Suomalaisten asenteet suurituloisia kohtaan ovat lieventyneet

Kuvituskuvassa eurokolikoita pinoissa.

Tuoreimman ISSP-kyselyn mukaan suomalaisten suhtautuminen erityisesti suurituloisten verotusta kohtaan on lieventynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurituloisten mahdollisuuteen ostaa parempi terveydenhoito suhtaudutaan myös aiempaa suopeammin. Valtaosa suomalaisista pitää peruspalveluiden eriarvoistumista kuitenkin kielteisenä.

Vuoden 2019 International Social Survey Programme -kysely (n: 991) selvitti suomalaisten mielipiteitä eriarvoisuudesta sekä kansalaisten että eri maiden välillä. Näkemyksiä eriarvoisuudesta on tiedusteltu myös kymmenen vuotta aiemmin toteutetussa ISSP 2009 -tutkimuksessa (n: 880).

Suurituloisten verotus jakaa mielipiteitä

Tuoreiden tulosten perusteella suurin osa suomalaisista kannattaa yhä progressiivista verotusta. Yli neljä viidesosaa on sitä mieltä, että suurituloisten tulee maksaa veroina suurempi tai paljon suurempi osuus tuloistaan kuin pienituloisten (kuva 1). Vuonna 2009 samaa mieltä olevien osuus oli vain aavistuksen korkeampi. Tasaverotusta uusimmassa kyselyssä kannatti lähes sama osuus väestöstä kuin vuosikymmen sitten, 17 prosenttia.

Kuvaaja esittää vastausprosentit kahteen kysymykseen ISSP-kyselyissä 2009 ja 2019. Vuonna 2009 vastaajista 83 prosenttia ja vuonna 2019 82 prosenttia oli sitä mieltä, että suurituloisten tulisi maksaa tuloistaan veroina suurempi tai paljon suurempi osuus. Suurituloisten verotuksen tasoa vuonna 2009 piti liian matalana tai selvästi liian matalana 59 prosenttia vastaajista, vuonna 2019 46 prosenttia.
Kuva 1. ISSP 2009 ja 2019. Suomalaisten näkemykset suurituloisten verotuksesta (%).

Toisaalta näkemykset suurituloisten verotuksen tasosta ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa. Suurituloisten verotusta liian tai selvästi liian matalana pitävien osuus on laskenut 13 prosenttiyksikköä. Sitä sopivana pitävien osuus nousi seitsemällä prosenttiyksiköllä 35 prosenttiin ja liian tai selvästi liian korkeana pitävien osuus kasvoi kuudella prosenttiyksiköllä 19 prosenttiin.

Vaikka progressiivisen verotuksen kannatus ei ole juuri muuttunut, mielipiteitä jakaa selvästi aiempaa enemmän se, mikä on suurituloisille sopiva verotuksen taso.

Tasavertaista pääsyä peruspalveluihin puolustetaan

Suhtautuminen terveydenhoidon eriarvoistumiseen on muuttunut hieman vuosikymmenen takaiseen verrattuna. Vuonna 2009 hieman yli viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että on melko tai täysin oikein, että suurituloiset voivat ostaa parempaa terveydenhoitoa. Tuoreimmassa kyselyssä näiden vastaajien osuus nousi 26 prosenttiin (kuva 2). Asiaan neutraalisti ja kielteisesti suhtautuvien osuudet laskivat hieman. Tästä kehityksestä huolimatta yli puolet väestöstä kannattaa yhä tasavertaista pääsyä terveydenhoitoon tulotasoon katsomatta.

Kuvaaja esittää vastausprosentit kahteen kysymykseen ISSP-kyselyissä 2009 ja 2019, joissa kysyttiin suhtautumista siihen, että suurituloiset voivat ostaa paremman terveydenhoidon ja hankkia lapsilleen paremman koulutuksen. Terveydenhoidon suhteen vuonna 2009 vastaajista 21 prosenttia oli sitä mieltä, että se on oikein, 23 prosenttia oli sitä mieltä, että se ei ole oikein eikä väärin ja 56 prosenttia sitä mieltä, että se on väärin. Vastaavat prosentit vuonna 2019 olivat 26, 20 ja 54 prosenttia. Koulutuksen suhteen vuonna 2009 vastaajista 14 prosenttia oli sitä mieltä, että se on oikein, 25 prosenttia oli sitä mieltä, että se ei ole oikein eikä väärin ja 62 prosenttia sitä mieltä, että se on väärin. Vastaavat prosentit vuonna 2019 olivat 15, 20 ja 65 prosenttia.
Kuva 2. ISSP 2009 ja 2019. Suomalaisten suhtautuminen siihen, onko oikein vai väärin, että suurituloiset voivat ostaa paremman terveydenhoidon ja hankkia lapsilleen paremman koulutuksen (%).

Suurituloisten mahdollisuus ostaa lapsilleen parempi koulutus jakaa mielipiteitä aiempaa enemmän. Sekä myönteisesti että kielteisesti asiaan suhtautuvien osuudet ovat kasvaneet, kun neutraalisti suhtautuvien osuus on laskenut. Kielteisesti suhtautuvien kohdalla muutos on hieman suurempaa kuin myönteisesti suhtautuvien. Tuoreimmassa kyselyssä lähes kaksi kolmasosaa kansalaisista suhtautuu kielteisesti suurituloisten mahdollisuuteen hankkia lapsilleen parempi koulutus.

Vaikka enemmistö suomalaisista vastustaakin peruspalveluiden eriarvoistumista, tulokset viittaavat siihen, että koulutuksen eriarvoistumiseen suhtaudutaan terveydenhoitoa jyrkemmin.

ISSP-aineistoista luotettavaa vertailutietoa

ISSP-aineistot tarjoavat tietoa ajankohtaisista ja vaihtuvista yhteiskunnallisista ilmiöistä. ISSP mahdollistaa paitsi ajallisen myös maakohtaisen vertailun, sillä kyselyllä on yli 40 jäsenmaata.

Suomessa kerätyt ISSP-kyselyt ovat väestöotoksia 15–74-vuotiaista suomalaisista ja ne on kerätty postikyselyinä tai posti- ja verkkokyselyiden yhdistelminä. ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Tietoarkiston lisäksi Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö sekä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Suomessa vuodesta 2000 alkaen kerätyt ISSP-aineistot saat opiskelu-, opetus- tai tutkimuskäyttöön helposti Ailasta. Kyselyn kansainväliset, kaikki maat sisältävät yhdistelmäaineistot ovat saatavilla Saksan GESIS-arkistosta.

Teksti ja kuviot: Henri Ala-Lahti, kuvituskuva: Ibrahim Rifath (Unsplash)

Lähteet:

  • International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2009: eriarvoisuus IV: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 4.0 (2010-06-24). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2514
  • International Social Survey Programme (ISSP) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto): ISSP 2019: eriarvoisuus V: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2020-04-23). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3431