoimalla aiheesta yliopistoissa, korkeakouluissa sekä erilaisissa seminaari- ja konferenssitilaisuuksissa.
METKA
Lähiaikoina valmistuvan metadatatietokanta Metkan myötä Tietoarkiston ennestään laadukas aineistojen kuvailutyö nousee uudelle tasolle. Metkan valmistuttua myös Tietoarkiston CESSDA ERIC -vaatimukset alkavat olla täytetty.
Metka antaa Tietoarkistolle hyvät valmiudet DDI-kuvailumallin edistyneemmän version käyttöön. Lisäksi se helpottaa sanastojen hyödyntämistä esimerkiksi käännöstyössä ja nopeuttaa työtä, kun moni aiemmin käsin tehty asia on automatisoitu. Aineistokuvailuista tulee Metkan myötä aiempaa yhdenmukaisempia, kun kuvailija valitsee suuren osan asioista valmiista valintalistoista.
Metkan ansiosta Tietoarkiston henkilökunta pystyy selvästi aiempaa paremmin seuraamaan kuvailuihin ja aineistoihin tehtyjä muutoksia.
—Sähköisessä säilyttämisessä on todella tärkeää, että muutosketju pystytään jäljittämään, Mari Kleemola toteaa.
Tietoarkisto on ulkoistanut Metkan kehittämisen kokonaan, ja se onkin ainoana vuonna 2015 päättyneistä FIRI-hankkeista viivästynyt alkuperäisestä aikataulustansa. Syksyllä Metkaa kuitenkin päästiin jo testaamaan Tietoarkistossa.
Tilastokeskus-yhteistyö
Tietoarkisto tilasi Tilastokeskukselta selvityksen, jossa verrattiin Tilastokeskuksen käyttämää metatietomallia Tietoarkiston käyttämään DDI-malliin. Projekti loi perustan Tietoarkiston ja Tilastokeskuksen väliselle yhteistyölle. Sen pohjalta esimerkiksi yhteisen aineistoluettelon rakentaminen on jatkossa mahdollista.
Lisätietoa:
- Lue lisää Tietoarkiston päättyneistä ja käynnissä olevista hankkeista.
