European Social Survey

European Social Survey (Avautuu uuteen välilehteen) (ESS) on eurooppalainen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on haastattelututkimuksen avulla kartoittaa yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvää arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen muutosta. ESS kerää vertailukelpoista surveydataa noin 30 Euroopan maasta. Tutkimusaiheet vaihtelevat poliittisesta osallistumisesta tiedotusvälineiden seuraamiseen sekä poliittisiin ja sosiaalisiin asenteisiin. ESS-aineisto kerättiin ensimmäisen kerran vuonna 2002, minkä jälkeen aineistoa on kerätty joka toinen vuosi. Suomi on ollut mukana alusta lähtien.

ESS:n menetelmälliset tavoitteet ovat poikkeuksellisen korkeat. Vertailukelpoisuuden toteutumista ohjaa keskitetysti kansainvälinen koordinointiryhmä. Eri maiden aineistojen vertailukelpoisuus varmistetaan yhteisillä säännöillä, joista tärkeimmät koskevat otantaa, haastattelulomakkeen kääntämistä, kenttätyötä sekä lopullisen aineiston muokkaamista arkistoinnin ja jatkokäytön edellyttämään muotoon. Kaikissa osallistujamaissa käytetään ainoastaan satunnaisotoksia ja kenttätyö perustuu käyntihaastatteluihin. ESS-hankkeen tavoitteena onkin kehittää sosiaalitieteellisiä mittareita sekä ratkaisuja vertailevan survey-tutkimuksen ongelmiin.

Saatavana olevat aineistot

Kahdeksan kierroksen yksittäiset aineistot ja niiden yhdistelmäaineisto ovat saatavina englanninkielisinä ESS-sivuilta (Avautuu uuteen välilehteen) .

Aineistojen käyttö on maksutonta, mutta edellyttää rekisteröitymistä. Kuka tahansa voi ilman kustannuksia ladata aineistot voittoa tavoittelemattomaan käyttöön. Ennen data-aineistojen käyttöä kannattaa tutustua ESS:n kotisivuilla olevaan runsaaseen taustamateriaaliin. Sivuille on listattu myös julkaisuja, joissa aineistoja on käytetty.

European Social Survey Data (Avautuu uuteen välilehteen) -palvelu mahdollistaa muun muassa muuttujien jakaumien tarkastelun sekä erilaiset analyysit suoraan verkossa. Kahdeksan kierroksen yksittäiset datatiedostot voi myös ladata omalle koneelleen ESS-datasivuilta (Avautuu uuteen välilehteen) . Datan voi ladata pakattuna (*.zip) SPSS-, SAS- tai STATA-tiedostona. Ohje pakatun tiedoston avaamiseen.

Kahdeksan kierroksen yhdistelmäaineiston voi ladata ESS Cumulative Data Wizard (Avautuu uuteen välilehteen) -työkalun avulla. Aineisto sisältää kaikki muuttujat, jotka on kysytty vähintään kahdessa keruussa. Mukana ovat kaikki maat, joissa aineisto on kerätty vähintään kahdessa aallossa. Palvelussa voi itse määritellä mitkä muuttujat, keruuaallot ja maat sisältyvät ladattavaan datatiedostoon. Tarjolla on useita eri formaattivaihtoehtoja. Samalla saa myös aineiston koodikirjan käyttöönsä.

Tietoarkisto on arkistoinut suomenkieliset Suomen aineistot:

Organisaatio

ESS-hankkeesta tuli eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri (ERIC) vuonna 2013. Sen pääkonttori on Centre for Comparative Social Surveys (Avautuu uuteen välilehteen) Lontoon City Universityssä. Tutkimusta ohjaa tieteellinen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Rory Fitzgerald. Lisäksi johtoryhmässä on edustettuna kuusi muuta tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Suomen kansallinen koordinaattori on Heikki Ervasti Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta (Avautuu uuteen välilehteen) .

ESS syntyi Euroopan tiedesäätiön (Avautuu uuteen välilehteen) (ESF) aloitteesta. Hankkeen suunnittelussa oli mukana eurooppalaisia huippututkimusryhmiä. Suomesta suunnitteluun osallistui professori Leif Nordberg. ESF julkaisi vuonna 1999 raportin Blueprint for a European Social Survey (ESS), jossa selvitetään seikkaperäisesti ESS:n sisältöä ja toteuttamismallia.

Rahoitus ja aineistonkeruu

Kaikilla osallistujamailla on velvollisuus osallistua ESS ERICin yhteisten kustannusten rahoitukseen. Lisäksi osallistujamaat vastaavat kansallisesta toteutuksesta ja rahoituksesta. Suomen kansallista hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (Avautuu uuteen välilehteen) . Aiemmin hanketta rahoittivat Euroopan komissio, Euroopan tiederahasto ja tutkimusrahoittajat kussakin maassa. Kansainvälinen perusrahoitus myönnettiin EU:n tutkimuksen puiteohjelmista.

ESS-aineistot kerätään kahden vuoden välein henkilökohtaisilla haastatteluilla. Ensimmäinen aineistonkeruukierros ajoittui syksyyn 2002 ja alkuvuoteen 2003. Suomessa kenttätyön on joka keruukierroksella toteuttanut Tilastokeskus (Avautuu uuteen välilehteen) .

Osa strukturoidun lomakkeen kysymyksistä (ydinmoduuli) toistuu jokaisella kierroksella, minkä lisäksi mukana on kysymyksiä kunakin ajankohtana Euroopassa tärkeiksi katsotuista aihealueista. Ydinmoduulissa on kysymyksiä muun muassa tiedotusvälineistä, poliittisesta osallistumisesta, kansallisesta identiteetistä, arvoista, uskonnollisuudesta, taloudellisista ongelmista ja luottamuksesta instituutioihin ja päätöksentekijöihin. Vaihtuvina teemoina ovat olleet:

  1. kierros 2002: maahanmuutto, turvapaikanhakijat, kansalaisuus ja osallistuminen
  2. kierros 2004: terveys, taloudellinen moraali, perhe ja työ
  3. kierros 2006: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi, eurooppalaisten elämänvaiheet ja elämänkaari
  4. kierros 2008: hyvinvointi, sosiaaliturva, ikäsyrjintä
  5. kierros 2010: luottamus poliisiin ja oikeusjärjestelmään sekä työ, perhe ja hyvinvointi
  6. kierros 2012: henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä demokratian toimivuus
  7. kierros 2014: terveyden eriarvoisuus, maahanmuutto
  8. kierros 2016: ilmastonmuutos, energiavarmuus, hyvinvointi
  9. kierros 2018: elämänvaiheet, tulojen eriarvoisuus
  10. kierros 2020: vuorovaikutuksen digitalisoituminen työ- ja perhe-elämässä, demokratian toimivuus

Aineistojen arkistoinnista ja jakelusta vastaa Norjan tietoarkisto, NSD (Avautuu uuteen välilehteen) , yhdessä muiden kansallisten data-arkistojen kanssa. Pyrkimyksenä on saada aineisto mahdollisimman nopeasti tiedeyhteisön käyttöön.