UKK - usein kysytyt kysymykset

Aineistojen arkistointi - periaatteet | Aineistojen arkistointi - käytännössä | Aineistojen käytön yleiset periaatteet | Rekisteröityminen ja aineiston lataaminen | Tiedostojen avaaminen | Aineistoihin viittaaminen | Aineistojen hakeminen | Arkiston toiminta | Hallinto

Aineistojen arkistointi - periaatteet

Mitä aineistojen arkistointi maksaa tutkijalle tai tutkimushankkeelle?

Ei mitään. Peruspalvelumme (aineistojen toimitus sähköisessä muodossa, aineistoihin liittyvä tietopalvelu, aineistojen arkistointi) ovat maksuttomia.

Minkälaiset aineistot kelpaavat Tietoarkistoon?

Arkistoimme sähköisiä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusaineistoja, joita voi jatkokäyttää tutkimuksessa ja/tai opetuksessa. Tallennamme ns. raakadatan eli tutkijan keräämän empiirisen sähköisen tutkimusaineiston sekä keskeisiä tietoja aineiston tekijöistä ja sisällöstä. Aineiston tietosisällön pitää olla riittävän hyvässä järjestyksessä ja tiedostojen pitää olla teknisesti riittävän hyväkuntoisia.

Mitä käytännön hyötyä minulle on aineiston arkistoimisesta?

Aineiston arkistointi mahdollistaa vaivalla kerättyjen tutkimusaineistojen käytön myös tulevaisuudessa. Aineiston arkistointi on myös tieteellinen meriitti. Arkistointi takaa aineiston käytettävyyden, vaikka alkuperäiset tallennusohjelmistot vanhenisivatkin tai laitteistot rikkoutuisivat. Lisäksi teemme aineistoon tarkistuksia ja dokumentoimme ne yksityiskohtaisesti. Käännämme aineistoa myös englanniksi, jolloin kansainvälinen näkyvyys paranee. Yleisiä perusteita aineistojen arkistoinnille.

Voinko asettaa aineiston käytölle ehtoja?

Kyllä. Aineiston käyttöön ja arkistointiin liittyvistä ehdoista sovitaan arkistointisopimuksessa PDF

Menetänkö minä tai yliopisto oikeudet aineistoon, jos arkistoin sen Tietoarkistoon?

Tutkimusaineiston luovuttaja antaa Tietoarkistolle oikeudet tutkimusaineiston arkistoimiseen ja luovuttamiseen edelleen jatkokäyttöä varten arkistointisopimuksessa yksilöidyin ehdoin. Aineiston tekijät säilyttävät muilta osin oikeutensa tutkimusaineistoon. Tietoarkisto huolehtii aineiston säilyttämisestä ja käytettävyydestä voimassa olevien arkistointi-, tietosuoja- ja tietoturvallisuusnormien sekä pitkäaikaissäilytyksen vaatimusten mukaisesti.

Vaaditteko aineiston käyttäjiltä viittausta aineistooni?

Kyllä. Aineistojen käyttöehdoissa edellytämme, että aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Annamme jokaiselle aineistolle viitemallin ja lisäohjeita aineistojen viitetietojen merkitsemiseen on sivuillamme.

Voinko saada tietoja arkistoimani aineiston käytöstä?

Kyllä. Arkistointisopimuksessa voi edellyttää vuosiraporttia aineiston käytöstä. Raportissa kerrotaan, mihin käyttötarkoituksiin aineistoa on toimitettu ja mitä uusia julkaisuja aineistosta on tuotettu.

Onko sähköinen aineistontoimitusjärjestelmä luotettava?

Kyllä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilökunta ja opiskelijat käyttävät asiakkaaksi rekisteröityessään kotiorganisaationsa heille antamaa henkilökohtaista käyttäjätunnusta. Tunnuksien käyttäjätietojen oikeellisuudesta vastaa yliopistojen ja korkeakoulujen tietohallinto. Kirjautuessaan Tietoarkiston asiakkaaksi Tietoarkisto saa osan asiakkaan henkilötiedoista suoraan asiakkaan kotiorganisaatiosta. Tietoarkisto edellyttää asiakkaaksi kirjautuvalta myös asiakaskohtaisia lisätietoja omaa järjestelmäänsä varten.

Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen ulkopuolisille asiakkaille - esimerkiksi valtion tutkimuslaitosten tutkijoille ja muiden maiden tutkijoille - on oma kirjautumisjärjestelmä. Siinä asiakkaaksi rekisteröityminen onnistuu vasta, kun olemme Tietoarkistossa varmistaneet asiakkaan ilmoittamien tietojen oikeellisuuden.

Kirjaamme järjestelmiimme tiedot asiakkaista ja heidän tilaamistaan aineistoista sekä hetken, jolloin asiakas on ilmoittanut sitoutuneensa käyttöehtoihin. Toimitamme kaikille asiakkaille muistutuksen aineistojen käyttöehdoista ja velvoitteesta tuhota aineisto käyttötarkoituksen päätyttyä.

Miksi arkistointisopimuksessa ei erikseen kysytä aineiston tekijää?

Kysymme aineiston luomisesta ja keräämisestä vastanneiden tekijätiedot aineiston siirron yhteydessä Ailassa. Varmistamme että tekijätietoihin tulee kirjattua nimenomaan se henkilö tai henkilöt, jotka ovat vastuussa aineiston varsinaisesta ajatuksellisen sisällön kehittelystä. Tekijät merkitään aina aineiston viitetietoihin.

Arkistointisopimuksen tekee usein aineiston tekijä, mutta sen voi tehdä myös organisaation edustaja, esimerkiksi yliopistolaitoksen johtaja tai tutkimusprojektin johtaja.

Haluan että aineistoni arkistoversiosta poistetaan tunnisteita. Miten menetellään?

Aineistot siirretään Tietoarkistoon lähtökohtaisesti aina anonyymeinä. Ohjeita aineistojen anonymisointiin löytyy Aineistonhallinnan käsikirjasta. Tietoarkistossa tarkistamme aina alkuperäisen tutkijan jo tekemän anonymisoinnin ja poistamme tarvittaessa lisää tunnistetietoja prosessoinnin aikana. Tietoarkisto myös auttaa ja ohjeistaa tarvittaessa anonymisoinnin suunnittelussa.

Milloin on perusteltua valita arkistointisopimuksen kohta, jonka mukaisesti aineistoa voi toimittaa jatkokäyttöön vain luovuttajan luvalla?

Ensisijainen peruste on aineistoa koskevan primaari- eli ensitutkimuksen keskeneräisyys. Luvan kysymisen yhteydessä voi varmistaa, ettei aineistosta ryhdytä tekemään samankaltaista tutkimusta, joka itsellä on vielä kesken. Luvanvaraisuus on määräaikaista.

Miksi minun tulee antaa vaihtoehtoinen tapa aineistoni jatkokäyttöön edellytettävän luvan kysymiseen, vaikka haluan päättää siitä vain itse?

Tietoarkiston tehtävä on huolehtia tutkimusaineistojen käytettävyydestä ja pitkäaikaissäilytyksestä nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Aineistojen elinkaari ajatellaan päättymättömäksi. Nyt ajankohtaiset aineistot ovat aikanaan historian tutkimuksen aineistoja. Jos et halua aineistoasi käytettävän, kun sairauden, kuoleman tai muun syyn vuoksi et voi lupapäätöstä enää harkita, on viisaampaa olla arkistoimatta aineistoa Tietoarkistoon.

Mihin kirjataan arkistointisopimuksessa vaatimus saada jatkokäyttäjältä tutkimussuunnitelma?

Vaatimus tutkimussuunnitelmasta kirjataan arkistointisopimuksen täsmennyksiä koskevaan kohtaan Lisätiedot. Kun aineiston jatkokäyttö on luvanvaraista ja aineiston tekijät edellyttävät tutkimussuunnitelmaa, aineiston jatkokäyttö hallinnoidaan Tietoarkiston välityksellä.

Aineistojen arkistointi - käytännössä

Mitä minun pitäisi tehdä, että tutkimusaineistoni säilyisi käyttökelpoisena ja olisi helppo arkistoida?

Tietoarkiston julkaisema Aineistonhallinnan käsikirja antaa yksityiskohtaisia ohjeita sähköisen tutkimusaineiston hallintaan sen elinkaaren eri vaiheissa. Jos tutkimusprojekti tuottaa, prosessoi, kuvailee ja säilyttää aineiston käsikirjan ohjeiden mukaisesti, aineiston käyttöarvo kasvaa ja pitkäaikaissäilytyksen kustannukset alenevat huomattavasti.

Jos haluan arkistoida aineistoni Tietoarkistoon, mitä minun pitää ihan ensimmäiseksi tehdä?

Ota yhteyttä Tietoarkiston asiakaspalveluun ja kerro, millaisesta aineistosta on kyse. Kerro myös, miten olet informoinut tutkittavia aineiston käytöstä. Aineistoja ei voi toimittaa Tietoarkistoon ennen kuin olemme tehneet aineiston siirrosta käsittelysopimuksen, joka ei vaadi allekirjoitusta. Samassa yhteydessä kysymme lisätietoja aineiston rekisterinpitäjästä, rekisteröityjen ryhmistä ja aineiston sisältämistä henkilötietojen tyypeistä. Lisätietoja arkistointiohjeissamme.

Mitä kaikkea minun pitää toimittaa Tietoarkistolle, kun arkistoin aineistoni?

Varsinaisen datan lisäksi tarpeellista oheismateriaalia ovat aineistonkeruussa käytetyt dokumentit sähköisinä esim. kyselylomake, haastattelurunko, kirjoituskutsu, mahdolliset koodausohjeet ja tiedot julkaisuista. Lisäksi tarvitaan tietoja aineiston keruusta ja valinnasta sekä siitä, mitä tutkittaville on luvattu aineiston käytöstä. Ennen aineiston siirtoa tarvitsemme myös tiedot aineiston rekisterinpitäjästä, rekisteröityjen ryhmistä ja aineiston sisältämistä henkilötietojen tyypeistä.

Otatteko vastaan täytetyt kyselylomakkeet?

Emme ota. Muun muassa säilytystilojen rajallisuuden vuoksi niitä ei voida ottaa vastaan.

Arkistoitteko digitaalisia äänitteitä tai av-tallenteita?

Videoaineistoja emme arkistoi. Niiden säilytyksestä ja jatkokäytöstä huolehtii kielitieteisiin erikoistunut Kielipankki. Mikäli suunnittelet jatkokäyttöön soveltuvan av-aineiston keruuta tai sinulla on olemassa av-aineisto, jonka haluaisit tallentaa muiden käyttöön, ota yhteyttä Kielipankkiin. Pääsääntöisesti emme arkistoi äänitallenteita, vaan ainoastaan niistä tehdyt litteraatiot. Poikkeustapauksissa (esim. tietyt asiantuntijahaastattelut) myös äänitteiden arkistointi voi olla perusteltua, jos äänitteiden jatkokäytölle tunnisteellisena on haastateltavien lupa.

Pitääkö kaikki julkaisutkin ilmoittaa, kun lähettää aineiston Tietoarkistoon?

Kaikki tiedossa olevat julkaisut, joissa aineistoa on käytetty, tulisi ilmoittaa meille (esim. gradut, väitöskirjat, artikkelit ja kirjat). Kirjoja ja raportteja ei tarvitse lähettää, julkaisun bibliografiset tiedot riittävät. Seminaari- tai harjoitustöitä ei tarvitse ilmoittaa. Listaamme julkaisujen tiedot aineiston kuvailutietoihin. Voit lähettää tietoja julkaisuista myös myöhemmin sitä mukaa kun niitä valmistuu.

Aineistojen käytön yleiset periaatteet

Mitä aineistojen lataaminen ja jatkokäyttö maksavat?

Ei mitään. Peruspalvelumme ovat maksuttomia. Peruspalveluja ovat aineistojen toimitus sähköisessä muodossa, aineistoihin liittyvä tietopalvelu ja aineistojen arkistointi.

Millaisia ehtoja aineistojen jatkokäytölle on?

Aineistoilla on erilaisia käyttöehtoja. Osa aineistoista on vapaasti käytettävissä. Suurin osa aineistoista on saatavissa opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen ja osa vain tutkimukseen. Joitakin aineistoja voi saada käyttöönsä vain aineiston luovuttajan erillisellä luvalla. Lupaa haetaan Ailan kautta.

Tutkimuksella tarkoitamme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tai niihin rinnastettavissa organisaatioissa tehtävää työtä, jossa etsitään vastauksia asetettuihin kysymyksiin oman oppiaineen metodeja soveltaen ja aineistoa systemaattisesti analysoiden. Opetus tarkoittaa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai niihin rinnastettavassa organisaatiossa annettavaa oppiaineen tai menetelmien koulutusta. Opiskelulla tarkoitamme yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai niihin rinnastettavassa organisaatiossa opettajan johdolla suoritettavia opintoja.

Mitä aineistoja opiskelijat voivat käyttää?

Opiskelijat voivat ladata suurinta osaa aineistoistamme Ailassa. Opiskelijoille toimitetaan aineistoja mm. graduihin ja erilaisiin seminaari- ja harjoitustöihin. Opiskeluun saa ladata vain aineistoja, joiden saatavuustiedot ovat aineistokuvauksessa joko "vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (A)" tai "tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun (B)". Gradukäyttöön voi ladata myös ryhmään "vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (C)" kuuluvia aineistoja. Myös luvanvaraisia aineistoja (D) voi joissakin tapauksissa käyttää opiskeluun. Ailan luettelossa aineistoja voi järjestää myös saatavuuden mukaan.

Miten saan aineiston käyttööni?

Voit käyttöehtojen mukaisesti ladata haluamasi aineiston Ailassa. Yliopistojen ja korkeakoulujen henkilökunta ja opiskelijat voivat kirjautua Ailan käyttäjiksi omilla käyttäjätunnuksillaan. Muut asiakkaat hakevat Ailan käyttäjätunnusta Tietoarkiston asiakaspalvelusta. Osa aineistoista on ladattavissa myös ilman rekisteröitymistä. Aineistojen käyttö- ja latausohjeet.

Kuinka nopeasti aineistot saa?

Rekisteröidyt Ailan käyttäjät voivat ladata aineistot välittömästi. Jos aineiston jatkokäyttö edellyttää alkuperäisen tutkijan lupaa, aineiston saaminen voi kestää kauemmin.

Kauanko saan käyttää lataamaani aineistoa?

Aineiston käyttöaika määrittyy käyttötarkoituksesta, jonka käyttäjä ilmoittaa ennen aineiston lataamista. Käyttöehtojen mukaisesti aineisto tulee tuhota käyttötarkoituksen päätyttyä. Jos alkuperäisen käyttötarkoituksen päätyttyä haluat tehdä samalla aineistolla jotain muuta (esimerkiksi uuden tutkimuksen), on täytettävä uusi käyttölupahakemus.

Aila ilmoitti, että luvanvaraisen aineiston latausoikeuteni on päättynyt. Voinko saada lisää latausaikaa?

Voit saada, jos aineiston käyttötarkoitus on sama. Aineiston käyttöaika ja -lupa ovat käyttötarkoituskohtaisia. Latausoikeus on voimassa kaksi viikkoa. Ota yhteyttä Tietoarkiston asiakaspalveluun saadaksesi lisää latausaikaa. Jos käyttötarkoitus on muuttunut, on haettava uutta lupaa.

Saanko antaa Ailasta lataamani aineiston muiden käyttöön?

Et saa. Aineiston käyttöoikeus on aina henkilökohtainen ja aineiston lataaja on vastuussa lataamansa aineiston käytöstä. Jokaisen aineiston käyttäjän tulee itse kirjautua Tietoarkiston asiakkaaksi, sitoutua käyttöehtoihin ja vasta sitten ladata aineisto omaan käyttöönsä.

Opettajat voivat ladata aineistoja opetuskäyttöön. Jos opettaja käyttää vain osia/otteita aineistoista analyysiharjoituksissa, ne voi antaa opiskelijoille sähköisinä tai paperilla. Jos opettaja opettaa niin, että opiskelija käyttää koko tutkimusdataa, pitää jokaisen opiskelijan kirjautua Ailan käyttäjäksi ja ladata aineisto omatoimisesti. On tärkeää, että opetukseen sisällytetään aineistojen käyttöehtojen tarkastelua.

Saako teiltä myös ulkomaisten tietoarkistojen aineistoja?

Ei. Ailasta voi ladata Tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja. Yhteistyösopimusten kautta suomalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä on runsaasti tutkimusaineistoja ympäri maailmaa. Aineistojen tilauskäytännöt vaihtelevat eri maiden data-arkistoissa. Perussääntönä on, että asiakas rekisteröityy suoraan niiden omiin palveluihin. CESSDAn sivuston eurooppalainen yhteisluettelo ei sisällä kaikkien arkistojen kaikkia aineistoja, joten maakohtaisia datoja kannattaa hakea myös kunkin maan data-arkiston omasta luettelosta.

Rekisteröityminen ja aineiston lataaminen

Miten rekisteröidyn asiakkaaksi?

Aila tukeutuu Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteiseen Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmään. Jos kotiorganisaatiosi on Haka-luottamusverkoston jäsen, voit kirjautua Ailaan omilla käyttäjätunnuksillasi. Rekisteröityminen hyväksytään välittömästi, ja pääset heti lataamaan aineistoja käyttöehtojen mukaisesti.

Jos sinulla ei Haka-tunnuksia, voit hakea käyttäjätunnusta Ailassa. Ensisijaisesti näitä tunnuksia myönnetään ulkomaisten yliopistojen opiskelijoille ja tutkijoille sekä Haka-luottamusverkostoon kuulumattomien suomalaisten tutkimusorganisaatioiden jäsenille. Rekisteröitymislomakkeessa kerrot, mihin tarvitset Ailan aineistoja. Asiakaspalvelu käsittelee rekisteröitymisen noin viikon sisällä. Käyttäjätunnus ja salasana lähetetään sähköpostitse, jos rekisteröityminen on hyväksytty.

Sain tunnukset, mutta en pääse kirjautumissivulle! Näytölle tulee ilmoitus: "Page can not be displayed." Mikä neuvoksi?

Yritä kirjautua sivulle käyttäen eri verkkoselainta (esim. Firefox, Safari, Google Chrome, Internet Explorer 11 tai Microsoft Edge).

Jos kirjautuminen ei toisellakaan verkkoselaimella onnistu, voi ongelma johtua verkkoasi koskevista liikennöintirajoitteista. Yritä kirjautua toisesta verkosta (esim. kotoasi jos ongelma ilmeni työpaikallasi).

Voiko Ailasta ladata useita aineistoja kerralla?

Ailassa voi ladata käyttöönsä vain yhden aineiston kerrallaan, koska aineistojen käyttöoikeudet vaihtelevat. Mikään ei estä lataamasta useampaa aineistoa peräkkäin. Ks. myös latausohjeet.

Latasin Ailasta aineiston, mutta nyt en löydä sitä koneeltani. Voinko ladata aineiston uudestaan?

Tarkista ensin, onko tiedosto tietokoneesi oletuslatauskansiossa. Esimerkiksi Windowsissa internetistä ladatut tiedostot tallentuvat automaattisesti Lataukset (Downloads)-kansioon. Latauskansion sijainnin voi vaihtaa selaimen asetuksista.

Missä tiedostomuodossa aineistot toimitetaan?

Katso kohdasta: Tiedostoformaatit.

Milloin on kyse uudesta ja milloin samasta käyttötarkoituksesta? Minkä tasoiset käyttötarkoituksen muutokset edellyttävät uutta hakemusta?

Kun käyttötarkoitus muuttuu selkeästi, on kyse uudesta käyttötarkoituksesta, esim. jos olet tilannut aineiston aiemmin kandidaatintutkielmaan ja haluaisit käyttää sitä myös pro graduun, tai opetukseen ja haluaisit nyt käyttää sitä tutkimukseen tai jos aiot käyttää aineistoa eri opetuskursseilla tai tutkimushankkeissa. Jos käytät tilaamiasi aineistoja edelleen samaan opinnäytetyöhösi ja vain hieman eri tutkimuskysymykseen, ei uutta käyttölupaa tarvitse hakea.

Voiko käyttölupahakemuksen täyttää ruotsiksi?

Kyllä voi. Meillä on myös joitakin aineistoja, joissa data on ruotsinkielinen. Itse lomake on kuitenkin suomen- tai englanninkielinen.

Voinko tilata osa-aineistoja, esimerkiksi vain tiettyjä muuttujia?

Valitettavasti meillä ei ole resursseja tällaiseen palveluun. Toimitamme aineistot aina kaikkine muuttujineen ja havaintoineen.

Mikä on koodikirja?

Koodikirja on kvantitatiivisiin aineistoihin liittyvä dokumentti, joka sisältää tutkimusaineiston yleiskuvailun, muuttujien kuvailun ja suorat jakaumat sekä aineistonkeruussa käytetyn kyselylomakkeen (jos olemassa). Tietoarkiston tuottamat koodikirjat ovat PDF-tiedostoja.

Mikä on aineisto-opas?

Aineisto-opas on kvalitatiivisiin aineistoihin kuuluva dokumentti, joka sisältää tutkimusaineiston kuvailun sekä aineiston keräämisessä käytetyt dokumentit, esim. haastattelukysymykset, kirjoitusohjeet ja/tai tutkimuskutsut. Tekstiaineistoista mukana on usein lisäksi aineistonäyte, josta selviää esimerkiksi käytetty litterointitaso.

Mitä ovat perävaunulomakkeet?

Perävaunulomakkeeksi kutsutaan käyntikyselyn yhteydessä vastaajalle jätettyä kyselylomaketta, jonka vastaaja täyttää itse ja palauttaa tutkijalle yleensä postitse.

Mitä tarkoittaa joidenkin aineistojen kuvailussa mainittu embargo?

Embargo tarkoittaa, että aineiston jokin osa (esim. muuttujapatteri) on käyttökiellossa johonkin tiettyyn ajankohtaan asti. Kuvailussa on mainittu embargon laajuus ja päättymisajankohta. Myös koko aineisto voi olla embargossa, mutta silloin sen kuvailu ei ole vielä Ailassa.

Tiedostojen avaaminen

Sain aineiston zip-tiedostona, mikä se on ja miten se avataan?

Ailasta ladatut aineistot ovat zip-pakattuja. Zip-tiedosto (*.zip) sisältää useampia tiedostoja. Tallenna zip-tiedosto ensin oman koneesi kiintolevylle (esim. C- tai D-levylle) tai muistitikulle. Sen jälkeen paketti pitää purkaa tietokoneen tallennusmedialle. Esimerkiksi Windows tai Mac OS osaavat näyttää ja purkaa zip-tiedostot. Vaihtoehtoisesti voit käyttää purkamiseen erillistä ohjelmaa (esim. WinZip, 7-zip, iZip). Jos lataat aineistoja Ailasta joltain muulta kuin omalta koneeltasi, sinun on varmistuttava, ettei esimerkiksi tietokoneen 'ladatut tiedostot'-kansioon jää kopiota lataamastasi aineistosta. Erilaisten tiedostojen avaamisohjeita on alla.

Miten SPSS Portable -tiedosto avataan?

SPSS-ohjelmassa portable-tiedoston saa avaamista varten näkyviin valitsemalla pudotusvalikosta File -> Open -> Data ja valitsemalla kohdasta 'Files of type' tiedostomuodoksi SPSS portable (*.por). Ohjeet portable-tiedoston avaamiseksi R:llä.

Mitä tehdä jos avovastaukset/skandimerkit eivät näy SPSS-datamatriisissa oikein?

Tarkista, onko SPSS-ohjelma avautunut niin, että siinä on merkistökoodauksena Unicode. Tämän merkkinä SPSS:n ikkunoiden alareunan harmaan palkin oikeassa laidassa lukee Unicode: ON. Tällöin merkistökoodaukseksi pitää muuttaa paikallinen, käyttöjärjestelmän mukainen merkistökoodaus, yleensä fi_FI.windows-1252.

Muuttaminen tehdään seuraavasti:

  • Varmista, että avoinna on yksi ja vain yksi TYHJÄ havaintomatriisi.
  • Avaa uusi Syntax-ikkuna (File – New – Syntax).
  • Kirjoita (tai kopioi) syntaksi-ikkunaan teksti: SET LOCALE = 'fi_FI.windows-1252'.
  • Valitse syntaksi-ikkunan pudotusvalikosta Run – All.
  • Avaa tämän jälkeen Options-valikko (Edit – Options) ja valitse sieltä Language-välilehti.
  • Varmista, että kohdassa Locale: lukee fi_FI.windows-1252.
  • Valitse Locale’s writing system ja paina OK.

Jos SPSS:n ruudun alareunassa lukee nyt Unicode: OFF, on merkistökoodaus muutettu paikalliseksi ja merkistön pitäisi näkyä oikein.

Miten csv-tiedosto avataan?

Jos pilkulla erotettuja arvoja sisältävä tekstitiedosto (comma-separated values, .csv) ei aukea Excelissä oikein, tee näin:

  • Avaa Excel ja sieltä Data-valikko.
  • Klikkaa From Text (Get External Data)
  • Etsi avautuvassa ikkunassa kansiorakenteesta se csv-tiedosto, jonka haluat tuoda Exceliin ja klikkaa sitä.
  • Klikkaa Import. Määrittele avautuvassa ikkunassa, että olet tuomassa pilkulla erotettua tiedostoa (delimited) ja poimi alasvetovalikosta ko. tiedoston merkistökoodaus, esim. 65001: Unicode (UTF-8).
  • Klikkaa Next. Valitse tiedoston erottimet.
  • Klikkaa Next ja Finish. Määrittele minne tiedot tallennetaan.
  • Klikkaa Ok.

Miksi verkossa olevat aineistoon liittyvät PDF-tiedostot eivät aukea?

PDF-muotoiset lomakkeet ja koodikirjat aukeavat yleensä selainikkunaan tai erilliseen ohjelmaikkunaan. Jos näin ei käy, klikkaa lomakkeen tai koodikirjan linkkiä hiiren kakkosnäppäimellä (yleensä oikeanpuoleinen), valitse "Tallenna nimellä (Save Target As)", tallenna tiedosto kiintolevylle ja avaa se sieltä PDF-lukijaan kuten Adobe Acrobat Reader -ohjelmaan. Reader-ohjelman voi asentaa ilmaiseksi. Aiheesta enemmän.

Aineistoihin viittaaminen

Aineiston mukana tuli malliviittaustieto. Mihin sitä tarvitaan?

Data-aineistoon pitää viitata tekstissä, taulukoissa ja lähdeluettelossa ihan niin kuin muihinkin lähteisiin. Helpottaaksemme viittaamista toimitamme aineiston mukana aina myös malliviittaustiedon. Viittaustieto löytyy myös aineistoluettelosivuiltamme aineiston kuvailusta sekä aineiston koodikirjasta ja aineisto-oppaasta.

Miten aineistoihin viitataan julkaisuissa?

Viite merkitään lähdeluetteloon sellaisenaan, jos mahdollista. Viitettä voi muokata kustantajien ja julkaisujen käytäntöjen mukaiseksi. Tekstissä tai taulukoiden yhteydessä sovelletaan tieteenalan tai kustantajan antamia ohjeita. Ohjeita ja esimerkkejä.

Aineistojen hakeminen

Miten löydän tarvitsemani aineiston?

Paras tapa etsiä aineistoja on käyttää Ailan hakutyökaluja.

Ailassa voit kohdistaa haun esimerkiksi aineistoihin, tekijöihin, muuttujiin/kysymyksiin ja julkaisuihin. Haun voi rajata tiettyihin kenttiin tai kohdistaa kaikkiin kenttiin (vapaatekstihaku). Haku voidaan myös kohdistaa aineiston tyypin, sallitun käyttötarkoituksen tai kielen perusteella.

Miten saan tietoa uusimmista aineistoista?

Ailan aineistoluettelo on oletusarvoisesti järjestetty aineistojen julkaisupäivämäärän mukaan uusimmasta vanhimpaan. Tietoa toiminnastamme ja uusista aineistoista saat myös tilaamalla Tietoarkiston uutiskirjeen.

Arkiston toiminta

Kuinka paljon aineistoja käytetään?

Toimitamme vuosittain parisen tuhatta aineistoa. Tarkemmat tilastot ovat Tietoarkiston toimintakertomuksissa.

Ketkä toimittavat aineistoja arkistoitavaksi?

Yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten tutkijoiden ja tutkimushankkeiden lisäksi muun muassa ministeriöt ja aineistonkeruuorganisaatiot. Myös opiskelijat voivat tarjota esimerkiksi graduaineistojaan arkistoitaviksi.

Tehdäänkö Tietoarkistossa tutkimusta?

Ei juurikaan. Tietoarkisto on tutkimuksen tukiresurssi, jonka tarkoituksena on palvella valtakunnallisesti ja kansainvälisesti etenkin yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Eri alojen tutkimuksen seuraaminen on kuitenkin erittäin tärkeää Tietoarkiston palvelutoiminnalle.

Hallinto

Kuka rahoittaa Tietoarkistoa?

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on Tampereen yliopiston erillisyksikkö. Perusrahoituksemme tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä yliopiston kautta, lisäksi meillä on eri hankkeissa kansallista sekä EU-tasoista hankerahoitusta.

Miksi Tietoarkisto on juuri Tampereen yliopiston yhteydessä?

Opetusministeriö päätti asian syksyllä 1997 Suomen Akatemian tietoarkistotyöryhmän muistion pohjalta. Muutamilta yliopistoilta pyydettiin ehdotuksia, ja OPM katsoi Tampereen tarkoituksenmukaisimmaksi sijoituspaikaksi. Koska palvelumme toimivat enimmäkseen verkossa, toiminnan valtakunnallisuus on toteutettavissa mutkattomasti.

Tietoarkisto on siis valtakunnallinen palveluyksikkö?

Kyllä. Suomalaisen tiedeyhteisön lisäksi palvelemme kansainvälistä tiedeyhteisöä tarjoamalla tutkimuksen käyttöön Suomea koskevia tietoja ja aineistoja.

Kuinka paljon henkilökuntaa teillä on?

Meillä on noin 15 vakituista työntekijää. Lisäksi meillä on tutkimusapulaisia tuntitöissä sekä muuta henkilöstöä määräaikaisissa projekteissa. Henkilökunnan yhteystiedot.